Neuvottelut Katalonian asemasta toivat Espanjalle hallituksen, ja nyt ne uhkaavat kaataa sen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Neuvottelut Katalonian asemasta toivat Espanjalle hallituksen, ja nyt ne uhkaavat kaataa sen

Katalonian johto vaatii Espanjan siunaamaa kansanäänestystä itsenäistymisestä ja vankilaan tuomittujen johtajien armahtamista, eikä pääministeri voi mitenkään suostua, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez (vas.) ja Katalonian aluejohtaja Quim Torra kättelivät pääministerin virka-asunnolla Moncloan palatsilla Madridissa keskiviikkona. Kuva: SERGIO PÉREZ / REUTERS

Julkaistu: 27.2. 17:31, Päivitetty 27.2. 17:38

Espanjan hallitus ja Katalonian itsenäisyysmielinen aluehallitus aloittivat keskiviikkona neuvottelujen sarjan, jolla pääministeri Pedro Sánchez yrittää pitää huteran hallituksensa kasassa. Yritys voi hyvinkin päättyä hallituksen kaatumiseen.

Sánchez lupasi neuvotella Katalonian itsehallintoalueen asemasta saadakseen vähemmistöhallitukselleen passiivisen tuen itsenäisyysmielisiltä katalonialaisilta kansanedustajilta ja siten parlamentin enemmistöltä. Neuvotteluja on määrä käydä kerran kuussa vuorotellen Madridissa ja Barcelonassa.

Ensimmäistä tapaamista Madridissa leimasi myönteinen sävy, mutta välien kiristymistä voi pitää ajan kysymyksenä. Katalonian johto vaatii Espanjan siunaamaa kansanäänestystä itsenäistymisestä ja vankilaan tuomittujen itsenäisyysjohtajien armahtamista. He tuskin taipuvat vaatimuksistaan, eikä Sánchez voi mitenkään myöntyä niihin.

Katalonian merkittävimmän sanomalehden La Vanguardian äänestyksessä vain noin neljäsosa lukijoista uskoi, että neuvottelut poikivat mitään sopimuksia.

Symboliikka peittosikin konkretian ensimmäisessä kokouksessa Madridissa. Valtiovarainministeri María Jesús Montero, joka vastaa Sánchezin hallituksen tiedotuksesta, mainitsi tavoitteeksi ”haavojen parantamisen ja siltojen rakentamisen”. Neuvotteluhuoneessa pääministerin virka-asunnossa oli La Vanguardian mukaan avoimet ikkunat ja lasinen pöytä, jotta olisi välittynyt mielikuva läpinäkyvyydestä.

Neuvottelut käytiin pääministerin virka-asunnon huoneessa, joka on nimetty katalonialaisen taidemaalarin Antoni Tàpiesin mukaan. Kuva: Gabriel Bouys / AFP

Sánchez varmisti jatkonsa pääministerinä muodostamalla tammikuussa Espanjan nykydemokratian ensimmäisen koalitiohallituksen. Hänen sosiaalidemokraattiensa kumppanina on Pablo Iglesiasin vasemmistoliittouma Unidas Podemos.

Vähemmistöhallitus nojaa useiden alueellisten puolueiden aktiiviseen tai passiiviseen tukeen. Ratkaisevassa asemassa on Katalonian tasavaltalainen vasemmisto (ERC), joka ajaa Katalonian itsenäistymistä. Ensimmäisissä neuvotteluissa Katalonian valtuuskunnan muodostivat ERC:n edustajat sekä aluejohtaja Quim Torra, joka kuuluu keskustaoikeistolaiseen itsenäisyysliittoumaan (JxCat).

Sánchez on samankaltaisessa loukussa kuin edellisenkin hallituksensa kanssa. Itsenäisyysmieliset ajoivat Espanjan ennenaikaisiin vaaleihin kaatamalla Sánchezin budjettiesityksen viime vuoden alussa, koska hän ei suostunut neuvottelemaan Katalonian itsehallinnon laajentamisesta. Vaaleja tarvittiin kahdet, huhtikuussa ja marraskuussa, koska mikään puolue ei ollut saada hallitusta kasaan.

Kataloniasta kasvoi Espanjan pahin poliittinen kriisi maan demokratian aikakaudella, kun aluehallitus järjesti itsenäistymisäänestyksen ja teki yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen syksyllä 2017 huolimatta perustuslakituomioistuimen kiellosta. Vastustajat boikotoivat äänestystä, jossa 92 prosenttia kannatti irtautumista Espanjasta, eikä aluehallinto välittänyt siitä, että kannattajia ja vastustajia oli todellisuudessa likimain yhtä paljon.

Espanjan konservatiivipääministeri Mariano Rajoy erotti Carles Puigdemontin johtaman Katalonian aluehallituksen, hajotti alueparlamentin ja käski järjestää ennenaikaiset aluevaalit. Rajoyn pettymykseksi kolme itsenäisyysmielistä parlamenttiryhmää uusivat yhteisen täpärän paikkaenemmistönsä hieman alle puolella äänistä.

Viime lokakuussa Espanjan korkein oikeus jakoi 9–13 vuoden vankilatuomiot seitsemälle erotetun aluehallituksen edustajalle ja kahdelle kansalaisjärjestöjohtajalle. Puigdemont pakoilee lain kouraa Belgiassa ja tuli valituksi EU-parlamenttiin viime kevään eurovaaleissa.

Lue myös: Kommentti: Kauan odotettu tuomiopäivä repi Katalonian ja Madridin väliset arvet taas avohaavoiksi

Kompromissit Madridin ja Katalonian välillä olisivat olleet helpompia vuosia sitten, ennen kuin Espanjan edellisen pääministerin Rajoyn täysi välirikko Katalonian johtajien kanssa ruokki näiden radikalisoitumista.

Artur Mas, joka johti Kataloniaa vuosina 2010–2016, alkoi puhua itsenäisyyden puolesta vasta kannattajakunnan mielipiteen käännyttyä sille kannalle. Se vaikutti laskelmoidulta. Osa asiantuntijoista uskoi, että Masin johdossa Katalonia olisi voinut tyytyä itsehallinnon laajentamiseen.

Katalonialaisten itsenäisyyshalut alkoivat kasvaa, kun Espanjan perustuslakituomioistuin olennaisilta osin mitätöi Katalonian itsehallinnon laajentamisen vuonna 2010, vaikka asia oli hyväksytty Katalonian alueparlamentissa, Espanjan parlamentissa ja kansanäänestyksessä. Turhautumista vahvisti Espanjan talouskriisi, jonka keskellä moni tulkitsi, että vauras Katalonia elättää turhaan Espanjan köyhempiä kolkkia.

Konservatiivinen Mas olisi tuskin rohjennut tehdä yksipuolista itsenäisyysjulistusta, niin kuin teki hänen seuraajansa, koko uransa itsenäisyyttä ajanut Puigdemont. Nykyinen aluejohtaja Torra kuuluu Puigdemontin tavoin itsenäisyysmielisten kovaan ideologisiipeen.

Torran asema neuvotteluissa Sánchezin kanssa on kyseenalainen, sillä oikeus epäsi joulukuussa hänen virkakelpoisuutensa puolentoista vuoden ajaksi. Tuomio perustui siihen, että Torra kieltäytyi noudattamasta vaaliviranomaisen käskyä poistaa julkishallinnon rakennuksista banderollit, jotka vaativat vangittujen itsenäisyysjohtajien vapauttamista.

Torra menetti paikkansa Katalonian alueparlamentista, mutta hän on kieltäytynyt luopumasta aluejohtajan tehtävästä odottaessaan, että korkein oikeus vahvistaa tai peruu tuomion. Torra yrittää saada uuden valtakirjan äänestäjiltä järjestämällä ennenaikaiset aluevaalit myöhemmin tänä vuonna, kunhan alueparlamentti on hyväksynyt Katalonialle uuden budjetin.

Espanjan oikeistopuolueet vaativat turhaan, että Sánchez kieltäytyisi tapaamasta Torraa. Tammikuun lopussa pääministeri ilmoitti lykkäävänsä neuvottelujen aloittamista Katalonian aluevaalien yli, mutta hän perui puheensa vain kuusi tuntia myöhemmin ymmärrettyään, että ilman edistystä neuvotteluissa ERC ei suostu taaskaan tukemaan hallituksen budjettiesitystä, jonka hyväksymisellä on kiire.

Oikaisu 27.2. klo 17.36: Espanjan hallitus ja Katalonian itsenäisyysmielinen aluehallitus aloittivat neuvottelujen sarjan keskiviikkona, eivät torstaina, kuten jutussa virheellisesti mainittiin.

Seuraa uutisia tästä aiheesta