Euroopan sotilasvoima jää suurvaltojen asevarustelun varjoon: Grafiikat näyttävät Yhdysvaltain massiiviset panostukset sotilasmenoihin ja Euroopan hyytymisen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Euroopan sotilasvoima jää suurvaltojen asevarustelun varjoon: Grafiikat näyttävät Yhdysvaltain massiiviset panostukset sotilasmenoihin ja Euroopan hyytymisen

Vaikka Euroopassa sotilasmenot kasvoivat 4,2 prosenttia edellisvuodesta, Eurooppa tuskin saa koskaan kiinni sitä, miten suurvallat kasvattavat puolustusbudjettejaan.

Puolalaiset ja yhdysvaltalaiset sotilaat seurasivat Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän toimintaa Sochaczewissa pidetyssä yhteisessä sotaharjoituksessa keväällä 2015.

Puolalaiset ja yhdysvaltalaiset sotilaat seurasivat Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän toimintaa Sochaczewissa pidetyssä yhteisessä sotaharjoituksessa keväällä 2015. Kuva: Franciszek Mazur / Agencja Gazeta

Julkaistu: 23.2. 2:00, Päivitetty 23.2. 13:55

München

Maailman yhteenlasketut sotilasmenot kasvavat nyt nopeammin kuin aiempina vuosina. Myös Euroopan maat vastaavat suurvaltojen kasvavaan asevarusteluun kasvattamalla puolustusmenojaan entistä rivakampaan tahtiin, käy ilmi International Institute for Strategic Studies (IISS) -instituutin vuosittain laatimasta sotilasmenojen kartoituksesta.

Euroopassa sotilasmenot kasvoivat 4,2 prosenttia edellisvuodesta, mikä toi Euroopan maiden sotilasmenot samalle tasolle kuin ne olivat ennen finanssikriisiä. Jos Euroopan sotilaallista valmiutta kuitenkin vertaa kylmän sodan loppuaikaan, ero on silti yhä valtaisa. Euroopan sotilaallinen voima on yhä vain murto-osa esimerkiksi vuoden 1990 tilanteesta.

Kuvituskuva

Vaikka puolustusmenot Euroopassa kasvavat, tahti ei millään tavoin kuro umpeen sitä eroa, jolla Yhdysvaltojen ja Kiinan puolustusmenot kasvavat, sanoi IISS:n johtaja John Chipman esitellessään Military Balance 2020 -vuosikirjan viime viikonvaihteessa Münchenin turvallisuuskonferenssissa.

Koko maailmassa sotilasmenot kasvoivat viime vuonna neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä on suurin kasvu kymmeneen vuoteen.

Sotilasmenojen aiempaa nopeampi kasvu kertoo yhtäältä siitä, että maailmantalous on toipunut globaalista finanssikriisistä ja toisaalta siitä, että Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän suurvaltakamppailu kiihdyttää varustelua kaikkialla.

Euroopassa puolustusmenojen kasvua kirittää erityisesti Venäjän uhka. Chipmanin mukaan nyt ymmärretään kuitenkin entistä selvemmin, millainen uhka Kiina saattaa olla sotilaallisesti.

Kiina, Yhdysvallat ja myös Venäjä investoivat huomattavasti puolustustutkimukseen ja aseteknologian kehitykseen. Samalla asevarustelun painopiste siirtyy askel askeleelta yhä enemmän digitaalisen sodankäynnin maailmaan. Perinteisiä asejärjestelmiä sovitetaan yhteen nyt vauhdilla toimimaan uudessa digitaalisessa ajassa.

Tämä tuo esiin myös uudenlaisia henkilöstöongelmia, Chipman sanoo ja nostaa esimerkiksi sen, kuinka tuhannet Googlen työntekijät vuonna 2018 protestoivat sitä vastaan, että Googlessa kehitettiin sotilaallista tekoälyä Yhdysvaltojen puolustushallinnolle Project Maven -nimisessä hankkeessa.

Yhdysvallat ei myöskään enää yksin johda sotateknologian digitaalista kehitystä, vaan muut ottavat sitä kiinni, Chipman sanoo.

Yhdysvaltojen armeijan ohjustestissä laukaistiin risteilyohjus San Nicolas Islandilla Kaliforniassa elokuussa 2019.

Yhdysvaltojen armeijan ohjustestissä laukaistiin risteilyohjus San Nicolas Islandilla Kaliforniassa elokuussa 2019. Kuva: Scott Howe / Yhdysvaltojen puolustusministeriö

Siitä huolimatta, että suurvallat kehittävät nyt vauhdilla kybervalmiuksiaan, perinteisten asejärjestelmien kehittäminen ei ole ohi.

Käynnissä on itse asiassa ohjusten aika, sanoo IISS:n asiantuntijoihin kuuluva ranskalainen professori Francois Heisbourg.

”Kyberaikanakin asioiden tuhoamiseen tarvitaan yhä perinteisiä aseita. Siksi näemme, että yli 20 maata investoi nyt ohjuksiin, ja yhä useampi maa käyttää risteilyohjuksia. Tähän joukkoon kuuluvat Australia, Japani, Israel ja jopa Iran, kuten näimme alkuvuodesta Iranin ohjusiskuissa Irakiin.”

Risteilyohjukset ja ballistiset ohjukset kuuluvat nyt Iranin arsenaaliin, sillä sen mahdollisuudet ostaa tai kehittää muita taistelujärjestelmiä ovat hyvin rajalliset, Heisbourg sanoo.

Ohjusvarustelun kasvaminen korostaa huolta Euroopan ohjuskilvestä ja myös aserajoitussopimusten purkautumisesta, IISS:n asiantuntijat muistuttavat.

Seuraavat kuukaudet ovat hyvin ratkaisevia sille, miten käy Yhdysvaltojen ja Venäjän väliselle strategiset ydinaseet kieltävälle uudelle Start-sopimukselle. Vaikka sopimusta arvostellaan esimerkiksi siitä, ettei se koske Kiinaa, se on tärkeä myös siksi, että sopimukseen kuuluvat valvontamekanismit tuottavat tietoa muun muassa aseiden määrästä, Chapman sanoo.

Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Intia ovat yhä viiden kärki maailman maiden puolustusbudjettien vertailussa. Kaikkiaan maailman maat käyttivät viime vuonna puolustusmenoihinsa 1,73 biljoonaa dollaria.

Yhdysvaltojen puolustusbudjetti ja investoinnit uusien aseiden kehittämiseen ovat muihin verrattuna ylivoimaisia. Yhdysvallat kasvatti viime vuonna puolustusmenojaan 53,4 miljardilla dollarilla eli noin 49 miljardilla eurolla, mikä vastaa Britannian koko puolustusmenoja.

Pelkästään se summa, jolla Yhdysvallat kasvatti puolustusmenojaan, veisi Yhdysvallat sijalle seitsemän maailman maiden puolustusmenojen vertailussa. Kaikkiaan Yhdysvaltojen puolustusmenot olivat viime vuonna 684,6 miljardia dollaria eli noin 624 miljardia euroa.

Kuvituskuva

Samaan aikaan Kiina ja Venäjä modernisoivat vauhdilla asearsenaaliaan ja kehittävät uusia strategisia superaseita. IISS kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten Venäjä testaa autonomisia vedenalaisia Poseidon-ydinohjuksia.

Chipmanin mukaan Venäjän asekehitystä vaivaa kuitenkin rahapula, mistä yksi esimerkki on se, ettei Su-57-hävittäjiin ole vielä saatavana yhtä kehitysvaiheessa olevaa uutta moottoria.

Moskovan lähistöllä sijaitsevassa Alabinossa esiteltiin venäläistä Iskander-M-ohjusjärjestelmää sotilasteknologianäytöksessä viime kesäkuussa.

Moskovan lähistöllä sijaitsevassa Alabinossa esiteltiin venäläistä Iskander-M-ohjusjärjestelmää sotilasteknologianäytöksessä viime kesäkuussa. Kuva: Maksim Šemetov / Reuters

Yhdysvaltain tapaan Kiinan puolustusmenot kasvoivat viime vuonna edellisvuodesta 6,6 prosenttia. Kiinan talouskasvu kuitenkin hiipuu, joten Kiinan puolustusmenot eivät kasvaneet samaa tahti kuin Yhdysvaltain puolustusmenot.

Kiinan puolustusmenot olivat viime vuonna 181,1 miljardia dollaria eli noin 165 miljardia euroa.

Erityisesti Kiina uudistaa nyt merivoimiaan. Viime vuonna se toi myös operaatioihinsa uuden viidennen sukupolven Chengdu J20A -hävittäjän.