Nykyinen dalai-lama on ollut Tiibetin hengellinen johtaja jo 80 vuotta, ja hän saattaa jäädä historian viimeiseksi - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Nykyinen dalai-lama on ollut Tiibetin hengellinen johtaja jo 80 vuotta, ja hän saattaa jäädä historian viimeiseksi

Dalai-lama sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1989.

Julkaistu: 22.2. 18:25

Nykyisen dalai-laman taival Tiibetin hengellisenä johtajana on kestänyt tänään 80 vuotta, kertoo uutistoimisto AFP.

Dalai-lama eli Tenzin Gyatso, 84, vihittiin tehtävään nelivuotiaana. Hän on järjestyksessään 14. dalai-lama.

Suurimman osan elämästään Gyatso on elänyt maanpaossa Intiassa, jonne hän pakeni vuonna 1959 epäonnistuneen kansannousun seurauksena. Parhaillaan hän asuu Dharamshalassa Pohjois-Intiassa. Dharamshala toimii myös Tiibetin pakolaishallituksen keskuksena.

Dalai-laman toimiston mukaan Gyatson vuosipäivää varten ei järjestetä erillistä muistojuhlaa. Myös dalai-laman maaliskuinen opetustapahtuma on peruttu koronavirusuhkan takia. Tavallisesti tapahtumat, joissa dalai-lama esiintyy, houkuttelee yleisöä eri puolilta maailmaa, kertoo AFP.

Nykyinen dalai-lama nousi maailmanlaajuiseen tietoisuuteen vuonna 1989, kun hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto väkivallattomasta rauhantyöstään.

Hän on vieraillut useita kertoja myös Suomessa. Ensimmäisen visiittinsä hän teki vuonna 1988.

Dalai-lama tapasi Suomen hallituksen jäseniä Helsingissä vuonna 1998.

Dalai-lama tapasi Suomen hallituksen jäseniä Helsingissä vuonna 1998. Kuva: Kaapo Kamu

Tentzin Gyatso syntyi heinäkuussa vuonna 1935 köyhään perheeseen Taksarin kylässä Tiibetissä, ja jo kaksivuotiaana hänet tunnistettiin dalai-laman inkarnaatioksi. Syntymänimeltään Gyatso on Lhamo Dhondrub.

Tiibetin poliittiseksi johtajaksi Gyatso nimitettiin vuonna 1950 sen jälkeen, kun Kiina oli miehittänyt Tiibetin. Gyatso oli tuolloin 15-vuotias.

Kiina pitää dalai-lamaa vaarallisena separatistina, joka haluaa hajottaa Kiinan. Uutistoimisto AFP:n mukaan Kiina onkin toistuvasti kutsunut dalai-lamaa ”munkin kaapuun pukeutuneeksi sudeksi”.

Dalai-lama tapasi Paavi Johannes Paavali II:n Vatikaanissa syyskuussa 1982.

Dalai-lama tapasi Paavi Johannes Paavali II:n Vatikaanissa syyskuussa 1982. Kuva: Reuters

Tiibetiläisen tradition mukaan dalai-laman sielu siirtyy kuoleman jälkeen lapsen ruumiiseen. Viime vuosina on kuitenkin ollut entistä epävarmempaa, saako nykyinen dalai-lama seuraajaa lainkaan.

Vuonna 2014 dalai-lama sanoi BBC:n haastattelussa, että on hyvin todennäköistä, että hän jää viimeiseksi henkilöksi, joka kantaa kyseistä arvonimeä. Hänen mukaansa on kuitenkin täysin tiibetiläisten päätettävissä, tuleeko hänen jälkeensä enää uutta dalai-lamaa.

Dalai-lama (oik.) ojensi valkoisen silkkihuivin Kiinan presidentille Mao Zedongille Pekingissä vuonna 1954.

Dalai-lama (oik.) ojensi valkoisen silkkihuivin Kiinan presidentille Mao Zedongille Pekingissä vuonna 1954. Kuva: Mondadori Portfolio / Zuma

Gyatson kommentit hänen jäämisestään viimeiseksi dalai-lamaksi on mitä todennäköisimmin hänen keinonsa yrittää estää Kiinaa päättämästä hänen seuraajaansa. Kiina on useita kertoja sanonut, että sen tulisi päättää seuraavasta dalai-lamasta.

Gyatso on toivonut myös, että uusi lama etsittäisiin vapaasta maasta eli muualta kuin Kiinasta. Hän on itse sanonut pitävänsä mahdollisena, että hänen reinkarnaationsa löytyisi Intiasta.

Lue lisää: Seuraava dalai-lama voi löytyä vaikka Suomesta, sanoo korkea-arvoinen tiibetinbuddhalainen opettaja

Viime huhtikuussa dalai-lama joutui sairaalaan keuhkoinfektion takia, mutta toipui nopeasti.

Dalai-lama pyytää anteeksi kommenttejaan naisista, toivoi aiemmin seuraajansa olevan viehättävä

HS-haastattelu|Seuraava dalai-lama voi löytyä vaikka Suomesta, sanoo korkea-arvoinen tiibetinbuddhalainen opettaja

Seuraa uutisia tästä aiheesta