HS-analyysi: Joe Bidenin on nyt pakko voittaa ja isosti, muuten polku Valkoiseen taloon käy liki mahdottomaksi - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

HS-analyysi: Joe Bidenin on nyt pakko voittaa ja isosti, muuten polku Valkoiseen taloon käy liki mahdottomaksi

Entinen varapresidentti ja kannatuskyselyissä pitkään johtanut Biden on kompastellut pahoin demokraattien esivaaleissa. Ellei hän voita lauantain vaaleja itselleen suosiollisessa osavaltiossa, hänen taipaleensa Valkoiseen taloon on todennäköisesti ohi.

Presidentiksi pyrkivä demokraattiehdokas Joe Biden kannattajiensa ympäröimänä Conwayssa Etelä-Carolinassa torstaina. Kuva: Jim Watson / AFP

Julkaistu: 29.2. 2:00, Päivitetty 29.2. 17:39

Last stand, viimeinen taisto.

Tätä sanaparia on käytetty tiuhaan amerikkalaislehtien otsikoissa, kun on puhuttu 77-vuotiaan entisen varapresidentin Joe Bidenin valmistautumisesta Etelä-Carolinan osavaltiossa demokraattien esivaaleihin lauantaina.

Last stand on Oxfordin sanakirjan mukaan etenkin sotilaallisissa yhteyksissä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan tappiolle jääneen osapuolen viimeistä puolustettavaa asemaa. Niistä lähtökohdista päädytään usein tuhoon tai antautumiseen, mutta joskus myös ihmeeseen.

Yleisesti ajatellaan, että Bidenin tulee lyödä vastustajansa kirkkaasti viiden miljoonan asukkaan Etelä-Carolinassa, mikäli hän haluaa pysyä mukana taistelussa puolueensa presidenttiehdokkuudesta. Näin siksi, että Biden on pitkään ilmaissut, että hänen kampanjansa hurahtaa todella käyntiin vasta Etelä-Carolinassa.

Aiempien esivaalien – Iowan, New Hampshiren ja Nevadan – jälkeen Biden on vasta kolmantena niin sanotuissa delegaateissa laskettuna. Tilanne ei ole toivoton, mutta se on surkea, koska Biden johti kannatuskyselyissä muita kilpailijoita selvästi vuoden 2018 loppupuolelta asti – kunnes hän putosi kakkoseksi helmikuun alkupuolella eli aivan äskettäin.

Aiemmat kolme esivaalia ovat muovanneet Vermontin vasemmistolaisesta senaattorista Bernie Sandersista ykkösehdokasta. Delegaateissa laskettuna Bidenin edellä on myös ”pormestari Pete” eli Pete Buttigieg, josta on tullut tämän vaalikauden sensaatio: täydellinen valtakunnanpolitiikan ulkopuolinen, jollaisiin amerikkalaiset rakastavat rakastua.

Vasta 38-vuotias Buttigieg on ongelmallinen kilpakumppani, sillä hän taistelee samoista ”keskustalaisten tai maltillisten” demokraattien äänistä kuin Biden. Bidenista ei saa ulkopuolista millään, sen takaavat vuosikymmenet politiikassa: 36 vuotta senaattorina ja kahdeksan vuotta presidentti Barack Obaman varapresidenttinä.

Indianalaisen South Bendin kaupungin entinen pormestari Pete Buttigieg puhui vaalitilaisuudessaan Rock Hillissä Etelä-Carolinassa torstaina. Kuva: ERIC THAYER

Biden pyrki presidentiksi ensi kerran vuonna 1988, kun Buttigieg oli kuuden vanha. Sillä kertaa yritys kaatui syytöksiin, joiden mukaan Biden oli plagioinut kampanjapuheensa Britannian työväenpuolueen johtajalta Neil Kinnockilta.

Etelä-Carolinan piti aiemmin olla Bidenille läpihuutojuttu, koska osavaltion demokraattiäänestäjistä selvästi yli puolet on mustia. Vaikka Biden on vanhempi valkoinen mies, hänestä on jäänyt mustien mieliin myönteinen muisto Obaman rinnalla palvelemisesta.

Mutta mustatkaan eivät halua veikata väärää hevosta ja Bideniin on alkanut tarttua häviäjän leima. Niinpä ainakin media on alkanut rakentaa draamaa hänen mahdollisen tappionsa varalle.

”Halkeamia Bidenin palomuurissa?” kysyi Christian Science Monitor -lehti otsikossaan.

CBS-kanavan kyselyissä Bidenin takana seisoi viime marraskuussa 54 prosenttia Etelä-Carolinan mustista demokraateista, mutta nyt kannatus on ”vain” noin 35 prosentissa.

RealClearPolitics-sivuston kyselyiden keskiarvot näyttivät kuitenkin Bidenille Etelä-Carolinan esivaalin alla tuntuvaa noin 34 prosentin kokonaiskannatusta, mikä on 12 prosenttiyksikköä enemmän kuin kakkosena olevalla Sandersilla.

Uusi erityisongelma Bidenille on silti melko huonosti tunnetun miljardööri Tom Steyerin nousu kyselyissä kolmostilalle ja noin 14 prosentin kannatukseen. Vaikka Steyer on marginaalinen hahmo valtakunnallisella tasolla, hän on käyttänyt valtavasti rahaa ja aikaa pärjätäkseen Etelä-Carolinassa.

Steyer saattaa nakertaa ääniä Bidenilta ja viedä häneltä mahdollisuuden julistaa itsensä suureksi voittajaksi. Monen mielestä laimea voitto – ja tietenkin ykköspaikan menettäminen – olisivat Bidenin loppu.

Bidenin elämäntarinassa Etelä-Carolinalla on erityinen merkitys. Hänen vaimonsa Neilia ja yksivuotias tyttärensä Naomi kuolivat auto-onnettomuudessa joulukuussa 1972, juuri kun Biden oli valittu ensi kertaa senaattoriksi Delawaren pikkuosavaltiossa. Kaksi hänen pojistaan loukkaantui lievemmin onnettomuudessa, ja Biden ajatteli jäädä koti-isäksi.

Time-lehden mukaan Etelä-Carolinan senaattori Fritz Hollings sai taivutettua Bidenin senaattorin uralle. Myöhemmin hän vietti paljon aikaa Etelä-Carolinassa, mikä osaltaan on parantanut hänen mahdollisuuksiaan pärjätä osavaltiossa.

Bidenin vahvuus Sandersiin verrattuna on se, että hän keskisen tien kulkijana voisi vedota paremmin itsenäisiin äänestäjiin marraskuun päävaalissa, jossa vastassa on erittäin vaikea vastustaja, istuva presidentti Donald Trump.

Demokraattien esivaalitaistoissa johtoasemaan ponkaissut Bernie Sanders tapasi kannattajiaan Spartanburgissa Etelä-Carolinassa torstaina. Kuva: JONATHAN ERNST

Trumpin äskettäin päättynyt virkarikosoikeudenkäynti pyöri sen ympärillä, oliko Trump painostanut Ukrainaa kaivamaan Bideniin liittyviä kiusallisia tietoja viime vuoden kesällä. Se osoitti vähimmillään sen, että Trump otti Bidenin hyvin vakavasti.

Jos Biden pärjää hyvin Etelä-Carolinassa, se antaa vain hetken armonaikaa. Ensi tiistaina on esivaalien merkittävin tapahtuma – niin sanottu supertiistai –, jossa äänestävät viidentoista osavaltion tai alueen demokraatit ja jossa on jaossa noin kolmasosa voiton kannalta tärkeistä delegaateista.

Kyselyt povaavat Sandersille voittoisaa supertiistaita. Mutta ilmapiiri ja äänestäjien laskelmat voivat muuttua, jos Biden näyttää Etelä-Carolinassa, että hänestä on yhä voittamaan vaaleja.

Presidentiksi pyrkiviä demokraatteja oli aiemmin 21 enemmän kuin nyt. Heistä 18 luovutti jo ennen esivaaleja, kun taas kolme on kuukahtanut niiden alkamisen jälkeen. Kahdella naissenaattorilla Elizabeth Warrenilla ja Amy Klobucharilla sekä miljardööri Michael Bloombergilla on vielä jonkinlainen lupa haaveilla menestyksestä vaaleissa.

Trumpilla ei ole varteenotettavaa haastajaa republikaanien esivaaleissa, joissa monien osavaltioiden äänestykset on peruttu kokonaan.

Kyselyiden keskiarvon mukaan Biden ja Sanders löisivät kumpikin Trumpin noin viidellä prosenttiyksiköllä, jos vaalit pidettäisiin nyt.