Pidätyksiä, kotiaresteja, maanpakoa ja aivopesuistuntoja – Kiina on kohdellut tylysti kolmen suuren virusskandaalin sankarilääkäreitä - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Pidätyksiä, kotiaresteja, maanpakoa ja aivopesuistuntoja – Kiina on kohdellut tylysti kolmen suuren virusskandaalin sankarilääkäreitä

Rohkeat lääkärit ovat toimillaan pelastaneet lukemattomien kiinalaisten hengen aids-epidemiassa, sars-kriisissä ja uuden koronavirustaudin aikana. Kiinan vallanpitäjille he ovat olleet liikaa. HS esittelee kolmen kriisin sankarit.

Helmikuun 7. päivä koronavirustautiin kuolleelle silmälääkäri Li Wenliangille osoitettuja kukkia Wuhanin keskussairaalassa Hubein maakunnassa. Kuva: AFP

Julkaistu: 18.2. 2:00, Päivitetty 18.2. 6:10

Kiinaa runsaat 70 vuotta hallinnut kommunistinen puolue on osoittanut vuosikymmenestä toiseen, että sillä on suuria vaikeuksia toimia avoimesti kriisitilanteissa.

Olipa kyseessä tulva, suuronnettomuus, maanjäristys tai viruksen aiheuttama epidemia, viranomaisilla on tapana ensin peitellä tapahtunutta, sitten valehdella ja lisäksi kohdella kaltoin niitä, jotka ovat pyrkineet auttamaan kiinalaisia hädän hetkellä.

Esimerkiksi noin 70 000 kuolonuhria tai enemmän vaatineen Sichuanin maanjäristyksen tapahtumia vuonna 2008 peranneet aktivistit ovat joutuneet monin tavoin piinatuiksi. Huonosti rakennettuja kouluja tutkinut ja paikallisia auttanut aktivisti Tan Zuoren tuomittiin viiden vuoden vankeuteen valtionvastaisesta toiminnasta.

Tanin oikeusjutussa todistamaan pyrkinyt maailmankuulu taiteilija Ai Weiwei puolestaan hakattiin kertomansa mukaan sichuanilaisella poliisiasemalla, mistä hän sai aivoleikkausta vaatineita päävammoja. Häntä pidettiin myöhemmin vangittuna ilman syytteitä sekä kotiarestissa, minkä jälkeen hän lähti maanpakoon Saksaan.

Vastaavanlaisia kohtaloita on lukuisilla demokratia-aktivisteilla, asianajajilla, tutkivilla toimittajilla sekä lääkäreillä. Kiinassa on ollut viime vuosikymmeninä kolme merkittävää virusepidemiaa, joissa kaikissa yksittäiset lääkärit ovat nousseet sankareiden rooliin – ja saaneet viranomaisilta osakseen kovaa kohtelua.

Seuraavassa esitellään 1990-luvulla alkaneen Henanin aids-epidemian, vuosien 2002–2003 sars-kriisin ja parhaillaan meneillään olevan koronavirustaudin tunnetuimpien lääkäreiden kohtalot.

Gao Yaojie kotonaan Henanin maakunnan pääkaupungissa Zhengzhoussa vuonna 2001. Kuva: Pekka Mykkänen / hs

Gynekologi Gao Yaojie, 92, aids-epidemia

Gynekologi Gao Yaojien piti olla jo eläkkeellä vuonna 1996, kun häntä pyydettiin tutkimaan outoa kuumetapausta Henanin maakunnassa Keski-Kiinassa. Sotilassairaalassa hoidetun 42-vuotiaan naisen kuume ei hellittänyt millään lääkityksellä.

”Kuulin, että potilas oli saanut leikkauksessa verta. Mikä yllätti, oli se, että veri tuli verikeskuksesta. Aloin tajuta, että hän ei voi olla ainoa. Ymmärsin, että nyt oli todellinen hätä”, Gao kertoi HS:n haastattelussa vuonna 2001.

Gao sai pian selville, että Henanin maakunnassa rehottanut epähygieenisesti järjestetty verikauppa oli tartuttanut aidsia aiheuttavan hi-viruksen jopa satoihintuhansiin ihmisiin. Verikauppaan osallistui myös viranomaisia, ja se yritettiin vähin äänin lopettaa ja aids-epidemia ensin kiistää kokonaan.

Gao oli käyttänyt oman perheensä säästöjä lähes 90 000 nykyeuron arvosta painattaakseen oppaita, joissa kerrottiin esimerkiksi, miten virustartunnalta voi suojautua.

”Se on paljon yhdelle perheelle. Mutta monelle ihmiselle jaettuna se ei ole mitään”, hän sanoi.

Henanin maakunnassa vuonna 2002 aidsiin kuolleen Yu Fangyinin verenluovutuspassi. Kuva: pekka mykkänen / hs

Kylästä kylään kiertänyt Gao pelasti mahdollisesti kymmeniätuhansia ihmisiä uusilta tartunnoilta, kun hän saattoi maalaisväestön tietoon heitä kohdanneen vaaran. Häntä ylistettiin ulkomailla sankariksi tekemänsä työn ansiosta.

Hän sai esimerkiksi arvostetun Jonathan Mann -palkinnon, mutta viranomaiset eivät päästäneet häntä Yhdysvaltoihin hakemaan sitä. Sen lisäksi Gao suljettiin kotiarestiin vuosiksi, mutta sieltäkin käsin hän yritti jatkaa työtään.

Lopulta Gao väsyi viranomaishäirintään ja lähti maanpakoon Yhdysvaltoihin. Hän asuu nykyään yksin New Yorkissa, ja hänen kerrotaan olevan huonokuntoinen.

Gaon ja muiden aktivistien työ pakotti Kiinan keskushallituksen suhtautumaan aids-epidemiaan vakavasti, mutta Henanin katastrofia pimittäneitä keskeisiä johtajia ei koskaan rangaistu. Jotkut heistä ylennettiin parempiin virkoihin.

Sars-salailun paljastaneen kirurgi Jiang Yanyongin kuva kiinalaisessa lehtijulisteessa Pekingissä vuonna 2003. Kuva: Guang Niu / Reuters

Kirurgi Jiang Yanyong, 88, sars-epidemia

Huhtikuun 3. päivä 2003 eläkkeellä oleva Kiinan kansanarmeijan sairaalan numero 301:n entinen pääkirurgi Jiang Yanyong katseli televisiota kotonaan Pekingissä ja raivostui.

Kiinan terveysministeri Zhang Wenkang kertoi tiedotustilaisuudessaan, että Pekingissä vasta 12 ihmistä olisi saanut sars-tartunnan ja kolme olisi kuollut sen aiheuttamaan tautiin. Jiang oli juuri kuullut kollegoiltaan, että tartuntoja oli jo ainakin yli sata ja kuolleita pelkästään yhdessä sairaalassa kuusi.

Jiang kirjoitti Kiinan keskustelevisiolle ja Hongkongissa toimivalle Phoenix TV -kanavalle kirjeen, jossa hän syytti ministeriä moraalittomasta toiminnasta ja tietojen vääristelystä. Kanavat eivät julkaisseet kirjettä, mutta se levisi pian länsimaiseen mediaan.

Paljastus pakotti Kiinan johtajat kertomaan tarkemmin sars-epidemian hälyttävästä tolasta ja käynnistämään massiiviset karanteenitoimet, joilla tauti saatiin myöhemmin hallintaan. Ministeri Zhang joutui eroamaan.

Jiangista tuli hetkeksi myös kotimaassaan sankari, mutta keskushallitus suhtautui häneen hermostuneesti. Aluksi hänestä ei kerrottu mitään, kunnes virallisen median annettiin laatia Jiangista joitakin myönteisiä juttuja.

”Jos lääkärit eivät kerro totuutta, enemmän ihmisiä kuolee”, Jiang totesi yhdessä haastattelussa.

Vuotta myöhemmin tilanne kuitenkin muuttui. Jiang pidätettiin ja pakotettiin ”aivopesuistuntoihin”, koska hän oli hallitukselle lähettämässään kirjeessä tuominnut vuoden 1989 Tiananmenin verilöylyn. Jiang oli verilöylyn aikaan kirurgi ja kohtasi henkilökohtaisesti armeijan tulituksessa haavoittuneita opiskelijoita.

The Washington Post -lehden mukaan Jiangin pidättämisestä oli päätetty vallan korkeimmalla tasolla ja päätökseen osallistuivat ilmeisesti myös silloinen presidentti Hu Jintao sekä hänen vaikutusvaltainen edeltäjänsä Jiang Zemin.

Äskettäin kävi ilmi, että Jiangin vaikeudet ovat jatkuneet näihin päiviin asti. Brittilehti The Guardian kertoi, että Jiang suljettiin kotiarestiin viime vuoden keväänä. Hän oli kirjoittanut nykyiselle presidentille Xi Jinpingille kirjeen, jossa hän kutsui Tiananmenin verilöylyä rikokseksi.

Jiangin kerrotaan olevan huonossa kunnossa, eikä hän saa vaimonsa Hua Zhongwein mukaan kommunikoida kotinsa ulkopuolisen maailman kanssa. Kirurgin kohtaloa oli keksitty tiedustella, koska tänä talvena puhjennut uusi koronavirustauti oli synnyttänyt jälleen uuden sankaritarinan.

Uudesta koronavirustaudista kertonutta silmälääkäri Li Wenliangia muisteltiin Hongkongissa 7. helmikuuta. Kuva: Tyrone Siu / Reuters

Silmälääkäri Li Wenliang, 34, covid-19

Tammikuun 3. päivä tänä vuonna silmälääkäri Li Wenliang vietiin Hubein maakunnan pääkaupungin Wuhanin poliisiasemalle. Hän oli poliisin syytösten mukaan levittänyt valheellista tietoa, jonka mukaan Wuhanissa olisi todennettu seitsemän sars-tartuntaa.

”Varoitamme sinua tiukasti: jos niskoittelet, et osoita katumusta ja jatkat laittomia toimiasi, sinua rangaistaan lain edellyttämällä tavalla! Ymmärrätkö sinä?” poliisin dokumentissa luki.

”Ymmärrän”, vastasi Li.

Li oli todellakin kertonut suljetussa, opiskeluaikojen ystävien WeChat-keskusteluryhmässä, että vuosina 2002–2003 riehunut sars-tauti näyttäisi palanneet Wuhaniin. Kyse ei kuitenkaan ollut sarsista, vaan uudesta ja samankaltaisesta koronavirustaudista, joka nimettiin äskettäin nimellä covid-19.

Kuten aidsin ja sarsin suhteen aiemmin, viranomaiset eivät halunneet, että tieto tartunnoista leviäisi hallitsemattomasti kansan keskuuteen. On epäselvää, mitä viranomaiset tammikuun alussa jo tiesivät, mutta ensimmäinen tartunta oli nykytiedon mukaan havaittu 1. joulukuuta.

Potilaaltaan tartunnan saanut silmälääkäri Li Wenliang sairaalahoidossa 3. helmikuuta Hubein maakunnan pääkaupungissa Wuhanissa. Kuva: LI WENLIANG / GAN EN FUND

Li lähetti WeChat-viestinsä illalla 30. joulukuuta. Hieman alle vuorokautta myöhemmin 31. joulukuuta viranomaiset tiedottivat ensimmäisen kerran paikallisesti ja Maailman terveysjärjestölle WHO:lle, että Hubeissa on havaittu tuntemattomasta syystä johtuvia keuhkokuumetapauksia. Sen aikaisten virallisten tietojen mukaan taudin ei tiedetty tarttuvan ihmisestä toiseen.

Lääkäri Lin lisäksi monia muitakin ihmisiä pidätettiin ja nuhdeltiin ”huhujen levittämisestä”. Wuhanin poliisin kovista otteista kerrottiin keskustelevisio CCTV:ssä, mikä kieli siitä, että niillä oli ylimmän valtiojohdon siunaus.

Mutta se ei estänyt tiedon leviämistä sosiaalisessa mediassa, ja Kiinan oli jo imagollisistakin syistä ryhdyttävä tehokkaampiin toimiin taudin pysäyttämiseksi. Sen lisäksi itse tauti alkoi pian levitä hurjaa tahtia ympäri Kiinaa ja muuhunkin maailmaan.

Muutama päivä poliisikuulustelujen jälkeen surkea tarina muuttui traagiseksi. Vasta 34-vuotias Li sai koronavirustartunnan yhdeltä kaihista kärsivältä potilaaltaan ja nelisen päivää myöhemmin hän joutui sairaalan tehohoitoon.

Lin tarina sai erityistä lisähuomiota, kun hän kuoli helmikuun alussa. Kiinan mediassa kerrottiin 6. helmikuuta ensi kerran hieman ennen kello 23:a, että hän oli kuollut, mutta nämä tiedot sensuroitiin pian pois.

Joko tieto Lin kuolemasta oli ennenaikainen tai siitä oli ennenaikaista kertoa. Lopulta hänen ilmoitettiin kuolleen kello 2.58 perjantaina 7. helmikuuta.

Sekavat tiedot Lin kuolemasta saivat kiinalaiset purkamaan suuttumustaan ja vaatimaan sananvapautta sosiaalisessa mediassa. Sensuurikoneisto työskenteli täydellä teholla siivotakseen tällaiset kiukunpurkaukset pois.

Li Wenliangista on tullut koronavirustaudin tunnetuin uhri. Kuva: TYRONE SIU / Reuters

Kiinnostava juonne Lin tarinassa on, että hänellä ei ollut aietta julkistaa alkuperäisiä WeChat-kommenttejaan, vaan lähinnä varoittaa tuttaviaan, mutta kommenteista otetut ruutukaappaukset alkoivat levitä laajemmalle.

Keskustelut päätyivät Kiinan massiivisen digitaalisen valvontakoneiston haaviin, minkä jälkeen hän joutui poliisin ojentamaksi. Hänen ja muiden pidätykset synnyttivät mediaa kiinnostavan kertomuksen Listä ja muista, jotka yrittivät varoittaa kiinalaisia uudesta taudista. Turvallisuuskoneiston toimet tekivät osaltaan mahdolliseksi sen, että Listä tuli kansan silmissä sankari.

Sairastumisensa jälkeen Li julkaisi netissä kokemuksensa poliisiasemalla ja antoi Caixin-lehdelle haastattelun, jossa hän totesi: ”Mielestäni terveessä yhteiskunnassa pitäisi olla enemmän kuin yksi ääni.”

Kiinan koronavirus­ytimessä Hubeissa on yhä suomalaisia, helsinkiläinen galleristi on viettänyt 25 päivää sisä­tiloissa

Sars-selviytyjä kertoo, miten nyt välttelee koronavirusta – Alex Lamilla on ainakin kymmenen käytännön keinoa

Kymmenen prosenttia maailman väestöstä on tällä hetkellä karanteenissa koronaviruksen takia

Koronaviruksen spekuloidaan vievän Kiinan keskus­hallintoa kohti ”Tšernobyl-hetkeä”

Seuraa uutisia tästä aiheesta