Ulkoministeri Haavisto häntä arvostelevalle ministeriön henkilöstölle: ”Kaikilla on oikeus poliittisiin mielipiteisiin ja ay-kantoihin” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Ulkoministeri Haavisto häntä arvostelevalle ministeriön henkilöstölle: ”Kaikilla on oikeus poliittisiin mielipiteisiin ja ay-kantoihin”

Haaviston ja ulkoministerikollegoiden vetoomus Berliinissä: Ei rajoja kiinni koronaviruksen takia – Taloudellinen isku odottaa viruksen hintana joka tapauksessa.

Pekka Haavisto vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa 22. helmikuuta.

Pekka Haavisto vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa 22. helmikuuta. Kuva: Juha Metso

Julkaistu: 25.2. 20:17, Päivitetty 25.2. 22:35

Berliini

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on varsin niukkasanainen itseensä kohdistuvasta virkarikostutkinnasta, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta on käynnistänyt. Hän kommentoi asiaa Helsingin Sanomille tiistaina Berliinissä ulkoministerikokouksessa vieraillessaan.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ilmoitti viime viikolla, että Haaviston toimissa, jotka liittyvät al-Holin leiriltä palautettaviin suomalaisiin, epäillään virka-aseman väärinkäyttöä tai virkavelvollisuuden rikkomista.

Ulkoministeriön henkilöstöyhdistys on ilmoittanut kantanaan, että Haaviston pitäisi luopua henkilöstöasioiden hoitamisesta rikostutkinnan ajaksi.

”Kaikilla on oikeus poliittisiin mielipiteisiin ja ay-kantoihin”, Haavisto sanoi.

Hän huomautti, että hänen virkatehtävänsä on valtioneuvoston käsissä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi viikko sitten keskiviikkona, että Haaviston jatkamiselle tehtävässään ei ole estettä.

Haavisto joutui viime vuoden lopulla julkisen myllytyksen kohteeksi, koska hän aikoi siirtää pois tehtävästään konsulipäällikkö Pasi Tuomisen. Erimielisyys ministeriössä liittyi Syyrian al-Holin vankileiriltä järjestettäviin Suomen kansalaisten palautuksiin.

Tuominen aiottiin siirtää ulkoministeriössä toisiin tehtäviin, mutta aikomus peruttiin. Haavisto ei halunnut kertoa tästä nyt enempää, vaan vetosi perustuslakivaliokunnan edellyttämään vaitiolovelvollisuuteen tutkintaan liittyvissä asioissa.

”En voi puhua mitään näistä asioista, jotka ovat perustuslakivaliokunnan käsittelyssä”, hän sanoi.

Al-Holin tilanteessa ei ole tapahtunut Haaviston mukaan edistymistä sen jälkeen, kun Rojavan alueen epävirallinen ulkoministeri, kurdijohtaja Abdulkarim Omar kävi tammikuussa Suomessa.

”Siellä valmistellaan leirille omaa tuomioistuinta, joka päättäisi leirin asioista”, Haavisto kertoo.

”Leirillä on talviolosuhteet, ja suomalaisten tilanne on varmasti hankala. Mutta me olemme hyvin paljon leiriä ylläpitävän tahon varassa”, Haavisto sanoi.

Ulkoministeri Haavisto osallistui Berliinissä Saksan ulkoministerin Heiko Maasin isännöimään ydinsulkusopimusta ja ydinaseriisuntaa käsittelevään 16 valtion ministerikokoukseen.

Ydinaseriisuntaan liittyvän ulkoministerikokouksen vetoomus Berliinissä oli tiistaina, että koronaviruksen takia ei pidä sulkea rajoja. Kokousta isännöinyt Saksan ulkoministeri Heiko Maas eturivissä neljäntenä oikealta.

Ydinaseriisuntaan liittyvän ulkoministerikokouksen vetoomus Berliinissä oli tiistaina, että koronaviruksen takia ei pidä sulkea rajoja. Kokousta isännöinyt Saksan ulkoministeri Heiko Maas eturivissä neljäntenä oikealta. Kuva: Wolfgang Kumm / DPA

Lisäksi Haavistolla oli Maasin kanssa kahdenvälinen tapaaminen, jossa käytiin läpi ulkopolitiikan asialistaa Syyriasta Ukrainaan ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

”Burkina Fason ja Malin alueella on hyvin hallitsematon tilanne”, Haavisto sanoi tapaamisen jälkeen. Se aiheuttaa hänen mukaansa Afrikan sisäisiä pakolaisvirtoja ja heijastuu myös Eurooppaan.

Berliinin ministerikokous on jatkoa Tukholmassa viime kesäkuussa pidettyyn ministerikokoukseen, jonka loppujulistuksessa ministerit sitoutuivat työskentelemään ydinaseriisunnan ja ydinsulun edistämiseksi.

Haaviston mukaan ydinasevalvonnan haasteena on aina ollut pelko ydinaseiden leviämisestä ja siitä, että ei-valtiolliset toimijat ryhtyvät ydinasetoimintaan.

Ministeriryhmän tärkeänä tavoitteena on myös läpinäkyvyyden ja kontrollin lisääminen ydinasetoiminnassa. Kun ydinaseisiin liittyy sellaisia valtioilla kuin Iran ja Pohjois-Korea, läpinäkyvyys ei ole helppoa. Iranilla ei ole ydinasetta, vaan ydinohjelma, jonka pelätään johtavan aseen kehittämiseen.

Kylmän sodan jälkeistä ydinasevalvontaa Haavisto kuitenkin luonnehti ”suureksi menestystarinaksi”, sillä ydinasevaltojen määrä on pystytty pitämään aisoissa.

Ulkoministerit keskustelivat kokouksessaan myös koronaviruksen nopeasta leviämisestä Euroopassa. Haaviston mukaan ryhmän yhteinen vahva näkemys on, että ylimääräistä pelkojen lietsontaa pitäisi nyt välttää, ja muukalaisvihaa ei saa oikeuttaa koronaviruksella.

Paikalla ollut Etelä-Korean ulkoministeri Kang Kyung-wha kertoi Haaviston mukaan, että viha kiinalaisia kohtaan on yltynyt Etelä-Koreassa.

Etelä-Korea tekee hartiavoimin töitä saadakseen koronaviruksesta otteen. Kaikkien Kiinasta Etelä-Koreaan tulevien puhelimiin asennetaan rajalla applikaatio, jonka avulla ihmisten terveystietoja seurataan.

”Ulkoministerien yhteinen vetoomus oli tänään sen puolesta, että ei suljeta rajoja. Tämä vaikuttaa kaikkialla talouteen. Etelä-Koreassa seisoo autotehtaita, koska kiinalaisia osia ei voida toimittaa niihin”, Haavisto sanoi.

Myös Eurooppa kärsii taloudellisista seurauksista, Haavisto sanoi. Terveydellisesti koronavirus on huolestuttava erityisesti iäkkäämmille riskiryhmiin kuuluville, hän totesi.

Oikaisu kello 22.32: Konsulipäällikkö Pasi Tuomista ei siirretty toisiin tehtäviin, kuten jutussa aiemmin virheellisesti kirjoitettiin. Hänet aiottiin siirtää toisiin tehtäviin. Oikaisu 26. helmikuuta kello 7.49: Iranilla on ydinohjelma, ei ydinasetta, kuten jutussa aiemmin sanottiin.

HS selvitti: Haaviston rikostutkintaan vienyt al-Hol-kiista sai kipinän yhdessä syyskuun kokouksessa

Kurdihallinnon ”ulkoministeri”: Meillä on todisteita Suomen kansalaisia vastaan

Seuraa uutisia tästä aiheesta