Koronaviruksesta varoittaneen lääkärin kuolema sai Kiinassa aikaan sananvapaus­liikkeen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Koronaviruksesta varoittaneen lääkärin kuolema sai Kiinassa aikaan sananvapaus­liikkeen

Vetoomuksessa vaaditaan muun muassa, että kansalaisten ilmaisuvapaus on suojattava.

Muistokukkia lääkäri Li Wenliangin kuvan vieressä Wuhanin keskussairaalassa. Kuva: AFP

Julkaistu: 12.2. 11:52

Sadat kiinalaiset ovat allekirjoittaneet akateemisen älymystön kannustamina vetoomuksen, jossa vaaditaan turvaamaan sananvapaus. Vaatimukset sananvapauden turvaamisesta ovat voimistuneet sen jälkeen, kun tyytymättömyys hallituksen toimintaan lisääntyi koronavirusepidemian myötä.

Asiasta kertoo Hongkongissa ilmestyvä South China Morning Post.

Kiinalaisten sananvapausaktivismi sai tuulta purjeisiin erityisesti sen jälkeen kun koronaviruksesta varhaisessa vaiheessa varoittanut lääkäri Li Wenliang kuoli viruksen aiheuttamaan tautiin viime viikolla. Tätä ennen poliisi oli nuhdellut Litä ”huhujen levittämisestä”.

Li oli ensimmäisiä lääkäreitä, jotka varoittivat Kiinan Wuhanista leviävästä uudesta virustaudista jo joulukuussa.

Uudentyyppinen koronavirus on tähän mennessä tarttunut jo yli 44 000 ihmiseen ja tappanut yli 1 100 ihmistä Kiinassa. Tartuntoja on raportoitu yli kahdessakymmenessä maassa.

Korkeimmalle valtioelimelle eli Kiinan kansankongressille kohdistettu internetvetoomus listaa useita vaatimuksia.

Vetoomuksessa vaaditaan muun muassa, että kansalaisten ilmaisuvapaus on suojattava, ja että helmikuun 6. päivästä eli Lin kuolinpäivästä on tehtävä kansallinen sananvapauden päivä. Lisäksi vetoomuksessa vaaditaan oikeutta laadukkaaseen terveydenhoitoon riippumatta siitä, missä päin Kiinaa asuu.

Monet viruksen keskuspesäkkeestä eli Wuhanin kaupungista tai Hubein maakunnasta kotoisin olevat ihmiset ovat valittaneet, että heitä syrjitään terveydenhoidossa.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa Tsinghuan yliopistossa työskentelevä sosiologi Guo Yuhua ja hänen kollegansa, lakitieteen professori Xu Zhangrun. Molempien tilit sosiaalisen median WeChat-palvelussa ovat jo suljettu, kertoo South China Morning Post.

Xu syytti viime viikolla hallitusta kansalaisyhteiskunnan kurittamisesta ja ilmaisunvapauden rajoittamisesta, koska hallinto on pyrkinyt estämään koronaviruksesta puhumisen.

Guo puolusti lehden mukaan nettivetoomusta siitä huolimatta, että vallanpitäjät todennäköisesti tukahduttavat sen pian.

”Näinä päivinä on uskallettava puhua, vaikka se ei olisikaan käytännöllistä”, hän sanoi.

Guo arvosteli viranomaisia siitä, että he ovat asettaneet poliittisen vakauden taudin torjumisen edelle syyttämällä valistuneita kansalaisia ”huhujen levittämisestä”.

”Jos varoitukset olisi kuultu hyvissä ajoin, tauti ei olisi puhjennut tälle tasolle, mistä ei ole enää paluuta.”

Toinen lakitieteen professori Zhang Qianfan Pekingin yliopistosta sanoi allekirjoittaneensa vetoomuksen, koska ihmisten oikeus tietoon on hänen mukaansa avain siihen, että terveysuhat voidaan torjua.

Manner-Kiinassa vaikuttava toimittaja Chen Min, joka tunnetaan myös nimellä Xiao Shu, sanoi allekirjoittaneensa vetoomuksen, koska hänen mukaansa nyt ollaan määrittelemässä Kiinan tulevaisuutta.

”Olisi anteeksiantamatonta intellektuellina olla astumatta esille keskellä kansallista kriisiä, jonka vaikutukset ylittävät vuoden 2008 Sichuanin maanjäristyksen”, Chen sanoi.

Hän sanoi uskovansa, että jos ihmiset joutuvat vaikeuksiin sen takia, että allekirjoittavat nettivetoomuksen, se tulee vain johtamaan yhä kasvavaan kansalaisten kiukkuun vallanpitäjiä kohtaan.

Barcelonan mobiili­messut peruttiin korona­viruksen takia

WHO: Kiinan ulkopuolella havaitut koronavirus­tapaukset saattavat olla vasta ”jäävuoren huippu”

Järjestö ja media: Kiina pimittänyt tietoja koronaviruksen etenemisestä ja pidättänyt kymmeniä virustaudista verkossa kertoneita

HS-analyysi: Kiinan mysteeri­sairaus palauttaa synkästi mieleen sars- ja aids-skandaalit – Onko maan johto oppinut virheistään?