Ulkomaat

EU:sta tulee ”hiljaista tukea” brexitiä vastustavalle Skotlannille ja pääministeri Nicola Sturgeonille: ”Uskon, että Skotlanti voi itsenäistyä muutaman vuoden sisällä”

Britannian pääministeri Boris Johnson ei halua antaa skoteille toista kansanäänestystä. Sturgeon käy nyt poliittista väsytystaistelua Lontoon-päättäjiä vastaan.

Lontoo

Britannian EU-erolla eli brexitillä voi olla kova hinta: Skotlanti pyristelee nyt itsenäiseksi entistäkin päättäväisemmin.

Tuoreiden mielipidemittausten mukaan itsenäisyyttä kannattaa jo puolet äänestäjistä tai vieläkin useampi.

”Uskon, että Skotlanti voi itsenäistyä muutaman vuoden sisällä”, Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon kertoi kirjeenvaihtajille Lontoossa tiistaina.


Sturgeon on juuri vieraillut Brysselissä ensimmäistä kertaa sitten tammikuun lopun brexitin. EU-maista tulee nyt kuulemma ”hiljaista tukea” ja ymmärrystä Skotlannin itsenäisyyspyrkimyksille.

Syynä on juuri brexit.

”En oleta, että EU-maat ottaisivat kantaa asiaan – – mutta suhtautuminen on muuttunut täysin sitten vuoden 2014.”

Skotlannin asukkaat hylkäsivät itsenäisyyden kansanäänestyksessä syyskuussa 2014. Vajaa pari vuotta sen jälkeen britit – ja ennen kaikkea englantilaiset – äänestivät EU-eron puolesta.

Vuoden 2016 brexit-äänestyksessä skottien selvä enemmistö oli brexitiä vastaan. Sturgeonin ja hänen johtamansa Skotlannin kansallispuolueen (SNP) mielestä EU-ero oikeuttaa nyt uuden itsenäisyyskansanäänestyksen.

”Skotlanti on revitty ulos EU:sta vastoin tahtoaan.”


Britannian pääministeri Boris Johnson on kuitenkin jo hylännyt Sturgeonin vaatimuksen uudesta kansanäänestyksestä.

Väkisin skottihallitus ei voi kansanäänestystä järjestää. Tai voisi, mutta ei halua.

”Prosessin pitää olla laillinen”, Sturgeon painotti Lontoossa useaan kertaan.

Syykin on ilmeinen. Jos Skotlanti yrittäisi itsenäiseksi vastoin voimassa olevia lakeja, tyssäisi samalla myös tie EU-maaksi.

EU ei ota uusia jäseniä ilman kaikkien jäsenmaiden suostumusta. Kataloniansa kanssa vaikeuksissa oleva Espanja voi hyväksyä Skotlannin EU:hun vain, jos itsenäistyminen on edennyt pilkuntarkkaan brittilakeja noudattaen.


Käynnissä onkin nyt poliittinen väsytystaistelu. Jos se onnistuu, saattaa Johnsonin konservatiivihallitus vielä taipua.

Yksi: Sturgeonin mielestä päätös uuden kansanäänestyksen järjestämisestä kuuluu Skotlannin omalle parlamentille. Tämä pohjustaa argumenttia, että päätösvalta – puolesta tai vastaan – pitää olla skoteilla itsellään.

Kaksi: Paljon tulee riippumaan myös brexitin konkreettisista vaikutuksista. Ne iskevät Britanniaan vasta 2021, kun EU-eron siirtymäkausi päättyy.

Brittihallituksen johtaviin brexiteereihin kuuluva Michael Gove myönsi kuluvalla viikolla, että kitkatonta EU-kauppaa ei siirtymäkauden jälkeen enää ole.

Kolme: Ehkä ratkaisevinta on se, miten käy Skotlannin parlamenttivaaleissa toukokuussa 2021. Jos äänestäjät antavat Sturgeonin SNP:lle enemmistön, voi sen tulkita valtakirjaksi itsenäistymisen puolesta.

Brexitkään ei silti takaa sitä, että enemmistö Skotlannin asukkaista asettuisi lopulta itsenäisyyden kannalle.

Mielipidetilanne on kiikkerä. Sen myöntää Sturgeonkin.

”Eivät kaikki EU-jäsenyyden kannattajat ole itsenäisyyden kannattajia. Eivätkä kaikki itsenäisyyden kannattajat halua EU-jäsenyyttä.”


SNP:n kriitikoiden mukaan Skotlannin itsenäistyminen vain lisäisi kaaosta.

”Itsenäistyminen olisi kuin brexit Britannialle, mutta steroideilla”, Skotlannin työväenpuoluetta 2014–2015 johtanut Jim Murphy sanoi kirjeenvaihtajille Lontoossa tammikuussa.

Murphy ja muut kriitikot muistuttavat myös Skotlannin vajeesta:

Skotlannin julkiset menot olivat viime vertailuvuonna 75,3 miljardia puntaa (eli noin 90 miljardia euroa), kun verotulot jäivät 62,7 miljardiin puntaan (74 miljardiin euroon).

Sturgeonin mukaan taas ei ole mitään syytä olettaa, etteikö Skotlanti pärjäisi itsenäisenä maana siinä missä muutkin pienet EU-maat.

Ja sitten on kysymys valuutasta. Menettääkö Skotlanti punnan, jos se liittyy EU:hun? Uusien jäsenmaidenhan pitää ottaa päämääräkseen euro.

”Punta on Skotlannin rahayksikkö ihan samalla tavalla kuin muidenkin [Yhdistyneen kuningaskunnan maiden]”, Sturgeon sanoi Lontoossa.

Yhdistyneestä kuningaskunnan ulko-ovelle ei tähyile kuitenkaan vain Skotlanti.

Pohjois-Irlannissa brexit on voimistanut niitä tahoja, jotka toivovat liittymistä Irlannin tasavaltaan eli Irlannin saaren yhdistymistä. Tätä ajaa ennen kaikkea Sinn Féin -puolue.

Sinn Féin nappasi jättivoiton myös ”etelässä” eli Irlannin lauantaisissa parlamenttivaaleissa. Samalla siitä tuli Irlannin parlamentin toiseksi suurin puolue.

Lue lisää Irlannin vaalien taustoista tästä HS:n jutusta.

Sturgeonin mukaan Pohjois-Irlannin ja Skotlannin tapaukset ovat kuitenkin erilaiset. Pohjois-Irlannissa rauhansopimus määrää mahdollisesta kansanäänestyksestä. Skotlannin tapauksessa taas mitään säätelyä tai sopimusta ei ole.

”Yhdistävä tekijä on vain brexit.”

Skotlannilla on jo nyt laaja itsehallinto. Skotlannin oma parlamentti päättää muun muassa terveydenhuollosta, koulutuksesta, ympäristöasioista sekä maataloudesta ja kalastuksesta.

Brexitin siirtymäkauden jälkeen Skotlannilla on näin valta jäädä monella sektorilla lähelle EU-lainsäädäntöä. Se auttaa tulevia jäsenyysneuvotteluja, jos sellaiset joskus aloitetaan.

Boris Johnson sen sijaan on jo ilmoittanut, että Britannia ei aio enää EU-lakeja seurata.

EU-kansalaisia Skotlannissa asuu yli 200 000. Sturgeonin hallitus teki jo heti vuoden 2016 EU-kansanäänestyksen jälkeen selväksi, että EU-kansalaiset ovat myös tervetulleita jäämään Skotlantiin.

”Skottilaisia ovat kaikki he, jotka asuvat Skotlannissa ja antavat maalle panoksensa. Sillä ei ole väliä, missä on syntynyt ja kasvanut. Meille ovat ovet auki.”

Skottihallituksen äänensävy on ollut usein lämpimämpi kuin brittihallituksen. EU-kansalaiset saivat myös äänestää Skotlannin itsenäisyyskansanäänestyksessä vuonna 2014. Silloin tosin moni empi itsenäisyyttä, kun pelkäsi sen johtavan pakkoeroon EU:sta.

Entä olisiko Skotlannilla itsellään kiinnostusta liittyä vaikkapa Pohjoismaiden neuvostoon, jos itsenäisyys joskus koittaa?

Sturgeonin mukaan Skotlannin lähin viiteryhmä ja yhteistyöalue tulee olemaan jatkossakin Britteinsaaret. Sitä ei muuttaisi edes itsenäistyminen.

”Voimme toki oppia paljonkin Pohjoismaiden neuvostolta siitä, kuinka asioita hoidetaan.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Skotit hylkäsivät itsenäisyyden 2014


 Skotlannin asukkaat hylkäsivät itsenäistymisen kansanäänestyksessä syyskuussa 2014. Päätös tuli prosentein 55–45.

 Skotlannissa vallassa oleva Skotlannin kansallispuolue (SNP) katsoo, että brexit oikeuttaa nyt uuden kansanäänestyksen. Britannian pääministeri Boris Johnson on vastaan.

 Skotlanti äänesti kesäkuussa 2016 EU-eroa vastaan prosentein 62–38.

 SNP johtaa Skotlannissa vähemmistöhallitusta. Seuraavat vaalit ovat toukokuussa 2021.

 Brittiparlamenttiin SNP voitti joulukuussa 48 paikkaa Skotlannin 59:stä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronavirus­tartuntojen määrä kaksinkertaistui Etelä-Koreassa vuorokaudessa, WHO:n mukaan mahdollisuudet epidemian pysäyttämiseksi vähenevät

    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Neljän maan ”prosenttiryhmä” pysyi tiukasti kannassaan, EU:n budjettineuvottelut päättyivät tuloksettomina

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    2. 2

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    3. 3

      Maria Ohisalon ulosmarssi Kesärannasta, vihreiden yöhön venynyt kriisikokous ja kiista hoitajamitoituksesta – HS selvitti hallituksen sisäiset jännitteet

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää