Sudanin syrjäytetty diktaattori pakoili sotarikos­syytteitä kymmenen vuotta, mutta nyt Omar al-Bashir saattaa joutua kansain­väliselle tuomiolle - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Sudanin syrjäytetty diktaattori pakoili sotarikos­syytteitä kymmenen vuotta, mutta nyt Omar al-Bashir saattaa joutua kansain­väliselle tuomiolle

Luovutus riippuu vielä Sudanin väliaikaishallinnon ja Darfurin kapinallisten rauhansopimuksesta ja kenraalikunnan myöntymisestä.

Presidentti Omar al-Bashir puhui Sudanin parlamentissa Khartumissa viime huhtikuussa hieman ennen syrjäyttämistään vallasta. Kuva: Mohamed Nureldin Abdallah / Reuters

Julkaistu: 12.2. 17:13

Sudanin syrjäytetyn diktaattorin Omar al-Bashirin luovuttaminen kansainväliseen oikeudenkäyntiin olisi merkkipaalutapaus. Hänestä voi tulla ensimmäinen ihminen, jonka Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) tuomitsee valtionjohtajana tehdyistä sotarikoksista.

Sudanin väliaikaishallinto ilmoitti tiistaina olevansa periaatteessa valmis luovuttamaan al-Bashirin ICC:n eteen. Häntä syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Darfurin konfliktissa, joka on jatkunut Sudanin länsiosissa vuodesta 2003.

Asiantuntijoiden mukaan al-Bashirin, 76, luovutusta ei voi pitää varmana, sillä kyse on väliaikaishallinnon tekemästä neuvottelusitoumuksesta Darfurin kapinallisryhmille, ja siten se riippuu yhä rauhansopimuksen syntymisestä.

Konfliktissa on yksinkertaistaen kyse Darfurin ei-arabiankielisten vähemmistökansojen aseellisesta kapinasta arabien johtamaa Sudanin hallitusta vastaan sekä hallituksen vastatoimista, joissa suuren roolin saivat arabiheimoista kootut, armeijan tukemat janjaweed-aseryhmät. Syytteiden mukaan al-Bashir oli mukana suunnittelemassa hyökkäyksiä, joista suuri osa kohdistui siviileihin.

Konfliktissa on kuollut arviolta 300 000 ihmistä, ja jopa kolme miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa.

Lapset leikkivät vuonna 2004 Darfurin alueelle syntyneellä Araran pakolaisleirillä, jonka asukkaat kertoivat paenneensa arabien janjaweed-aseryhmiä ja aikovansa paeta rajan yli Tšadiin. Kuva: Antony Njuguna / Reuters

Sudanin sotilasjohtajien tuesta al-Bashirin luovuttamiselle ei ole varmuutta. Maan väliaikaishallinnon johtopaikoista puolet on upseerien ja puolet siviilien hallussa, ja luovutusaikeista kertoi hallinnon siviilijäsen.

”Kenraalit voivat syödä sanansa”, Britannian yleisradioyhtiö BBC:n Sudan-asiantuntija Mohanad Hashim varoitti.

Sudanilainen toimittaja Yousra Elbagir huomautti Twitterissä, että korkeiden hallintolähteiden perusteella al-Bashiria tuskin luovutetaan ainakaan ICC:n toimipaikkaan Hollannin Haagiin vaan ICC kuulee häntä todennäköisemmin Sudanissa.

Al-Bashir oli Sudanin armeijan eversti, kun hänen johtamansa upseerien joukko kaappasi vallan vuonna 1989. Hän johti Sudania itsevaltaisena presidenttinä melkein 30 vuotta.

Al-Bashirista tuli vuonna 2009 ensimmäinen istuva valtionjohtaja, jota vastaan ICC nosti syytteet. Vuosikymmenen kestäneestä kansainvälisestä painostuksesta huolimatta häntä ei saatu presidenttinä vastaamaan teoistaan. Jopa Afrikan unioni vastusti hänen luovuttamistaan Haagiin vedoten valtionjohtajan koskemattomuuteen.

Al-Bashir vieraili useissa maissa välittämättä kansainvälisestä luovutuspyynnöstä. Esimerkiksi kesäkuussa 2015 Etelä-Afrikan korkein oikeus määräsi pidättämään al-Bashirin, kun hän oli saapunut maahan Afrikan unionin kokoukseen, mutta viranomaiset uhmasivat määräystä ja päästivät hänet poistumaan maasta.

Jopa sotarikossyytteet niskassaan al-Bashir voitti jatkokauden kaksissa vaaleissa, joita oppositio tosin boikotoi.

Sudanin presidentti Omar al-Bashir hymyili lehdistötilaisuudessa valtakautensa alkuvaiheissa vuonna 1994, jolloin hän oli 50-vuotias. Kuva: Reuters

Al-Bashirin kohtaloksi koitui lopulta leppymätön mielenosoitusaalto, joka syntyi muun muassa ruoan hintojen nousemisesta ja polttoainepulasta. Sen seurauksena armeija syrjäytti hänet viime huhtikuussa. Vaalit ovat luvassa vuodelle 2022.

Al-Bashir on ollut vangittuna syrjäyttämisestään asti. Joulukuussa hän sai kahden vuoden arestituomion korruptiosta. Häntä syytetään kotimaassaan myös käskystä surmata mielenosoittajia. Lisäksi väliaikaishallinto on avannut tutkinnan al-Bashirin hallinnon rikoksista Darfurissa.

Al-Bashir olisi vasta toinen entinen valtionjohtaja ylipäänsä tuomiolla ICC:n edessä.

Norsunluurannikon entinen presidentti Laurent Gbagbo vapautettiin viime vuoden tammikuussa näytön puutteen perusteella syytteistä, jotka liittyivät vuoden 2010 vaaleja seuranneeseen väkivaltaan.

Lue myös: Haagissa sotarikolliset paistoivat toisilleen sipulipihvejä ja tuomari Erkki Kourula jakoi heille oikeutta 12 vuoden ajan – nyt hän kertoo, miksi paha ei aina saa palkkaansa

Muitakin valtionjohtajia on syytetty ja tuomittu kansainvälisesti sotarikoksista ja niihin verrattavista rikoksista, mutta näitä tuomioita ei ole jaettu ICC:ssä vaan erityistuomioistuimissa.

Kesäkuussa 2011 ICC syytti Libyan silloista johtajaa Muammar Gaddafia rikoksista ihmisyyttä vastaan. Häntä epäiltiin käskystä tappaa mielenosoittajia. Kapinalliset kuitenkin tappoivat Gaddafin lokakuussa 2011 ennen kuin hänet saatiin oikeuden eteen.

Kenian nykyinen presidentti Uhuru Kenyatta valittiin virkaansa vuonna 2013 ICC:n syyttämänä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syytteet vuodenvaihteen 2007–2008 etnisistä väkivaltaisuuksista nostettiin vuonna 2011. Kenyatta kävi Haagissa kiistämässä syyllisyytensä, ja syytteistä luovuttiin vuonna 2014.

Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milošević joutui Haagiin kansainväliseen Jugoslavia-erityistuomioistuimeen (ICTY) syytettynä sotarikoksista. Oikeudenkäynti keskeytyi, kun Milošević kuoli sydänkohtaukseen sellissään vuonna 2006.

Sierra Leonen sisällissotaan sotkeutunut Liberian entinen presidentti Charles Taylor tuomittiin sotarikoksista 50 vuoden vankeuteen YK:n ja Sierra Leonen perustamassa erityistuomioistuimessa (SCSL) vuonna 2012. Tapaus käsiteltiin Hollannissa, ja tuomiotaan Taylor, 72, suorittaa Britanniassa.

Tšadin entinen presidentti Hissène Habré tuomittiin rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kidutuksesta valtakaudellaan 1982–1990 erityistuomioistuimessa (CAE) Senegalissa vuonna 2016. Hän sai elinkautisen vankeusrangaistuksen. Hän on nykyään 77-vuotias.

ICC on syyttänyt vain afrikkalaisia

Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Court, ICC) toimii Haagissa Hollannissa.

Käsittelee vakavia rikoksia, kuten sotarikoksia, joita kansalliset tuomioistuimet eivät kykene käsittelemään.

Aloitti toimintansa vuonna 2002. Toimivalta ei ulotu tätä edeltäviin rikoksiin.

ICC:n perustana olevan Rooman sopimuksen on ratifioinut 123 valtiota, joukossa Suomi. Muiden muassa Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole ratifioineet sopimusta.

ICC:n näkyvin hahmo on pääsyyttäjä. Toimessa on vuodesta 2012 lähtien ollut gambialainen Fatou Bensouda.

ICC:tä on arvosteltu syytteiden nostamisesta pelkästään afrikkalaisia henkilöitä vastaan.

Haagissa sotarikolliset paistoivat toisilleen sipulipihvejä ja tuomari Erkki Kourula jakoi heille oikeutta 12 vuoden ajan – nyt hän kertoo, miksi paha ei aina saa palkkaansa

Seuraa uutisia tästä aiheesta