Kirjeenvaihtajan analyysi: Merkelin seuraajasta syntynyt kriisi heijastuu koko Euroopan poliittiseen järjestelmään - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Kirjeenvaihtajan analyysi: Merkelin seuraajasta syntynyt kriisi heijastuu koko Euroopan poliittiseen järjestelmään

Saksan johtajuuskriisi heijastuu koko Eurooppaan ja ravistelee tuntemamme poliittisen järjestelmän perustuksia, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki.

CDU-puolueen puheenjohtaja, puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer (vas.) ja Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelivat puoluekokouksessa Leipzigissa marraskuussa. Kuva: Kay Nietfeld / DPA

Julkaistu: 10.2. 13:01, Päivitetty 10.2. 18:26

Berliini

Saksan paikallisvaaleista alkanut poliittinen kriisi on johtanut täydelliseen katastrofiin Saksan suurimmassa puolueessa, kristillisdemokraattisessa CDU:ssa.

Ongelma ei liity vain henkilöihin vaan koko Eurooppaan ja tuntemamme poliittisen järjestelmän perustuksiin.

Liittokansleri Angela Merkelin itse nostama seuraajaehdokas Annegret Kramp-Karrenbauer väistyy CDU-puo­lueensa johdosta eikä näin ole ehdolla Saksan seuraavaksi liittokansleriksi. Uuden puoluejohtajan valinta on pian edessä.

”AKK:na” tunnettu Saksan suurimman puolueen puheenjohtaja on kamppaillut poliittisesta uskottavuudestaan koko kautensa ajan eli vuoden 2018 lopusta. Luontaista karismaa hänellä ei juuri ole, ja hän on vallankäyttäjänä pahasti liittokanslerina edelleen istuvan Merkelin varjossa.

Maanantai-iltapäivänä pitämässään tiedotustilaisuudessa hän sanoi suoraan, että puheenjohtajan ja liittokanslerin tehtävien jakaminen eri henkilöille ei ole toiminut. Toisin sanoen yhteistyö Merkelin kanssa ei ole toiminut, kuten sen olisi pitänyt.

CDU:sta on tullut heikko aikana, jolloin sen pitäisi olla erityisen vahva, Kramp-Karrenbauer sanoi. Olisiko hän pystynyt ottamaan vahvemman johtajan paikan, jos Merkel ei olisi jäänyt vartioimaan valtaa, jää nyt arvoitukseksi.

Viime viikolla Kramp-Karrenbauerin poliittinen heikkous saavutti pohjalukeman, josta ei ole paluuta huipulle.

Ensi vuonna Saksassa käydään liittopäivävaalit, joissa valitaan uusi poliittinen johto koko maan tasolla. Silloin päättyy Angela Merkelin monella tavalla histo­riallinen kausi yhtenä Euroopan merkittävimmistä poliittisista johtajista.

CDU:ssa on jo epäilemättä joukko seuraajaehdokkaita kuopimassa maata. Friedrich Merz pyrki puolueen johtoon 2018 ja harkitsi AKK:n haastamista viime vuonna. Häntä pidetään vahvana ehdokkaana.

Aiemmin vaihtoehtoina AKK:lle on pidetty myös Nordrhein-Westfalenin pääministeriä Armin Laschetia, CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n johtajaa Markus Söderiä ja terveysministeri Jens Spahnia.

On mahdollista, että seuraava liittokansleri tulee kuitenkin muualta kuin CDU:sta. Saksan vihreät saattaa nousta vaalivoittajaksi, jolloin Robert Habeckista tulisi ensimmäinen vihreä liittokansleri. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida ensi vuoden vaalien lopputulosta.

Annegret Kramp-Karrenbauer ei pystynyt johtamaan puoluettaan sen periaatteiden mukaisesti. Kuva: WOLFGANG RATTAY / Reuters

Mitä nyt oikein tapahtui, ja miksi se on merkittävää koko Euroopan kannalta?

Saksa on Euroopan poliittinen ja taloudellinen mahtivaltio. Jos Saksan sisäpolitiikassa rivit ovat suorassa ja yhteinen tahto tulevaisuuden suunnasta selvillä, heijastuu menestys koko Euroopassa.

Jos johtajien ote lipsuu ja päätöksenteossa sattuu vahinkoja, epäonnistumisen laineet voivat olla kokoaan suuremmat ja niiden seuraukset kauaskantoiset.

Nyt koko Saksan sekaisin saanut kriisi kärjistyi Thüringenin osaval­tiossa. Siellä käytiin viime syksynä vaalit, joissa oikeistopopulistinen ja erityisesti Thüringenissä myös äärioikeistopainotteinen AfD (Vaihtoehto Saksalle) sai vahvan jalansijan, 23,4 prosenttia äänistä.

Suurin puolue osavaltiossa oli vaalien jälkeen kuitenkin vasemmistolainen Linke. Thüringenin ei-vasemmistolaiset puolueet CDU ja liberaalien FDP päättivät kammeta vasemmiston vallasta ja ajoivat viime viikolla osavaltion johtoon FDP:n pääministeriehdokkaan Thomas Kemmerichin. Siihen operaatioon otettiin mukaan AfD, jotta poliittinen voima riittäisi valintaan.

Saksan perinteisillä suurilla puolueilla on absoluuttinen sääntö siitä, että äärioikeistoyhteyksistä tunnetun AfD:n kanssa ei tehdä yhteistyötä. Saksan natsimenneisyys ei salli kompromisseja puolueen kanssa, jossa toimii myös äärioikeistolaisia poliitikkoja – näin ajattelee suurin osa suurten puolueiden vallankäyttäjistä. Juuri Thüringenissä toimii AfD:n äärioikeistosiiven johtaja Björn Höcke, jota oikeuden päätöksen mukaisesti on luvallista sanoa fasistiksi.

Yhteistyö AfD:n kanssa olisi äärioikeiston vallan oikeutuksen tunnustamista, ajatellaan muiden puolueiden johdossa.

Thüringenissä tätä sääntöä eivät CDU:n päättäjät noudattaneet, osoitti koko maan keskiviikkona yllättänyt osavaltiopääministerin valinta. Reaktiot siihen olivat rajut. Merkel sanoi päätöstä anteeksiantamattomaksi ja vaati sen perumista.

AfD:n äärioikeistosiiven johtaja Björn Höcke (oik.) onnitteli liberaalien Thomas Kemmerichiä tämän tultua valituksi osavaltion pääministeriksi. Kuva: HANNIBAL HANSCHKE / Reuters

Fasisminvastaiset mielenosoitukset alkoivat lähes välittömästi eri puolilla Saksaa, kun AfD:n tuella valittu osavaltiopääministerin valinta tuli julki. Kuva Thüringenin pääkaupungista Erfurtista. Kuva: WOLFGANG RATTAY / Reuters

Uusia osavaltiovaaleja alettiin väläytellä. Puhuttiin poliittisen tabun murtumisesta. Oli ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun ääri­oikeistolaisten äänillä valittiin johtaja osavaltiotasolle. Kemmerich luopui paikastaan.

Tärkeämpää on se, mitä tapahtui Saksan suurimmassa puo­lueessa CDU:ssa. Torstaina puo­lueen puheenjohtaja Kramp-Karrenbauer matkusti Berliinistä Thüringeniin selvittämään, miten CDU saattoi olla mukana AfD-yhteistyössä.

Torstai-illan kriisikokouksessa CDU:n osavaltiojohtaja Mike Mohringin kanta voitti puoluejohtajan kannan: CDU ei päätynyt suosittelemaan osavaltioon uusia vaaleja. Mohringin mielestä poliittisen kulttuurin uskottavuuden takia olisi tärkeämpää kunnioittaa vaalitulosta.

Kramp-Karrenbauerin kurinpalautusyritys päättyikin siis taipumiseen. Heikkous kriisin aikana on johtajalle kaikkein dramaattisinta heikkoutta. AKK:lle se oli piste i:n päälle, pitkään jatkuneen korpivaelluksen viimeinen kompastus.

CDU:n osavaltiojohtaja Mike Mohring ja puolueen puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer. Kuva: Ralph Orlowski / Reuters

Berliinistä on Thüringenin pääkaupunkiin Erfurtiin lyhyempi matka kuin Helsingistä Jyväskylään. Poliittinen todellisuus näissä kahdessa kaupungissa on kuitenkin valtava. Berliinissä toimiva puoluejohto ei saanut otetta kentästä, ja mikä pahempaa: ei tuntunut tajuavan omaa heikkouttaan ja henkistä etäisyyttään kentästä.

Mohring jättää paikkansa Thüringenin CDU-johtajana tänä keväänä, mutta miten voidaan varmistaa, että hänen tilalleen löytyy joku, joka noudattaa puolueen päämajan periaatteita? AKK:n johdolla ei mitenkään.

Tämä on puoluejärjestelmän kriisi ja koko poliittisen järjestelmän kriisi. CDU:n johto toimi hallituskumppani SPD:n kanssa neuvotellen. SPD:n vaatimuksen sanottiin olevan taustalla myös siinä, että Merkel erotti virastaan Kemmerichiä valinnasta onnitelleen valtiosihteerin.

Tätä kaikkea perusteltiin demokratialla. SPD:n puheenjohtaja Saskia Esken sanoi lauantaina Twitterissä, että Thüringenin täytyy ”parantua”.

SPD:n johtajat Rolf Mützenich, Saskia Esken ja Norbert Walter-Borjans matkalla hallituspuolueiden kriisikokoukseen lauantaina. Kuva: ANNEGRET HILSE / Reuters

Thüringenissä AfD:tä äänestäneet ihmiset tuskin ymmärtävät, mistä heidän täytyy parantua tai millainen on demokratia, jossa heidän äänestystuloksensa täytyy ottaa uusiksi.

Saksalaisilla puolueilla on selvästi haasteena vahvistaa Berliinin puoluejohtajien ja paikallispäättäjien yhteistä tahtoa. Nyt on nähty, ettei se onnistu Twitterin ja julkisten lausuntojen välityksellä, korkealta käskyttämällä.

Uskaltavatko – ja osaavatko – suurten puolueiden johtajat kohdata paikallistason vaikeat kysymykset nyt aidosti? Mistä AfD:n laariin satava poliittinen tyytymättömyys kumpuaa?

Tuomitsevat julkilausumat eivät sitä poista, vaan todennäköisesti pahentavat.

Miten luottamus palautetaan?

Kun poliittisten puolueiden johtajat etääntyvät kansalaisista näin perustavalla tavalla, koko demokraattinen järjestelmä on vakavassa kriisissä.

”Meidän on oltava vahvempia kuin olemme tänään” – Merkelin seuraajaksi uumoiltu Annegret Kramp-Karrenbauer ei aio pyrkiä Saksan liitto­kansleriksi

HS-analyysi: Yhteistyö oikeistopopulistien kanssa mursi poliittisen tabun Saksassa ja sai kansan kaduille: ”Hänet valittiin myös natsien äänillä”

Saksassa valittiin paikallisjohtaja ensi kertaa äärioikeis­tolaisten tuella, valinta aiheutti useita mielenosoituksia