EU yrittää estää korona­viruksen leviämistä – ja pelkää samalla, että jäsen­maat alkavat sulkea rajoja viruksen vuoksi - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

EU yrittää estää korona­viruksen leviämistä – ja pelkää samalla, että jäsen­maat alkavat sulkea rajoja viruksen vuoksi

Kyse olisi ensimmäisestä kerrasta, kun terveysuhka uhmaa Schengenin sopimusta.

Poliisit tarkistivat autoja Italian ja Itävallan välisellä rajalla Brennerin solassa sunnuntaina. Kuva: Johann Groder / AFP

Julkaistu: 24.2. 20:56, Päivitetty 24.2. 21:32

Koronavirus saattaa aiheuttaa ongelmia ihmisten vapaalle liikkuvuudelle EU:n alueella, jos jäsenmaat ryhtyvät sulkemaan rajojaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Huolta aiheuttaa erityisesti tilanne Pohjois-Italiassa, jossa on todettu eniten tartuntoja EU:n alueella. Viruksen aiheuttamaan tautiin oli maanantaihin mennessä kuollut Italiassa seitsemän ihmistä. Varmistettuja tartuntatapauksia oli yli 220.

Lue myös: Suomi kehottaa Italiaan maahan matkaavia erityiseen varovaisuuteen

Samaan aikaan tartuntatapausten määrä näytti hidastuvan viruksen lähtömaassa Kiinassa.

Edellisen kerran ihmisten vapaa liikkuvuus EU-alueella oli uhattuna vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan. Tuolloin muun muassa Itävalta palautti rajatarkastukset Unkarin ja Slovenian väliselle rajalle. Myös Ranska palautti rajakontrollin terrorismin pelossa.

Nyt ensimmäistä kertaa Schengenin sopimuksen historiassa vapaata liikkuvuutta uhkaavat terveyteen liittyvät huolet. Schengen-alueella on yhteinen rajavalvonta, mutta alueen sisällä ei ole järjestelmällisiä rajatarkastuksia.

Maanantaihin mennessä mikään EU-maa ei ollut ottanut käyttöön tiukempaa rajanvalvontaa koronaviruksen vuoksi. EU-komissiossa kuitenkin pelätään, että jokin maa saattaa sulkea rajansa, mikä voisi synnyttää ketjureaktion EU:n alueella.

”Pelkäämme, että tulevien päivien kuluessa joku maa saattaa ottaa sen käyttöön”, nimettömänä pysyttelevä komission lähde sanoi espanjalaiselle El País -lehdelle. Lähteen mukaan epäilykset kohdistuvat erityisesti Itävaltaan.

Italialla on maayhteys neljään Schengen-maahan: Ranskaan, Sveitsiin, Itävaltaan ja Sloveniaan.

Jos rajavalvonta lisääntyisi tai rajoja suljettaisiin Schengenin sopimuksen alueella, sillä voisi olla laajoja vaikutuksia ihmisten liikkumiseen, matkailuun ja kaupankäyntiin EU:ssa.

Maailman terveysjärjestö WHO ei ole suositellut matkustusrajoituksia koronaviruksen vuoksi. Yksittäisen maat ovat kuitenkin ottaneet rajoituksia käyttöön.

Esimerkiksi Venäjä on kieltänyt maahantulon Kiinasta. Turkki on sulkenut Iranin-vastaisen rajansa, koska Iranissa on todettu yli 60 tartuntatapausta. Italiassa äärioikeistojohtaja Matteo Salvini on vaatinut rajojen sulkemista.

Euroopassa käytännöntoimet ovat olleet tähän saakka kuitenkin tarkasti kohdennettuja.

Sunnuntaina Itävalta kielsi Venetsiasta Müncheniin matkalla olevaa junaa matkustamasta Itävallan kautta, koska kahdella matkustajalla epäiltiin koronavirustartuntaa. Juna sai kuitenkin luvan lähteä kolmen tunnin odotuksen jälkeen. Maanantaina Ranska eristi Pohjois-Italiasta saapuvan bussin matkustajat, koska yhdellä matkustajista oli koronaviruksen aiheuttaman taudin kaltaisia oireita.

Huolia rajojen sulkemisesta hälvensi maanantaina Saksa. Saksan sisäministeriön tiedottaja sanoi Reutersin mukaan, ettei Saksan hallitus ole harkinnut rajojen sulkemista koronaviruksen leviämisen vuoksi.

EU on pyrkinyt viime viikkoina valmistautumaan viruksen tuloon tehostamalla yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Tarkoituksena on ollut varotoimisto huolimatta turvata ihmisten vapaa liikkuvuus EU:ssa.

Yksittäisille jäsenmaille jää silti liikkumavaraa määrätä halutessaan esimerkiksi maahantulotarkastuksia tai jopa rajojen sulkemisia. Schengenin sopimuksen mukaan hallitukset voivat ottaa rajavalvonnan käyttöön, jos kansallinen turvallisuus on uhattuna. Päätöksestä pitää ilmoittaa muille jäsenmaille ja komissiolle, ja rajakontrolli voi olla voimassa kaksi kuukautta.

EU-komissio julkisti maanantaina myös 232 miljoonan euron apupaketin, jolla on tarkoitus edistää valmistautumista viruksen aiheuttamaan uhkaan ja estää sen leviämistä. Apu aiotaan kohdentaa maailmanlaajuisesti.

”Uusi apupakettimme tukee Maailman terveysjärjestöä, ja kohdistaa rahoitusta siten, että maat, joilla on heikompi terveydenhoitojärjestelmä, eivät jää yksin. Tavoitteemme on ehkäistä puhkeaminen globaalilla tasolla”, kriisienhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarčič sanoi tiedotteessa.

Komissio ilmoitti myös lisäävänsä tukea EU:n jäsenmaille, jotta ne pystyisivät varautumaan tilanteeseen paremmin. Erityisesti Italiaa pyritään auttamaan uusien tartuntojen torjunnassa. Komission mukaan Euroopan tautienehkäisykeskus ECDC ja Maailmanterveysjärjestö WHO lähettävät tällä viikolla ryhmän asiantuntijoita Italiaan tukemaan paikallisia viranomaisia.

Uuden tukipaketin tarkoituksena on auttaa diagnosoimaan tartunnat paremmin, hoitamaan tartunnan saaneita ihmisiä ja hidastaa tartuntojen leviämistä.

232 miljoonan euron paketista 114 miljoonaa euroa menee WHO:lle maailmanlaajuisen valmiustason parantamiseen. 15 miljoonaa euroa annetaan Afrikkaan ja erityisesti Senegalin Pasteur-instituutille epidemian valvontaa ja nopeita diagnooseja varten.

100 miljoonaa euroa annetaan tutkimukseen ja lääketeollisuudelle hoidon kehittämistä varten. Lisäksi EU varaa kolme miljoonaa euroa EU-kansalaisten paluulentoihin Kiinan Wuhanista, joka on viruksen keskuspaikka.

Koronavirus vaati Italiassa seitsemännen kuolon­uhrin, tartunnan saaneita yli 200 – Milanolais­hotellin virkailija HS:lle: ”Nyt lähtee yli 200 euron huone kahdeksalla­kympillä”

Koronavirus iskee lujaa Italian urheiluun: otteluja perutaan, Inter saattaa pelata tyhjällä stadionilla kaksi tärkeää ottelua