Saksan ampumisista epäilty tekijä näyttää toimineen yksin, sanoo epäillyn julkaisemaan materiaalin tutustunut suomalais­tutkija - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Saksan ampumisista epäilty tekijä näyttää toimineen yksin, sanoo epäillyn julkaisemaan materiaalin tutustunut suomalais­tutkija

Tutkija Tommi Kotonen arvioi äärioikeiston väkivallan uhan kasvaneen, tekijät useimmiten yksittäisiä ihmisiä ryhmien sijasta.

Poliiseja aseiskusta epäillyn löytöpaikalla Hanaussa. Epäilty ampuja ja hänen äitinsä löydettiin talosta kuolleina. Kuva: Boris Roessler / DPA

Julkaistu: 20.2. 13:55

Saksassa Hanaun kaupungissa tapahtunut ampuminen on siirtynyt terrorismiin erikoistuneiden syyttäjien tutkittavaksi. Syyttäjien edustajien mukaan teossa on viitteitä muukalaisvastaisuudesta.

Ampumiset tapahtuivat kahdessa vesipiippukahvilassa, ja ampumisissa on kuollut ainakin yhdeksän uhria. Lisäksi poliisin mukaan epäilty hyökkääjä ja toinen ihminen on löydetty kuolleena asunnosta. Saksalaislehti Bildin mukaan toinen kuolleista olisi epäillyn tekijän äiti.

Lue myös: Saksan joukkoampumisia tutkitaan äärioikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

Bildin mukaan ampumisesta epäilty mies jätti jälkeensä tunnustusviestin ja videon, joiden perusteella hänen motiivinsa olivat äärioikeistolaisia. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet lehden tietoja.

Poliittiseen väkivaltaan ja äärioikeistoon erikoistunut tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta sanoo STT:lle, että epäilty näyttää tämän hetkisten tietojen valossa toimineen yksin. Kotonen on itse tutustunut epäillyn julkaisemaan materiaaliin.

Materiaalin perusteella näyttää myös siltä, että epäilty tekijä ei ole pyrkinyt yhdistämään itseään mihinkään tiettyyn ryhmään tai ideologiin.

”Hän pikemminkin esittelee omia erikoisia ja hyvin vainoharhaisia näkemyksiään.”

Epäilty on muun muassa ajatellut, että turvallisuusviranomaiset ovat seuranneet häntä vuosikymmeniä ja vaikuttaneet hänen elämänkulkuunsa.

Toisaalta teosta epäilty mies on viitannut viestissään joihinkin globaaleihin salaliittoteorioihin. Hän on muun muassa levittänyt salaliittoteoriaa niin sanotuista väestönvaihdoista. Kyseisen salaliittoteorian mukaan valkoihoiset ihmiset ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon länsimaihin suuntautuvan maahanmuuton ja alhaisen syntyvyyden vuoksi.

Kotosen mukaan epäilty näyttää omaksuneen salaliittoteorioita videopalvelu Youtuben kautta.

”Hän poikkeaa niin sanotusta trendistä siinä suhteessa, että hänellä ei ole viittauksia internetin lautakulttuuriin toisin kuin usein vastaavissa iskuissa, vaan hän on enemmän osa tällaista vanhempaa, Youtubeen pohjautuvaa salaliittokulttuuria”, hän sanoo.

Lautakulttuurilla viitataan nimettömiin, alun perin kuvaviestintään perustuneisiin foorumeihin, kuten 4chaniin.

Äärioikeistolaiset väkivallan tekijät toimivat yhä useammin yksin

Saksassa on viime aikoina oltu huolissaan äärioikeiston väkivallan uhan kasvusta. Perjantaina poliisi pidätti 12 Saksan äärioikeistoon kuuluvaa ihmistä, joiden epäillään suunnitelleen Saksan moskeijoihin samankaltaisia iskuja kuin Uuden-Seelannin Christchurchissa viime vuonna.

Lokakuussa saksalaismies ampui Hallen kaupungissa kaksi juutalaista paikallisen synagogan lähellä. Isku tehtiin juutalaisten juhlapäivän Jom Kippurin aikana.

Viime kesänä kristillisdemokraattien poliitikko Walter Lübcke, joka oli tunnettu avoimen pakolaispolitiikan kannattaja, ammuttiin kuoliaaksi. Äärioikeistolaisia ajatuksia tukenut mies on tunnustanut surmateon.

Myös Kotonen arvioi, että äärioikeiston väkivallan uhka on kasvanut sekä Saksassa että muualla Euroopassa. Tekijät kuitenkin toimivat yhä useammin yksin, ilman mitään taustaryhmää.

”Saksassa on ollut useita, näyttäviä iskuja, joilla on selvästi haettu julkisuutta. Toisaalta jos asiaa katsotaan pidemmällä aikavälillä, 1990-luvulla äärioikeiston väkivaltaa oli huomattavasti enemmän. Mutta nyt väkivallan tyyppi on muuttunut. Aiemmin se oli enemmän jengityyppistä väkivaltaa, nyt taas tekijöinä näyttävät olevan yksin toimivat.”

Mitään yksittäistä syytä ilmiön taustalla on vaikea nimetä. Taustalla on muun muassa globaalisti levinneitä salaliittoteorioita ja vuoden 2015 jälkeen kärjistynyt keskustelu pakolaisista ja turvapaikanhakijoista.

”Myös se luonnollisesti vaikuttaa, jos valtavirrassa on puolueita ja ryhmiä, jotka tukevat radikaaleimmissa piireissä leviäviä teorioita, vaikka nämä ryhmät eivät itse suoraan väkivaltaa julistaisi”, Kotonen sanoo.

Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt