Viron hallitus haluaa tehdä ihmisten unelmista totta antamalla näille mahdollisuuden nostaa työeläkesäästöt kerralla käteen – 29-vuotias virolaismies aikoo panna säästönsä sijoituksiin ja automenoihin - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Viron hallitus haluaa tehdä ihmisten unelmista totta antamalla näille mahdollisuuden nostaa työeläkesäästöt kerralla käteen – 29-vuotias virolaismies aikoo panna säästönsä sijoituksiin ja automenoihin

Eläkeuudistusta ajavan Isänmaa-puolueen mukaan uudistus lisää ihmisten vapautta ja vastuuta omien eläkesäästöjen kartuttamisesta. Taloustieteilijät taas pelkäävät uudistuksen lisäävän tulevien sukupolvien taakkaa eläkemaksuista.

29-vuotias Kalev Kõverjalg haluaa nostaa rahansa eläkesäästötililtä ja sijoittaa osan uudestaan, jos hallituksen laatima eläkeuudistus tulee voimaan suunnitellusti vuonna 2021. Kuva: Marko Mumm

Julkaistu: 25.2. 2:00, Päivitetty 25.2. 7:27

Viron hallitus on toteuttamassa suurta eläkeuudistusta, joka antaa eläkesäästäjille mahdollisuuden nostaa työeläkkeensä kerralla ulos eläkerahastosta ja tehdä rahoilla mitä lystää.

Rahat voi sijoittaa uudestaan korkeampien eläketuottojen toivossa, tai sitten niiden avulla voi toteuttaa unelmiensa lomamatkan tai kylpyhuoneremontin.

Virolainen Kalev Kõverjalg, 29, odottaa jo innolla uudistusta. Hänellä on eläkesäästötilillään hieman yli 5 000 euroa. Hän aikoo nostaa ne, sijoittaa puolet ja käyttää puolet automenoihin.

Kõverjalg on tällä hetkellä työtön. Hänellä on aiempaa kokemusta sijoittamisesta, ja hän uskoo sijoittamisen olevan ratkaisu makeisiin eläkepäiviin. Suunnitelmissa on vähentää työntekoa tai vaihtaa alaa, ja eläköityä jo ennen varsinaista eläkeikää sijoituksista saatavien tulojen avulla.

Kõverjalg ei luota pankkeihin, jotka hoitavat Viron eläkerahastoja. Siksi hän haluaa päättää itse omista rahoistaan nyt eikä 37 vuoden päästä.

”Haluan sijoittaa rahani itse valitsemiini instrumentteihin. En luota omia rahojani pankkien käsiin, koska niiden tehtävä on tehdä rahaa pankeille, ei ihmisille.”

Liikennealalla työskennellyt Kalev Kõverjalg haluaa päättää itse omien rahojensa kohtalosta, ja siksi hän pitää eläkeuudistusta positiivisena asiana. Kuva: Marko Mumm

Viron nykyinen eläkejärjestelmä luotiin 2000-luvun alussa, ja se perustuu kolmeen pilariin.

Ensimmäisestä pilarista maksetaan kansaneläkettä, eli muun muassa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Ensimmäinen pilari perustuu jakojärjestelmään, eli palkansaajat maksavat eläkeläisten eläkkeet sosiaaliturvamaksujen avulla.

Toinen pilari kerryttää työeläkettä, joka määräytyy kuukausitulojen mukaan. Tilille kertyy joka kuukausi kuusi prosenttia palkansaajan bruttotuloista. Palkansaaja maksaa tästä itse kaksi prosenttia, ja valtio maksaa neljä prosenttia.

Valtion maksama neljä prosenttia lohkaistaan palkansaajien maksamasta 20 prosentin sosiaaliturvamaksusta. Loput 16 prosenttia menee ensimmäiseen pilariin.

Kolmas pilari on vapaaehtoinen lisäeläke, jota voi kartuttaa eri tavoin. Tämä vaihtoehto ei ole kovin suosittu Virossa.

Hallituksen uudistus koskee ainoastaan toista pilaria. Toisesta pilarista tulee vapaaehtoinen, ja sinne kertyneet rahat saa sijoittaa uudelleen tai nostaa omaan käyttöön koska tahansa.

Työeläkkeen kerryttäminen toiseen pilariin on ollut pakollista vuoden 1983 jälkeen syntyneille virolaisille, mutta monet aiemminkin syntyneet liittyivät pilariin aikoinaan mukaan.

Eläkerahastoja Virossa hallinnoivat pankit. Pankit ovat sijoittaneet varat matalariskisiin mutta matalatuottoisiin rahastoihin.

Virolainen työeläke eroaa Suomen järjestelmästä siten, että virolainen kerryttää työeläketililleen henkilökohtaista pottia, jonka tarkan määrän voi käydä tarkistamassa. Suomessa työeläkeotteet perustuvat arvioihin.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan viidennes virolaisista aikoo mahdollisesti nostaa rahat pois tililtä.

Heistä 35 prosenttia aikoo sijoittaa säästöt asuntomarkkinoihin, 33 prosenttia siirtäisi rahat omalle säästötilille, 23 prosenttia käyttäisi rahat ostoksiin tai matkusteluun, 14 prosenttia sijoittaisi rahat itsenäisesti, ja 12 prosenttia käyttäisi rahan asuntolainan lyhentämiseen.

Eläkeuudistus on konservatiivisen oikeistopuolue Isänmaan suuri vaalilupaus.

Puolue perustelee uudistusta yksilönvapauden lisäämisellä. Pakollinen eläkesäästäminen on puolueen mielestä turhaa valtion väliintuloa.

Uudistus on myös näpäytys pankeille, jotka ovat puolueen mukaan keränneet liian suuria hallintokuluja eläkerahastoista, jotka eivät juuri tuota tulosta. Esimerkiksi Suomessa eläkerahastojen tuotot ovat paremmat kuin Virossa.

Uudistuksen seurauksena ihmiset saavat vapaasti päättää, mitä he omilla rahoillaan tekevät, kertoo parlamentin rahoitusvaliokunnan puheenjohtaja ja Isänmaa-puolueen edustaja Aivar Kokk.

”Ihmiset saavat jatkaa rahan keräämistä eläketilille kuten aiemminkin, he voivat perustaa uuden investointitilin tai ottaa rahat omaan käyttöön”, Kokk sanoo.

”Annamme ihmisille enemmän mahdollisuuksia tienata.”

Aivan mielivaltaisesti eläkesäästöihin ei pääse käsiksi. Säästöjen nostamista pitää esimerkiksi anoa puoli vuotta etukäteen. Lisäksi ennen eläkeikää nostetuista eläkesäästöistä täytyy maksaa 20 prosentin tulovero.

Uudistus koskettaa lähes kaikkia työikäisiä virolaisia. Toiseen pilariin kuuluu lähes 750 000 virolaista, joiden tileillä on yhteensä noin 4,5 miljardia euroa.

Vajaalla viidenneksellä eläkesäästötilille on kertynyt yli 10 000 euroa. Mediaanimäärä säästöille on tällä hetkellä 4 000 euroa, Kokk kertoo.

Sellainen summa ei paljon eläkepäivillä lämmitä, Kokk sanoo.

”4 000 euroa jaettuna 15 vuoden mittaiselle eläkejaksolle tarkoittaa 22 euroa kuussa. Suomessa sillä rahalla ei pääsisi edes taksilla satamaan”, Kokk sanoo.

Ilman eläkettä ei jää kukaan, Kokk sanoo, sillä vanhuuseläkettä maksetaan kyllä kaikille. Viro kasvattaa keskimääräistä eläkettä tänä keväänä 483 eurosta 528 euroon.

Toisesta pilarista luopuminen tarkoittaa myös sitä, että palkansaajan maksama 20 prosentin sosiaaliturvamaksu menee kokonaisuudessaan ensimmäiseen pilariin. Sen avulla ensimmäisestä pilarista maksettavan eläkkeen määrää voidaan nostaa, Kokk sanoo.

”Virossa on matalat eläkkeet, ja meillä on selkeä tarve suuremmalle tulovirralle, jotta ihmiset voisivat elää hieman paremmin kuten suomalaiset eläkeläiset”, Kokk sanoo.

Eläkeuudistusta ovat kritisoineet niin oppositio, Viron keskuspankki, maan johtavat taloustieteilijät, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD.

Hallituksen tapa tarkastella eläkesäästöjä on lyhytjänteinen, sanoo suurimman oppositiopuolue Reformipuolueen edustaja, parlamentin rahoitusvaliokunnan jäsen ja Viron keskuspankin entinen varajohtaja Andres Sutt.

Nykyjärjestelmä on ollut käytössä vasta 17 vuotta, mutta eläkesäästöjä olisi tarkoitus kerryttää jopa yli 40 vuotta. Ei ole siis edes mahdollista, että tällä hetkellä kolmekymppisillä ihmisillä olisi toisessa pilarissa suuria summia odottelemassa, Sutt sanoo.

Noin 1 300 euroa kuukaudessa tienaava ihminen voi nykyisellä palkka- ja rahastokehityksellä kerätä lopulta jopa 160 000 euron eläkesäästöt, Sutt sanoo.

”Järjestelmä on liian nuori osoittaakseen, kuinka paljon hyötyä se vielä tuottaa”, Sutt sanoo.

Virolaisten talousasiantuntijoiden mielestä eläkejärjestelmää tulisi muuttaa, jotta eläkkeitä voisi nostaa joustavammin eläkeiän saavuttamisen jälkeen tai sairauden tai työttömyyden kohdatessa.

Ihmisten tulisi kuitenkin säästää eläkeikää varten, Sutt sanoo. Hänen mukaansa ihmiset eivät koskaan saa riittävää eläkettä ilman toista pilaria. Monet eläkeläiset elävät jo nyt suhteellisessa köyhyydessä.

Suttin mukaan hallitus ei perusta uudistusta tutkimuksiin ja tosiasioihin.

”Hallituksen päätös perustuu ainoastaan uskomuksiin. Ei ole olemassa yhtäkään vakavaa tutkimusta tai riskiarviota, jonka mukaan hallituksen esittämä eläkeuudistus olisi hyvä asia”, Sutt sanoo.

Viron keskuspankki on tehnyt arviot uudistuksen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista.

Lyhyellä aikavälillä kulutus kasvaa, mikä piristää taloutta, kertoo keskuspankin ekonomisti Kaspar Oja. Viron talous ei kuitenkaan tarvitse piristysruisketta, Oja sanoo. Edellinen talousbuumi vuonna 2007 päättyi syvään lamaan.

Ihmiset saattavat käyttää eläkesäästönsä asuntolainan käsirahana. Se voi johtaa suurempien asuntolainojen myöntämiseen ja asuntojen hintojen kasvuun, Oja arvioi.

Viron keskuspankin ekonomisti Kaspar Ojan mukaan hallitus on sivuuttanut talousasiantuntijoiden kommentit ja suhtautunut ylimielisesti heidän varoituksiinsa. Kuva: Marko Mumm

Pitkällä aikavälillä uudistus muuttaa eläkejärjestelmää ja kasvattaa tulevien sukupolvien taakkaa eläkemaksuista. Virossa, kuten monessa muussakin maassa, väestö vanhenee ja syntyvyys laskee. Eläkeläisten määrä suhteessa työntekijöihin kasvaa.

Kaikilla ihmisillä ei ole kummoisia taloustaitoja tai sijoitusintoa. Toinen pilari on halpa ja vaivaton tapa säästää rahaa, Oja sanoo. Ilman toisen pilarin kaltaista henkilökohtaista eläkesäästämistä ihmiset ovat tulevaisuudessa entistä riippuvaisempia valtion maksamasta kansaneläkkeestä.

”Tämä johtaa luultavasti verojen kasvuun, eläkkeiden pienentämiseen tai maahanmuuton lisäämiseen”, Oja sanoo.

Eläkeuudistus voi myös heikentää virolaisten yritysten rahoitusta, Oja sanoo. Viime vuosina Viro on vapauttanut sijoitussääntöjä niin, että pankit ovat saaneet ottaa enemmän riskejä eläkevarojen sijoittamisessa.

Tämä on auttanut virolaisia yrityksiä, jotka ovat usein epälikvidejä sijoituskohteita. Eläkerahastot ovat vaikuttaneet merkittävästi Viron markkinoiden kehittymiseen, Oja sanoo.

”Eläkerahastot ovat pitkäaikaisia ja paikallisia pääoman lähteitä, ja viime vuosina ne ovat auttaneet virolaisia yrityksiä kasvamaan. Esimerkiksi eräs maitojalosteita tuottava yritys sai rahoituksensa eläkerahastosijoituksista. Tällaisen tuntemattoman, Tallinnan ulkopuolisen yrityksen olisi vaikeaa löytää sijoittajia ilman paikallisia eläkerahastoja”, Oja sanoo.

Uudistuksen jälkeen pankit saattavat haluta jatkaa sijoittamista ulkomaisiin kohteisiin, jotka ovat helpommin likvidoitavissa. Esimerkiksi virolainen LHV-pankki ilmoitti marraskuussa 2019 lakkauttavansa ainoastaan Viroon keskittyvän eläkerahastonsa eläkeuudistuksen luoman epävarmuuden takia.

Toisen pilarin pakollisuus on pitänyt eläkerahastot vakaina. Uudistus voi heikentää niiden ihmisten tilannetta, jotka haluavat jatkaa säästämistä toisen pilarin avulla, Oja varoittaa.

”Jos ihmiset lähtevät sankoin joukoin pois toisen pilarin rahastoista, pitää pankkien myydä nopeasti epälikvidejä sijoituksia, ja silloin toiseen pilariin jäävät ihmiset voivat myös hävitä rahaa”, Oja sanoo.

Pankkien perimiin korkeisiin hallintokuluihin ja matalan tuottavuuden ongelmiin on jo puututtu, sanoo Viron keskuspankin ekonomisti Kaspar Oja. Seuraavaksi pitäisi tarttua eläkkeiden maksumenetelmään, mutta hallituksen eläkeuudistus ei vastaa siihen ongelmaan, Oja sanoo. Kuva: Marko Mumm

Uudistuksen tulevaisuus on vielä epävarma, sillä presidentti Kersti Kaljulaid kieltäytyi helmikuussa allekirjoittamasta lakiehdotusta.

Kaljulaid epäilee lakiehdotusta perustuslain vastaiseksi. Samaa epäilee myös muun muassa Viron oikeuskansleri Ülle Madis.

Uudistuksen puolustajien mielestä Kaljulaid suhtautuu lakiin nihkeästi poliittisista syistä. Aikoinaan Isänmaa-puolueeseen kuulunut Kaljulaid toimi pääministeri Mart Laarin neuvonantajana 2000-luvun alussa, kun nykyistä eläkejärjestelmää kehitettiin.

Seuraavaksi parlamentissa vastataan presidentin nostamiin epäkohtiin, minkä jälkeen laki palaa presidentin pöydälle.

Presidentti todennäköisesti lähettää lakiehdotuksen korkeimpaan oikeuteen selvitettäväksi.

”Useimmissa tapauksissa, joissa presidentti on lähettänyt lain korkeimpaan oikeuteen, presidentti on voittanut”, ekonomisti Kaspar Oja sanoo.

Investointisuunnitelmia tekevä Kalev Kõverjalg taas toivoo, että uudistus menee läpi.

”Toivon, että saan takaisin päätäntävallan omista rahoistani, ennen kuin olen yli 65-vuotias”, Kõverjalg kertoo.