Mistä Idlibin taisteluissa on kyse? Turkki on jäämässä entistä enemmän yksin, ja sen sotilaat ovat ”tykin­ruokaa”, sanoo tutkija - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Mistä Idlibin taisteluissa on kyse? Turkki on jäämässä entistä enemmän yksin, ja sen sotilaat ovat ”tykin­ruokaa”, sanoo tutkija

Turkki on jäämässä entistä enemmän yksin Syyrian konfliktissa.

Julkaistu: 28.2. 18:12, Päivitetty 28.2. 19:10

Turkin, Syyrian ja Venäjän välit kärjistyivät äärimmilleen torstai-iltana, kun 33 turkkilaista sotilasta kuoli Syyrian armeijan tekemässä iskussa Syyriassa Idlibin maakunnassa.

Iskun jälkeen Turkki ilmoitti iskeneensä kostoksi kahteensataan kohteeseen Syyriassa ja tappaneensa 309 sotilasta, uutistoimisto kertovat.

Kyseessä oli tähän mennessä vakavin yhteenotto Turkin ja Syyrian välillä. Tilanteen vakavuutta korostaa se, että Syyria sotii Turkin joukkojen tukemia kapinallisia vastaan Venäjän ilmavoimien tukemana. Turkki taas kuuluu sotilasliitto Natoon, mikä lisää vaaraa, että Nato-maa Turkki ja Venäjä ajautuisivat törmäyskurssille.

EU ilmaisi huolensa kiihtyneestä konfliktista.

”On riski, että liu’umme vakavaan ja avoimeen kansainväliseen sotilaalliseen yhteenottoon”, EU:n ulkopoliittinen johtaja Josep Borrell kirjoitti Twitterissä. ”Se myös aiheuttaa sietämätöntä humanitaarista kärsimystä ja asettaa siviilit vaaraan.”

Turkin tukemat syyrialaiset kapinalliset ampuivat ilmatorjunta-aseella Sarminin kaupungissa maanantaina.

Turkin tukemat syyrialaiset kapinalliset ampuivat ilmatorjunta-aseella Sarminin kaupungissa maanantaina. Kuva: Omar Haj Kadour / AFP

Turkin armeijan ajoneuvot liikkuivat Idlibin alueella Syyriassa viime viikon lopulla.

Turkin armeijan ajoneuvot liikkuivat Idlibin alueella Syyriassa viime viikon lopulla. Kuva: Omar Haj Kadour / AFP

Syyrian tärkein liittolainen Venäjä sanoi, että Syyrian puolella olevat Turkin sotilaat kuolivat ”pommituksessa” toimiessaan Hayat Tahrir al-Sham -nimisen jihadistiryhmän taistelijoiden rinnalla.

Venäjä kiisti perjantaiaamuna, että se olisi osallistunut iskuun Turkin sotilaita vastaan. Puolustusministeriön mukaan Venäjän lentokoneita ei ollut alueella, jossa turkkilaissotilaat kaatuivat.

”27. helmikuuta Behunin alueella terroristiryhmien taisteluryhmityksessä olleet turkkilaiset sotilaat joutuivat Syyrian joukkojen tulitukseen”, puolustusministeriö ilmoitti uutistoimisto Tassin mukaan.

Savu leijui syyrialaisen Saraqibin kaupungin yllä Syyrian hallituksen joukkojen pommi-iskujen jälkeen torstaina.

Savu leijui syyrialaisen Saraqibin kaupungin yllä Syyrian hallituksen joukkojen pommi-iskujen jälkeen torstaina. Kuva: Omar Haj Kadour / AFP

Syyria ja Venäjä ovat viime aikoina kiihdyttäneet iskujaan kapinallisia vastaan Idlibissä. Syyrian hallinto haluaa vallata Idlibin takaisin hallintaansa.

Idlib on viimeinen kapinallisten hallussa oleva alue Syyriassa. Alueella toimii radikaaleja jihadistiryhmiä sekä maltillisempia Syyrian oppositiojoukkoja.

Kuvituskuva

Turkki on pitkään tukenut Syyrian kapinallisryhmiä, jotka ovat taistelleet presidentti Bashar al-Assadia vastaan. Venäjä puolestaan on tukenut alusta asti Assadia, mutta sota kääntyi Assadin eduksi vasta Venäjän aloitettua Assadia tukevat ilmaiskut syksyllä 2015.

Idlibissä on loukussa lähes kolme miljoonaa ihmistä. Osa heistä on saapunut maakuntaan paettuaan muualla Syyriassa käytyjä taisteluja. Kiihtyneet sotatoimet ovat synnyttäneet alueelle vakavan humanitaarisen kriisin.

Turkin ja Venäjän presidentit pyrkivät liennyttämään kärjistynyttä tilannetta puhelimitse perjantaina. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoivat pyrkivänsä normalisoimaan tilanteen. Putinin tiedottajan mukaan presidentit saattavat tavata ensi viikolla Moskovassa.

Samaan aikaan Turkki pyysi sotilasliitto Natoa konsultaatioihin tapahtumien vuoksi. Natolta herui diplomaattista tukea, mutta sotilaallista apua Nato ei Turkille luvannut.

Turkki ei ole oikeutettu saamaan Natolta apua, koska hyökkäys Turkin sotilaita vastaan tapahtui Turkin rajojen ulkopuolella.

”Jotta Naton puolustusvelvoite täyttyisi, hyökkäyksen pitäisi tapahtua Turkin alueella, eli Venäjän ja Syyrian pitäisi hyökätä Turkin puolelle”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Hänen mukaansa 33 turkkilaissotilaan kuolema yhdessä iskussa Turkin rajojen ulkopuolella on hyvin poikkeuksellinen tapahtuma Turkin historiassa. Tapahtuma kärjistikin jännitteitä myös Turkin sisällä. Heti iskun jälkeen Turkki alkoi rajoittaa sosiaalista mediaa.

Vain tunteja Turkin sotilaisiin kohdistuneen iskun jälkeen Turkki ilmoitti avaavansa rajat Syyrian pakolaisille Turkista Eurooppaan. Turkissa asuu noin 3,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista.

Jos Turkki luopuu EU:n kanssa tekemästään pakolaissopimuksesta, vaarana on vuosien 2015–2016 Euroopan pakolaiskriisin toistuminen. Turkki on aiemminkin uhannut Eurooppaa pakolaisilla, jos länsimaat eivät taivu sen tahtoon.

Idlibin konfliktin kiihtyminen on asettanut Turkin tilanteeseen, jossa se on yhä enemmän yksin. Vaikka Turkki ja Venäjä lähentyivät toisiaan muutama vuosi sitten, nyt niiden välit ovat alkaneet jälleen kiristyä.

Ne ovat syyttäneet toisiaan vuonna 2018 solmitun sopimuksen rikkomisesta.

Maat sopivat elokuussa 2018 Idlibin raja-alueelle tulevasta ”suojavyöhykkeestä”, jonka piti lopettaa Syyrian joukkojen eteneminen Idlibiin. Osana sopimusta Turkki pystytti alueelle 12 tarkkailupistettä, mutta lupautui tyhjentämään ”vyöhykkeen” Syyrian ja Venäjän joukkoja tulittavista kapinallisista.

Sopimus oli kuitenkin epämääräinen ja nyt käytännössä romuttunut. Alueelta on jatkettu iskuja Syyrian ja Venäjän joukkoja vastaan. Niinpä Syyria ja Venäjä saivat loppuvuodesta 2019 virallisen syyn aloittaa hyökkäyksen Idlibin alueelle.

Syyrian kapinallisjoukot latasivat aseitaan Talhiyehin kylässä Idlibin alueella perjantaina.

Syyrian kapinallisjoukot latasivat aseitaan Talhiyehin kylässä Idlibin alueella perjantaina. Kuva: Abdulwajed Haj Esteifi / AFP

Turkin armeijan sotilasajoneuvojen jono liikkui Idlibin kaupungin itäpuolella Syyriassa viime viikon torstaina.

Turkin armeijan sotilasajoneuvojen jono liikkui Idlibin kaupungin itäpuolella Syyriassa viime viikon torstaina. Kuva: Bakr Alkasem / AFP

Venäjän ja Turkin välien kiristyminen Idlibin vuoksi on tänä vuonna näkynyt myös venäläisissä viestimissä. Laatulehtenä pidetty Kommersantkin pani Erdoganin uhkailuista kertovan lehden pääjutun otsikoksi ”Erdoğan, Erdoğan, Erdoğaništše!”

Päätettä -štše käytetään venäjässä korostamaan suuruutta, mutta venäläisille otsikko yhdistyi välittömästi kirjailija Kornei Tšukovskin Torakka-nimisen runon tunnettuun säkeeseen ”taragan, taragan, taraganištše”. Venäjäksi torakka on taragan.

Tällaisia otsikoita ei perjantaina näkynyt.

”Turkilla eikä Venäjällä ole kummallakaan hinkua taistella toista vastaan Syyriassa ja Syyriasta. Moskovan virallinen retoriikka keskittyy nyt konfliktin estämiseen. Silti Venäjän sotavoimat ovat varmasti yhtä mieltä, että Turkin joukoille piti antaa vahva signaali siitä, että ne ovat menneet liian pitkälle”, Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin totesi Twitterissä.

Moni muukin epäili, ettei Venäjä ollut tilanteessa niin ulkopuolinen kuin puolustusministeriö perjantaina ilmoitti.

Vaikka Turkki on Nato-maa, Erdoğanin hallinnolla on hankalat suhteet myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

”Turkin ulkopoliittinen identiteetti ei ole ollut näin sekaisin kertaakaan Turkin tasavallan perustamisen jälkeen. Yhdysvaltojen, ja EU:n on hyvin vaikea hyvin vaikea ymmärtää, mitä Turkki haluaa tai kenen leirissä se seisoo”, Alaranta sanoo.

Alarannan mukaan on kuvaavaa on, että Turkki on pyytänyt Yhdysvalloilta Patriot-ohjuksia, mutta samaan aikaan se ei halua luopua Venäjältä ostamastaan ohjuspuolustusjärjestelmästä.

Turkki on käytännössä ainoa valtio, joka on jatkanut Syyrian kapinallisjoukkojen tukemista. Se, minkä vuoksi Syyrian Idlib on Turkille niin tärkeä, on jäänyt arvoitukseksi, sanoo Alaranta.

”Ainoa perusoletus on se, että Turkki ei ole valmis luopumaan siitä, että heillä on sijaisarmeijaryhmiä Syyriassa, ja että heillä on siellä alueita hallussaan.”

Syyrian ja Venäjän kiihdytettyä iskujaan Turkin joukot Syyriassa ovat ajautuneet pinteeseen.

”Turkin sotilaat ovat tykinruokaa, koska Turkilla ei ole ilmavoimia tukemassa Idlibissä. Idlibin ilmatila on Venäjän ilmavoimien hallinnassa”, Alaranta sanoo.

Idlibin kiristyneestä tilanteesta huolimatta Alaranta ei pidä todennäköisenä, että Idlibin konflikti laajenisi alueelliseksi. Käytännössä tämä vaatisi sitä, että Syyria ja Venäjä kohdistaisivat iskuja myös Turkin puolelle.

Idlibin maakunnan sisällä tilanne sen sijaan saattaa vielä kärjistyä. Se tietää vaikeita aikoja siviileille ja todennäköisesti myös Turkin joukoille.

”Se voi merkitä yhä laajempia taisteluja maajoukkojen välillä. Silloin myös Turkin sotilaiden uhriluvut tulevat kasvamaan entisestään.”

Syyrialaispoika löysi pommituksen raunioista kuolleen kanan Idlibissa perjantaina.

Syyrialaispoika löysi pommituksen raunioista kuolleen kanan Idlibissa perjantaina. Kuva: UMIT BEKTAS / Reuters

Syyrialainen pakolaislapsi leikki lampaan kanssa Syyrian Azasissa tiistaina.

Syyrialainen pakolaislapsi leikki lampaan kanssa Syyrian Azasissa tiistaina. Kuva: KHALIL ASHAWI / Reuters

Edit. 29.2. 2020 klo 09.21: Tarkennettu Josep Borrellin sitaatin käännöstä. Toisesta lauseesta poistettu sana ’voi’.

Turkki sanoi päästävänsä syyrialais­siirtolaiset EU:hun, Suomen sisä­ministeriön mukaan epätavallista liikettä rajalla ei ole havaittu

”Tuntuu, että kuolema tulee lähemmäs päivä päivältä” – Syyrian sodan viimeiseltä näyttämöltä paenneet kertovat, millaista on elämä umpikujassa

Pääkirjoitus|Syyrian Idlibiin on saatava nopeasti tulitauko, sillä alueesta on tullut siviileille kuolemanloukku