”Meidän on oltava vahvempia kuin olemme tänään” – Merkelin seuraajaksi uumoiltu Annegret Kramp-Karrenbauer ei aio pyrkiä Saksan liitto­kansleriksi - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

”Meidän on oltava vahvempia kuin olemme tänään” – Merkelin seuraajaksi uumoiltu Annegret Kramp-Karrenbauer ei aio pyrkiä Saksan liitto­kansleriksi

Kramp-Karrenbauer on kristillisdemokraattisen CDU-puolueen johtaja ja Saksan puolustusministeri.

CDU:n puoluejohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer puhui perjantaina Berliinissä. Kuva: ANNEGRET HILSE / Reuters

Julkaistu: 10.2. 10:38, Päivitetty 10.2. 18:12

Berliini/Helsinki

Saksan suurimman puolueen puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer saapui reilusti myöhässä median eteen maanantai-iltapäivänä, kun koko Eurooppaa kuohuttavasta uutisesta oli kulunut joitakin tunteja.

Aamulla uutistoimistot ja useat saksalaismediat kertoivat puoluelähteisiin nojaten, että Kramp-Karrenbauer ei aio pyrkiä Saksan liittokansleriksi. Samalla hän luopuu kristillisdemokraattisen CDU-puolueen puheenjohtajuudesta.

Kramp-Karrenbauer on myös Saksan puolustusministeri, ja siinä tehtävässä hän aikoo jatkaa, liittokansleri Angela Merkelin pyynnöstä. ”AKK:na” tunnettu puoluejohtaja kertoi päätöksestään puolueensa johdolle maanantaiaamuna. Tiedotustilaisuudessaan ja hän kertoi informoineensa Merkeliä hieman aikaisemmin.

Uusi puoluejohtaja Saksan suurimmalle puolueelle valitaan pian, ja Kramp-Karrenbauer jatkaa tehtävässään siihen asti.

Ennen tuoretta uutista Kramp-Karrenbauerista odotettiin Merkelin manttelinperijää liittokansleriksi. Kramp-Karrenbauer otti Merkelin roolin CDU-puolueen puheenjohtajana vuonna 2018.

Maanantaisessa tiedotustilaisuudessaan hän totesi selvästi, että kahden johtajan malli liittokansleripuolueessa ei ole toiminut. Merkel halusi luopua puheenjohtajuudesta 2018 mutta jatkaa liittokanslerina seuraaviin liittopäivävaaleihin eli vuoteen 2021 asti.

Kramp-Karrenbauer ei ole päässyt Merkelin varjosta kokonaan pois. Hänellä on ollut haasteita konservatiivisen puolueen johdossa.

”Meidän täytyy olla vahvempia kuin olemme tänään. Se on tehtävä meille kaikille”, hän sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Hänen mukaansa CDU:n johtamismalli on heikentänyt Saksaa aikana, jolloin olisi pitänyt olla nimenomaan vahvempi.

Viime viikolla Saksassa kahden miljoonan asukkaan Thüringenin osavaltio äänesti johtoonsa keskustaoikeistolaista FDP-puoluetta edustavan Thomas Kemmerichin, jonka taakse olivat asettuneet myös oikeistopopulistista ja osin äärioikeistolaista Vaihtoehto Saksalle -puoluetta (AfD) edustavat poliitikot.

Uutistoimisto AFP luonnehti Kemmerichin valintaa tuolloin eräänlaisen saksalaisen poliittisen tabun rikkomiseksi.

”Kyse on ensimmäisestä kerrasta modernin Saksan historiassa, kun osavaltion johtaja on valittu AfD:n äänien tuella”, sanoi politiikan tutkija André Brodocz saksalaismedia MDR:lle AFP:n mukaan.

Lue kirjeenvaihtajan analyysi: Yhteistyö oikeistopopulistien kanssa mursi poliittisen tabun Saksassa ja sai kansan kaduille: ”Hänet valittiin myös natsien äänillä”

Valtapuolueet ovat pitkään kieltäytyneet yhteistyöstä muun muassa islamiin ja EU:hun kielteisesti suhtautuvan AfD:n kanssa. Myös monet nimekkäät saksalaispoliitikot kommentoivat keskiviikkona asiaa.

”Tämä on ikävä päivä Thüringenille ja ikävä päivä Saksalle”, Kramp-Karrenbauer kommentoi tuolloin.

Kramp-Karrenbauerin sanoi, että osavaltiossa tulisi järjestää uudet vaalit.

FDP-puoluetta johtava Christian Lindtner sanoi viime viikolla, että mikäli muut puolueet kieltäytyisivät yhteistyöstä Kemmerichin kanssa hallituksen muodostamiseksi, olisi syytä järjestää uudet vaalit.

Kemmerichin valinnan myötä osavaltion parlamentin edustalle Erfurtiin kerääntyi mielenosoittajia, joiden kylteissä muistutettiin osavaltion natsimenneisyydestä.

Lue myös: Saksan poliittinen kenttä pirstaloituu ja saksalaisten luottamus vakauteen huojuu – HS käy läpi maan politiikan haasteet

HS-analyysi: Yhteistyö oikeistopopulistien kanssa mursi poliittisen tabun Saksassa ja sai kansan kaduille: ”Hänet valittiin myös natsien äänillä”

Saksassa valittiin paikallisjohtaja ensi kertaa äärioikeis­tolaisten tuella, valinta aiheutti useita mielenosoituksia