Trumpin kampanja haastoi The New York Timesin oikeuteen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Trumpin kampanja haastoi The New York Timesin oikeuteen

Yhdysvaltain presidentin kampanjan haasteen mukaan The New York Times loukkasi presidentin kunniaa julkaisemalla väitteitä, jotka lehti tiesi vääriksi.

The New York Timesin pääkonttori New Yorkissa. Kuva on vuodelta 2016. Kuva: Shannon Stapleton / Reuters

Julkaistu: 27.2. 12:10

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vaalikampanja haastaa sanomalehti The New York Timesin oikeuteen. Kampanja syyttää lehteä kunnianloukkauksesta.

Uutistoimisto Reuters kertoo, että vaalikampanja julkisti kanteen itse. New Yorkin osavaltion korkeimmalle oikeudelle osoitetussa kanteessa on kyse The New York Timesin maaliskuussa 2019 julkaisemasta mielipidekirjoituksesta, jossa esitettiin tosiasiana, että Trumpin vuoden 2016 vaalikampanja vehkeili Venäjän hallinnon kanssa.

Mielipidekirjoituksen otsikkona oli The Real Trump-Russia Quid Pro Quo, suomeksi Todellinen Trump-Venäjä vaihtokauppa. Quid pro quo on latinaa, ja tarkoittaa vaihtokauppaa, jossa palvelukseen vastataan toisella palveluksella.

Mielipidekirjoituksen oli kirjoittanut The New York Timesin vastaavana päätoimittajana aiemmin toiminut Max Frankel.

Kirjoitus alkaa kertomalla, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putinin oligarkkihallinnon ollut tarpeen järjestellä yhdysvaltalaisten äänestämiseen liittyviä salaliittoja Trumpin kampanjan kanssa, sillä niillä oli keskinäinen sopimus. Tässä sopimuksessa Kreml toimii demokraattiehdokas Hillary Clintonia vastaan ja vastapalvelukseksi Venäjä-myönteisemmän ulkopoliittisen linjan ja helpotusta (presidentti Barack) Obaman asettamiin pakotteisiin.

Kirjoituksen mukaan ”trumpilaiset tiesivät tästä palveluksesta ja ylläpitivät mahdollisuuksia vastapalvelukseen”.

Trumpin uudelleenvalintaa ajavan kampanjan jättämässä kanteessa kiinnitetään huomiota erityisesti otsikkoon ja tähän kirjoituksen avaavaan väitteeseen. Kanteen jättäjät pitävä raskauttavana myös alaotsikkoa, joka vihjaili että kampanjalla ja Kremlillä oli sopimus. Kampanjan kerrottiin saaneen apua Hillary Clintonin päihittämiseksi sitä vastaan, että presidentiksi valittava Trump noudattaisi Venäjälle myönteisempää ulkopoliittista linjaa.

Uutiskanava CNBC mukaan kampanjan kanteessa esitetään The New York Timesin tienneen, etteivät väitteet pidä paikkaansa.

The New York Times julkaisi mielipidekirjoituksen maaliskuun lopussa 2019.

Helmikuussa 2019 presidentti Trump kutsui The New York Timesia kansanviholliseksi. Kuva: Loren Elliott / Reuters

Kremlin ja Trumpin kampanjan keskinäisiin suhteisiin keskittynyt erityissyyttäjä Robert Muellerin tutkinta oli valmistunut muutamaa päivää aikaisemmin. Sen julkiset osuudet julkaistiin kuitenkin vasta kolmisen viikkoa myöhemmin, huhtikuussa 2019. Tutkinnassa ei löydetty näyttöä rikollisesta salaliitosta Trumpin kampanjan ja Venäjän välillä.

Raportti kuitenkin vahvisti, että Trumpin kampanja tiesi Venäjän yrityksistä vaikuttaa vaalitulokseen ja otti venäläisten apua mielellään vastaan.

Lue lisää: Kirjeenvaihtajan kommentti: Vieläkin on suuri mysteeri, miksi Trump halusi pysäyttää erikoissyyttäjä Muellerin Venäjä-tutkinnan

Trumpin kampanjan kanteessa vaaditaan nyt The New York Timesilta korvausta. Se on miljoonia dollareita. Kanne ei kuitenkaan täsmennä korvaussummaa.

Kampanjan tiedotteessa sen juristi Jenna Ellis perustelee, että Frankelin kirjoituksessa esitetyt väittämät olivat ”sataprosenttisen vääriä ja halventavia”.

”Kanteessa esitetään, että The Times oli julkaistessaan tietoinen, että väitteet ovat vääriä mutta julkaisi ne tahallisena tarkoituksenaan haitata ja häiritä kampanjaa ja johti samalla lukijoitaan harhaan”, Ellis tiedotti.

Vuodesta 1986 vuoteen 1994 The New York Timesin vastaavana päätoimittajana toiminut Max Frenkel ei halunnut kommentoida kannetta, vaan totesi jättävänsä kommentoinnin The New York Timesille.

The New York Timesin viestintä kertoi uutistoimisto Reutersille, ettei ollut saanut kannetta vaan kommentoi asiaa mediasta saatujen tietojen varassa.

”Trumpin kampanja on kääntynyt oikeuden puoleen rangaistakseen mielipidekirjoittajaa siitä, että hänellä on mielipide, jota kampanja ei pidä hyväksyttävänä. Onneksi laki suojaa amerikkalaisten oikeutta ilmaista johtopäätöksensä varsinkin tapauksissa, joilla on yleistä merkitystä.”

Presidentti Donald Trump kutsuu useita yhdysvaltalaisia viestimiä säännönmukaisesti valeuutismedioiksi. Helmikuussa 2019 hän nimitti The New York Timesia kansanviholliseksi.

Trumpin vastaehdokkaaksi marraskuussa 2020 käytävään presidentinvaaliin pyrkivä demokraatti Bernie Sanders kommentoi uutta kannetta syyttämällä Trumpia siitä, että tämä ottaa mallia ”kansainvälisiltä diktaattorikavereiltaan” yrittäessään rajoittaa lehdistönvapautta.

The New York Times on yksi Yhdysvaltojen suurimmista lehdistä. Arvovaltainen julkaisu on perustettu vuonna 1851 ja sen on tulkittu olevan lähellä demokraattipuoluetta. Vuodesta 1960 alkaen se on aina asettunut presidentinvaaleissa tukemaan demokraattien ehdokasta.

The New York Times on käynyt oikeutta julkaisemiensa asioiden paikkansapitävyydestä aiemminkin. Lehti oli osapuolena vuonna 1964 Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden antamassa päätöksessä, jota pidetään edelleen huomattavana ennakkotapauksena, uutistoimisto Reuters kertoo.

Tuolloin Martin Luther Kingin tukijat ostivat The New York Timesista koko sivun ilmoituksen, jossa syyttivät Montgomeryn kaupungin poliisia aktivistien kohtelemisesta kaltoin. Mainoksessa oli epätarkkuuksia, ja Montgomeryn poliisikomentaja haastoi lehden oikeuteen herjauksesta. Alioikeudessa The New York Times hävisi jutun ja tuomittiin korvauksiin, mutta se valitti korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus kumosi alioikeuden tuomion yksimielisesti perustuslain vastaisena. Vääriä väitteitäkin saa perustuslaillisen lehdistönvapauden johdosta julkaista, jos niitä ei todistettavasti julkaista juuri pahantahtoisuuden johdosta.

Reutersin haastattelema Fordhamin yliopiston oikeustieteen professori Benjamin Zipursky ei uskonut kampanjan nostaman kanteen menestyvän. Zipursky perusteli, ettei Yhdysvaltojen laki kunnian loukkaamisesta koske vilpitöntä näkemystä, joka esitetään julkisuuden henkilöstä. Hän uskoi, että tapausta arvioivat tuomarit tulevat suhtautumaan kanteen väitteisiin epäilevästi ja lähtökohtana tulee olemaan kanteen hylkääminen.

”He tulevat olemaan hyvin tarkkana perustuslain suhteen harkitessaan, antavatko tällaisen tapauksen edetä”, Zipursky sanoi.

Presidentti Trumpin neuvonantaja Roger Stone sai yli kolmen vuoden vankeustuomion valehtelusta Venäjä-tutkinnassa

The New York Times nimesi poikkeuksellisesti kaksi suosikkiaan Yhdysvaltain presidentiksi, ja tällä kertaa lehden valinnalla voi olla tavallista suurempi merkitys