HS-analyysi: Merkelin mukaan AfD ”haluaa rikkoa demokratian”, ja nyt Saksassa kiistellään koko demokratian määritelmästä - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

HS-analyysi: Merkelin mukaan AfD ”haluaa rikkoa demokratian”, ja nyt Saksassa kiistellään koko demokratian määritelmästä

Tutkijan mukaan kansalliskonservatiivinen AfD ei toimi rakentavasti, vaan haluaa tehdä demokratian naurettavaksi, kirjoittaa analyysissään HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki.

Angela Merkel torstaina Berliinissä. Kuva: ANNEGRET HILSE / Reuters

Julkaistu: 14.2. 17:13, Päivitetty 14.2. 17:51

Berliini.

”He haluavat rikkoa demokratian.”

Näin sanoi Saksan liitto­kansleri Angela Merkel puolue­tovereilleen tiistaina kansallis­konservatiivisesta ja osin ääri­oikeistolaisesta Vaihto­ehto Saksalle -puolueesta (AfD) mediatietojen mukaan. Merkelin mukaan AfD:n demokratianvastainen toiminta näkyy päivittäin Saksan liittopäivillä.

Liittokanslerin lausunto on herättänyt kysymyksen: miten laillista puoluetta, joka on osa demokraattista järjestelmää ja jota ihmiset äänestävät, voidaan syyttää yrityksestä rikkoa demokratia? Kenen demokratiasta on kyse? Miksi Merkel sanoo noin?

AfD on onnistunut sekoittamaan suurten puolueiden pakkaa Saksassa, vaikka sen valtakunnallinen kannatus ei ole enempää kuin 10-15 prosentin luokkaa.

Entisen Itä-Saksan osavaltiossa Thüringenissä AfD liittoutui reilu viikko sitten ei-vasemmistolaisten puolueiden kanssa osavaltion pääministerivaalissa, minkä seurauksena yhteistyöhön osallistuneet suuret puolueet ajautuivat kriisiin ja osavaltiossa harkitaan nyt uusia vaaleja.

Yhteistyö AfD:n kanssa on suurten puolueiden johtajille mahdotonta AfD:n äärioikeistoyhteyksien takia.

Thüringenissä AfD sai viime syksyn osavaltiovaaleissa 23,4 prosentin kannatuksen. Thüringen on poikkeustapaus ja hyvin pieni osavaltio: siellä on hieman yli kaksi miljoonaa asukasta, kun koko Saksassa on yli 83 miljoonaa asukasta. Silti se on ollut jo yli viikon Saksan pääuutisaiheita.

Uusia vaaleja Thüringeniin ehdotti ensimmäisten joukossa juuri Merkel.

Merkelin puuttuminen Thüringenin tapahtumiin oli ”sodanjulistus parlamentarismille”, sanoi AfD:n kansanedustaja ja toinen puheenjohtaja Tino Chrupalla torstaina Saksan liittopäivillä.

Demokratia käsitteenä on nyt Saksassa kovan kamppailun kohteena. Mitä sillä tarkoitetaan?

Esimerkiksi Saksan hallituksen kakkospuolue sosiaalidemokraatit (SPD) on perustellut uusien vaalien tarvetta juuri demokratialla. Demokratiaan vetoavat myös ne, jotka haluavat, että alkuperäistä vaalitulosta kunnioitetaan.

Poliittisen järjestelmän ongelmat näkyvät myös suurten puolueiden vaikeuksina tehdä yhteistyötä keskenään ja hallita maata vakaasti. Epävakaudesta kertovat myös poliitikkoihin kohdistuvat hyökkäykset, ilkivalta ja uhkaukset.

Yhteistyö AfD:n kanssa Thüringenissä oli viimeinen niitti suurimman puolueen CDU:n puheenjohtajalle Annegret Kramp-Karrenbauerille (AKK), joka ilmoitti luopuvansa tehtävästään ja liittokanslerihaaveistaan maanantaina. Thüringenin kriisi paljasti lopullisesti Kramp-Karrenbauerin heikkouden, sillä hän ei saanut osavaltiotasolla toimivia puoluetovereitaan puolueen linjoille.

Angela Merkelin seuraajaksi kaavailtu Annegret Kramp-Karrenbauer ei ole ehdolla Saksan liittokansleriksi. Kuva: Matthias Rietschel / Reuters

CDU valmistautuukin nyt uuden puheenjohtajan valintaan, ja samalla kamppailu sen linjasta on kova. Puolueen kriisi on niin vakava, että julkista puheenjohtajakisaa ei haluta, vaan puheenjohtaja yritetään valita kabinetissa neuvottelemalla entisen puheenjohtajan johdolla. AKK on kutsunut kolme ehdokasta palavereihin aiheesta ensi viikolla, kertoi Süddeutsche Zeitung keskiviikkona.

CDU:ta repii kiista Merkelin liberaalin, pakolaismyönteisen linjan ja konservatiivisen, maahanmuuttokriittisen linjan välillä. Puolueen konservatiivinen siipi on lähellä AfD:tä, kuten Thüringenin tapahtumat osoittivat.

AfD:n nousun takana on vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi, jolloin Merkel toivotti kansanvaelluksen tervetulleeksi Saksaan. ”Wir schaffen es – selviämme siitä”, hän sanoi saksalaisille. Sen jälkeen ei Saksan politiikassa ole ollut helppoa päivää.

Nyt, kun Saksan suurin puolue on käytännössä tuuliajolla, kysymys demokratian toimivuudesta nousee päivittäin esiin.

Onko demokratia uhattuna Saksassa?

”Ei!” Demokratiatutkija Hans Vorländer suorastaan huudahtaa puhelimeen. Ei missään tapauksessa.

”Saksan demokraattinen järjestelmä ja kansalaisyhteiskunta ovat erittäin vahvat”, Vorländer painottaa.

Saksalla on omat erityispiirteensä historiansa takia, kuten kaikilla mailla. Saksassa niihin kuuluu esimerkiksi se, että erityisesti itäisissä osavaltioissa on kaipuuta vahvojen auktoriteettien aikaan.

Vorländer toteaa, että kyllä – suurin puolue CDU on nyt aivan sekaisin ja toiseksi suurin puolue SPD on vailla suuntaa ja riitelee sisäisesti. Myös SPD:ssä puoluejohtaja luovutti kesken kauden viime vuonna, aivan kuten nyt CDU:ssa.

Nämä eivät kuitenkaan ole merkkejä siitä, että demokratia olisi uhattuna, tutkija sanoo. Puolueiden sisäiset linjariidat nimenomaan kuuluvat demokratiaan, Vorländer muistuttaa. Niitä ja niiden heijastuksia on kestettävä.

”Kukaan ei tiedä, mihin tämä johtaa. Joka päivä uutisissa tulee uusia yllätyksiä”, Vorländer viittaa viimeaikaisiin tapahtumiin. Sekin kuuluu demokratiaan.

Vorländer huomauttaa, että verrattuna muihin Euroopan maihin Saksan tilanne ei ole poikkeuksellinen. Oikeistopopulismin nousu ja vanhojen puolueiden aseman mureneminen on nähty monessa maassa paljon voimakkaammin kuin nyt Saksassa.

Merkelin kanssa tutkija on samaa mieltä AfD:stä: puolue toimii demokratiaa vastaan. AfD:n osallistuminen politiikkaan ei ole rakentavaa, vaan puolue pyrkii ravistelemaan systeemiä, hän perustelee.

”AfD pyrkii tekemään demokratian naurettavaksi”, hän sanoo. Tämä on tutkijan mukaan tuhoisaa demokratian kannalta.

Hyvänä esimerkkinä tästä oli AfD:n entisen puheenjohtajan Alexander Gaulandin ehdotus tällä viikolla, että AfD keskittäisi tukensa vasemmiston ehdokkaalle Thüringenissä, jossa osavaltio on edelleen ilman pääministeriä.

Näin Gaulandin mukaan voitaisiin varmistaa, että vasemmistolaista ei valita, koska AfD:n tuki johti edellisenkin pääministerivalinnan kriisiin. Hänelle demokratia on siis vitsi.

Kirjeenvaihtajan analyysi: Merkelin seuraajasta syntynyt kriisi heijastuu koko Euroopan poliittiseen järjestelmään

”Meidän on oltava vahvempia kuin olemme tänään” – Merkelin seuraajaksi uumoiltu Annegret Kramp-Karrenbauer ei aio pyrkiä Saksan liitto­kansleriksi

HS-analyysi: Yhteistyö oikeistopopulistien kanssa mursi poliittisen tabun Saksassa ja sai kansan kaduille: ”Hänet valittiin myös natsien äänillä”