Julian Assange astuu oikeuden eteen yli seitsemän vuoden piileskelyn jälkeen – Yhdysvalloissa häntä uhkaa jopa 175 vuoden vankeustuomio - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Julian Assange astuu oikeuden eteen yli seitsemän vuoden piileskelyn jälkeen – Yhdysvalloissa häntä uhkaa jopa 175 vuoden vankeustuomio

Eristyksissä pidetty Assange on päässyt vasta äskettäin muiden rauhallisten ja varttuneiden vankien seuraan.

Wikileaksin perustaja  Julian Assange poistumassa lontoolaisesta alioikeudesta tammikuussa 2020.

Wikileaksin perustaja Julian Assange poistumassa lontoolaisesta alioikeudesta tammikuussa 2020. Kuva: HENRY NICHOLLS / Reuters

Julkaistu: 19.2. 2:00, Päivitetty 19.2. 9:13

Lontoo

Isä, lääkärit, ihmisoikeusjuristit ja journalistikollegat muodostavat tukijoukon, kun Wikileaksin perustajan Julian Assangen luovutusoikeudenkäynti Yhdysvaltoihin alkaa Lontoossa ensi viikon maanantaina.

Assange itse istuu yhä pahamaineisessa Belmarshin vankilassa odottamassa oikeudenkäyntiä.

”Hänen vointinsa on parantunut – – koska hän on päässyt viimein pois eristyksistä”, Wikileaksin islantilainen päätoimittaja Kristinn Hrafnsson kertoi tiedotustilaisuudessa Lontoossa tiistaina.

Huonossa kunnossa ollutta Assangea on pidetty kuutisen kuukautta eristettynä vankilan sairaalaosastolla. Jopa vankilan käytävät on tyhjennetty, kun korkean profiilin vankia on siirrelty paikasta toiseen.

Nyt Assangella on seuranaan 30–40 vankia, jotka ovat kuulemma Belmarshin vankilan rauhallisemmasta ja vanhemmasta päästä.

Assange nousi kansainvälisen huomion kohteeksi kymmenen vuotta sitten, kun Wikileaks-tietovuotosivusto julkisti Afganistanin ja Irakin sotaan liittyvää salaiseksi luokiteltua materiaalia.

Vuoto aloitti pian vastatoimet Yhdysvalloissa.

Yhdysvallat on esittänyt Assangea vastaan 18 syytekohtaa. Häntä syytetään muun muassa tietomurrosta, salaisten asiakirjojen varastamisesta ja niissä nimettyjen ihmisten asettamisesta vaaraan.

Amerikkalaisviranomaiset vetoavat luovutusvaatimuksessaan muun muassa yli sata vuotta vanhaan vakoilulainsäädäntöön. Jos Assange tuomitaan Yhdysvalloissa, voi häntä uhata jopa 175 vuoden vankeustuomio.

Kristinn Hrafnssonin mukaan kyseessä on ”hyvin politisoinut tapaus”. Kukaan muu ei ole joutunut Wikileaks-vuotojen johdosta syytteeseen. Hän varoittaa, että Assangen vastustajat yrittävät nyt leimata Assangen toimet ”hakkeroinniksi” ja häivyttää journalistiset tavoitteet.

”Tässä on kyse journalismin tulevaisuudesta.”

Assange on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksioikoinen sankarihahmo.

Ruotsissa hänet on haluttu kuultavaksi väitetyn raiskaustapauksen takia. Takuita vastaan vapaaksi Britanniassa päässyt Assange piiloutui kuitenkin vuonna 2012 Ecuadorin Lontoon-suurlähetystöön Harrods-tavaratalon taakse.

Suurlähetystössä hän piileskeli peräti seitsemän vuotta. Ecuador näytti Assangelle ovea viime toukokuussa.

Sen jälkeen Assange tuomittiin vankilaan 50 viikoksi oikeuden pakoilun takia. Vaaditut puolet tuomiosta tuli täyteen viime syyskuussa. Sen jälkeen Assangea on pidetty Belmarshin vankilassa Yhdysvaltain luovutusvaatimuksen takia.

Ruotsissa sen sijaan oikeusistuin päätti jo viime kesänä, että Assangean luovutusta Ruotsiin ei enää vaadita. Syyttäjä puolestaan ilmoitti marraskuussa, että väitetyn raiskauksen tutkinta lopetetaan.

Yksi perusteluista oli se, että aikaa oli kulunut jo kauan – yli yhdeksän vuotta – ja samalla todistusaineisto oli heikentynyt.

Maanantaina alkava oikeudenkäynti on vasta alkusoittoa jopa vuosia kestävälle koitokselle.

”Edessä on hyvin pitkä oikeusprosessi”, Assangen lakimiesryhmään kuuluva ihmisoikeusjuristi Jennifer Robinson sanoi tiistaina Lontoossa.

Lontoolainen tuomioistuin käsittelee Assangen luovutusta helmikuussa noin viikon verran. Sen jälkeen tapausta lykätään todennäköisesti toukokuulle, jolloin käsittely jatkuu kolmen istuntoviikon ajan.

Kyse on kuitenkin vasta ensimmäisen asteen käsittelystä. Assangen tukijat ennakoivat, että Assangelle myönteistä päätöstä ei ole luvassa ainakaan tässä vaiheessa. Valitustie on auki korkeimpaan tuomioistuimeen asti.

Assangen ei uskota pääsevän vapaaksi takuita vastaan.

Poikaansa tukemaan Lontooseen on saapunut myös Assangen isä John Shipton. Shipton seurasi tiistaista lehdistötilaisuutta seisaaltaan syrjässä seinään nojaten.

Shiptonin mielestä Assangen luovutus Yhdysvaltoihin merkitsisi käytännössä kuolemantuomiota. Hän on samaa mieltä kuin 117 lääkäriä 18 maasta The Lancet -lehdessä julkistetussa kannanotossaan: Assangen kohtelu on ollut ”henkistä kidutusta”.

”Ehdottomasti.”

Shipton oli päässyt tapaamaan Assangea vankilaan viimeksi viime viikolla. Isä haluaa nyt poikansa takaisin Australiaan.

Australiaan Assangea vaativat Lontoossa myös kaksi australialaista parlamentaarikkoa.

”Moni vasemmistolainen tukee Assangea, mutta minä ole konservatiivi – – kannatan [Donald] Trumpia ja kannatan [Boris] Johnsonia, mutta vielä enemmän kannatan sananvapautta ja lehdistönvapautta”, kansanedustaja George Christensen sanoi.

Hänen mukaansa pääministeri Johnsonin pitäisi miettiä mitä tapahtuisi, jos vastaava tilanne osuisi omalle kohdalle: Mitä jos brittiläinen toimittaja olisi matkoilla maassa, josta jokin kolmas maa, esimerkiksi Kiina, vaatisi hänen luovuttamistaan.

”Olen varma, että britit eivät suostuisi tällaiseen.”

Riippumaton parlamentaarikko Andrew Wilkie puolestaan huomautti, että Assangen luovutuksesta voi tulla ennakkotapaus journalistien kohtelussa.

Hänen mukaansa Assange ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen julkaistaessaan materiaalia, johon liittyi laaja julkinen intressi. Tekoa pitäisi arvioida yksin tältä pohjalta.

”Maa, jota syytetään sotarikoksista, yrittää nyt saada Assangen käsiinsä.”

Turvassa luovutuspyynnöiltä Assange ei ole kuitenkaan vielä silloinkaan, jos hänet päästettäisiin Britanniasta Australiaan. Mahdollista on yhä sekin, että Australia itse luovuttaa Assangen Yhdysvaltoihin.

Assangen kriitikoiden mielestä Wikileaksin perustaja ei ole ”oikea” journalisti, eikä näin ollen ole oikeutettu suojaankaan. Tukijoiden mielestä taas Assange ei saa Yhdysvalloissa reilua oikeudenkäyntiä.

Assangen juristit puolestaan ovat valittaneet siitä, että heidän on ollut vaikeuksia päästä asiakkaansa puheille vankilassa.

Britanniassa työväenpuolueen eroava johtaja Jeremy Corbyn on asettunut Assangen luovutusta vastaan. Pääministeri Johnson puolestaan on kieltäytynyt kommentoimasta yksittäistä oikeustapausta.

”On itsestään selvää, että journalistien ja [väärinkäytöksistä kertovien] ilmiantajien oikeudet pitää suojata. Ja niin hallitus juuri tekee”, Johnson sanoi brittiparlamentin alahuoneessa viime keskiviikkona.

Mausteensa Assangen luovutustapaukseen tuo Britannian EU-ero eli brexit ja sitä seuraavat vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltain kanssa.

Britannialle hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ovat nyt entistäkin tärkeämmät. Suhdetta on kuitenkin rasittanut brittihallituksen päätös lähteä G5-yhteistyöhön kiinalaisen Huawei-yhtiön kanssa.

Kiistaa aiheuttaa myös tyystin toisenlainen luovutustapaus. Brittiviranomaiset haluavat Yhdysvalloista Britanniaan amerikkalaisnaisen, jonka syytetään brittiteinin liikennekuolemasta. Yhdysvallat on kieltäytynyt luovuttamasta naista.

Luovutuskiistan keskiössä on nähty suomalainenkin.

Suomalais-brittiläinen hakkeri Lauri Love kävi Lontoossa pitkän oikeustaistelun Yhdysvaltoihin luovutusta vastaan. Oikeusprosessi päättyi Loven voittoon keväällä 2018.

On mahdollista, että Assangen tapaus päätyy vielä jossain vaiheessa samalle vetoomustuomioistuimen tuomarille, joka oli käsittelemässä myös Loven luovutuspyyntöä. Lovea uhkasi Yhdysvalloissa 99 vuoden vankeustuomio.

Sotapaljastus johti tutkimuksiin

Australialaisen Julian Assangen, 48, luovutusoikeudenkäynti Britanniasta USA:han alkaa maanantaina.

Vuonna 2006 perustettu Wikileaks julkisti 2010 tietoja Irakin ja Afganistanin sodasta, mikä käynnisti Yhdysvalloissa rikosprosessin Assangea vastaan.

Assange vietti seitsemän vuotta Ecuadorin Lontoon-suurlähetystössä välttääkseen luovutuksen Ruotsiin väitetyn raiskauksen takia.

Ecuadorin lähetystö heitti Assangen ulos toukokuussa 2019. Uppsalan käräjäoikeus päätti viime kesänä, ettei Assangen luovuttamista Ruotsiin enää vaadita.