Kuvat näyttävät, kuinka Etelämantereen jää suli ennätys­vauhtia lämpöaallon jälkeen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Kuvat näyttävät, kuinka Etelämantereen jää suli ennätys­vauhtia lämpöaallon jälkeen

Etelämantereella vietettiin helmikuun alussa mittaushistorian lämpimin päivä, jota seurasi viikon lämpöjakso. Nasan kuvista näkyy, miten hurjaa vauhtia jää suli Eagle Islandilla.

Jäälautalla matkaava pingviiniryhmä kuvattiin Etelämentereella Lemairen kanaalissa lähellä Eagle Islandia 6. helmikuuta. Kuva: UESLEI MARCELINO / Reuters

Julkaistu: 23.2. 20:00

Etelämantereella vietettiin torstaina 6. helmikuuta mittaushistorian lämpimintä päivää.

Lämpöennätys mitattiin Etelämantereen pohjoiseen osoittavan niemimaan kärjessä Esperanza-mittausasemalla. Kyseessä on yksi maapallon nopeimmin lämpenevistä paikoista.

Ennätyspäivänä lämpötila nousi 18,3 celsiusasteeseen. Lämpö saapui tutkimusaseman ympäristöön edellisenä päivänä ja jatkui 13. helmikuuta asti.

Myös koko Antarktiksella rikottiin helmikuussa lämpöennätys. Brasilialaistutkijat mittasivat lämpötilaennätyksen, 20,75 celsiusastetta, Seymour Islandilla helmikuun yhdeksäntenä päivänä eli viime viikon sunnuntaina. Seymourin saari sijaitsee Antarktiksen niemimaan pohjoisosan tuntumassa.

Viikon lämpöaalto on johtanut laajamittaiseen sulamiseen alueen jäätiköillä, ilmenee Nasan julkaisemista kuvista. Lämpöjakson aikana Eagle Islandilla suli noin viidennes koko talvikauden lumikertymästä ja saarelle syntyi noin 1,5 neliökilometrin alue sulamisvettä.

Nichols Collegen jäätikkötutkija Mauri Pelto sanoo Nasan artikkelissa, ettei ole koskaan nähnyt sulamislampien muodostuvan yhtä nopeasti Etelämantereella.

”Tämän kaltaista sulamista näkee Alaskassa ja Grönlannissa, mutta yleensä ei Etelämantereella”, Pelto sanoo.

Pellon mukaan jään nopea sulaminen on tulosta pitkään jatkuvista korkeista lämpötiloista, jotka ovat merkittävästi veden jäätymispisteen yläpuolella. Vastaavat pitkät lämpöaallot eivät ole olleet Etelämantereella tyypillisiä ennen 2000-lukua, mutta viime vuosina ne ovat yleistyneet.

Helmikuun sulamistapahtuma oli jo kolmas merkittävä sulamistapahtuma Etelämantereella. Lämpimiä jaksoja oli myös viime marraskuussa ja tammikuussa.

Pellon mukaan helmikuun sulamistapausta ei voi yksittäistapauksena ajatella merkittävänä.

”Merkittävämpää on se, että tällaisia tapahtumia tulee entistä useammin”, Pelto sanoo Nasan artikkelissa.

Helmikuun lämpimän jakson taustalla oli useita syitä. Ensinnäkin kuun alussa Kap Hornin alueella vallitsi korkeapaineen selänne, joka mahdollisti korkeat lämpötilat. Yleensä kovat tuulet estävät lämpimän ilmamassan pääsyn niemimaalle, mutta tuulet olivat tuohon aikaan heikentyneet.

Lisäksi meren pintalämpötila oli 2–3 celsiusastetta keskimääräistä lämpimämpi. Myös kuivilla ja lämpimillä föhn-tuulilla on voinut olla osuutta asiaan.

Etelämantereella mitattiin uusi lämpöennätys

Lämpötila Antarktiksella nousi ensi kertaa yli 20 asteeseen