USA:n demokraatit taistelevat supertiistain jättipotista – HS kertoo, miten tärkeästä äänestyspäivästä on kyse - Ulkomaat | HS.fi

USA:n demokraatit taistelevat supertiistain jättipotista – HS kertoo, miten tärkeästä äänestyspäivästä on kyse

Supertiistaina jaossa on neljäntoista osavaltion ja Amerikan Samoan äänet, mikä voi kaventaa ehdokkaiden joukon pariin kolmeen. Bernie Sanders lähtee päivään ennakkosuosikkina, mutta Joe Biden hengittää niskaan ja Michael Bloomberg on suuri kysymysmerkki.

Senaattori Bernie Sandersin kannattajia Los Angelesissa sunnuntaina. Sandersille povataan suurta voittoa Kaliforniassa, joka on ”supertiistain” tärkein osavaltio.

3.3.2020 2:00 | Päivitetty 3.3.2020 17:54

Esileikki on leikitty ja nyt alkavat tositoimet. Näin voisi tiivistää sen, mitä tapahtuu tiistaina Yhdysvalloissa: Alabamasta Kaliforniaan ja Oklahomasta Vermontiin.

Yhdysvaltain demokraattipuolueen presidenttiehdokkaat taistelevat ”supertiistaina” äänistä lukuisissa osavaltioissa yrittäen kiskaista itsensä johtoasemaan taistossa, jonka voittaja kohtaa 3. päivänä marraskuuta pidettävissä presidentinvaaleissa istuvan presidentin, republikaani Donald Trumpin.

Jotkut ehdokkaista haaveilevat ratkaisevasta johtoasemasta tai oman asemansa tuntuvasta parantamisesta. Toiset taas yrittävät pelastaa kampanjansa lopulliselta tuholta.

Vaaleja seuraaville on tarjolla tunteiden kirjoa riemukkaasta tuulettelusta tappion kyyneliin. Esivaalit ovat rankka ja pitkä taisto, jossa moni lupaava poliitikko on jauhautunut murusiksi.

Muistatteko vielä esimerkiksi Massachusettsin entisen kuvernöörin Deval Patrickin? Hänestä povattiin taannoin demokraattipuolueen uutta tähteä, mutta Patrick luopui leikistä jo toisen esivaalikoitoksen eli New Hampshiren jälkeen.

Presidenttikisasta luopunut Pete Buttigieg (oik.) halasi aviomiestään Chasten Buttigiegiä varhain maanantaina kotikaupungissaan South Bendissä Indianassa.

Hänen lisäkseen pelistä pudonneita on noin 20 muutakin. Sensaatiomaiseen alkuun päässyt ”pormestari Pete” eli Pete Buttigieg heitti pyyhkeen kehään varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa, koska hän sai heikon tuloksen Etelä-Carolinan tärkeässä esivaalissa lauantaina. Maanantai-iltana Suomen aikaa kisasta luopumisestaan ilmoitti puolestaan Amy Klobuchar.

HS kokosi tärkeimmät kysymykset ja vastaukset siihen, miksi supertiistai on niin tärkeässä roolissa esivaaleissa.

Mitä tänään tapahtuu?

Yhdysvaltain demokraatit äänestävät yhteensä 14 osavaltiossa ja Amerikan Samoalla demokraattien esivaaleissa, joissa äänestäjät kertovat, kenet he haluavat puolueensa presidenttiehdokkaaksi.

Esivaaleissa hyvin kannatusta keräävät ehdokkaat saavat taakseen niin sanottuja delegaatteja eli valitsijamiehiä, joiden lukumäärä ratkaisee sen, kuka esivaalit voittaa.

Eikös esivaaleista uutisoitu jo kuukausi sitten?

Esivaalit ovat neljän kuukauden maraton, jonka ensimmäinen näytös olivat Iowassa pidetyt vaalikokoukset 3. helmikuuta. Vaikka niillä on suuri huomioarvo, Iowassa valittiin vain 41 delegaattia. Iowan jälkeen on äänestetty New Hampshiressä, Nevadassa ja Etelä-Carolinassa.

Kesäkuuhun asti kestävissä ja joka puolella Yhdysvaltoja pidettävissä esivaaleissa on jaossa yhteensä 3 979 delegaattia, joista voittajan on saatava puolet ja vielä yksi päälle eli yhteensä 1 991. Ennen supertiistaita nähdyssä neljässä koitoksessa on jaettu vasta yhteensä 155 delegaattia, mikä on alle neljä prosenttia koko potista.

Tähän mennessä johtoasemaa pitävällä ehdokkaalla eli Vermontin vasemmistolaisella senaattorilla Bernie Sandersilla on koossa 60 delegaattia, toisena olevalla Joe Bidenilla puolestaan 54 delegaattia. Heidän lisäkseen delegaatteja on kerännyt senaattori Elizabeth Warren (8). Ennen kisasta luopumistaan Pete Buttigieg oli ehtinyt saada 26 delegaattia ja Amy Klobuchar 7 delegaattia.

Matka voittoon on siis pitkä.

Kannattaja otti selfiekuvan itsestään ja Joe Bidenista vaalitilaisuudessa Virginiassa sunnuntaina.

Mikä tekee tiistaista superin?

Supertiistain osavaltioissa asuu noin 40 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä. Jaossa on 1 344 delegaattia eli noin 34 prosenttia kaikista delegaateista, joten päivä tulee ratkaisemaan ainakin sen, ketkä putoavat varmasti pois pelistä. Tällä hetkellä esivaalit ovat vielä viiden ehdokkaan kilpailu, mutta supertiistain jälkeen nähtävissä on ehkä kahden tai kolmen kauppa.

Aiemmissa esivaaleissa ehdokkaat ovat pyrkineet keräämään enimmäkseen hyviä tuloksia, jotta saisivat osakseen mediahuomiota ja lahjoituksia. Ensimmäisten äänestysten merkitys on ennen kaikkea psykologinen. Ilman rahaa Yhdysvaltain vaaleissa ei voi menestyä.

Jos supertiistaina saa huonon tuloksen, lahjoitukset loppuvat. Hyvin pärjäävien kampanjat taas saavat uutta potkua, miljoonittain rahaa, lisää vapaaehtoisia ja taatun mediahuomion.

Rahako tämän ratkaisee?

Rahalla on merkitystä. Muistattehan vielä kalifornialaisen senaattorin Kamala Harrisin? Hänestä povattiin kovaa ehdokasta esivaaleihin, mutta hän luopui leikistä jo viime joulukuussa, koska rahat loppuivat kesken, eikä hän ehtinyt muuttua ilmiöksi ennen tätä. Näin siitäkin huolimatta, että häntä tuki yhdessä vaiheessa jopa 15 prosenttia demokraattiäänestäjistä.

Miljardööri Tom Steyerillä sen sijaan ei ollut rahasta pulaa: hän pisti ainakin 200 miljoonaa dollaria omaa rahaansa palamaan kampanjassaan. Hän panosti erityisen paljon Etelä-Carolinaan, mutta jäi siellä lauantaina kolmanneksi ja luovutti.

New Yorkin entinen pormestari, upporikas Michael Bloomberg kampanjoi Alabamassa sunnuntaina. Alabama on yksi supertiistain osavaltioista.

Suurin arvoitus esivaaleissa liittyy tällä hetkellä miljardööri Michael Bloombergiin, jolle supertiistai on kaikki kaikessa. Hän on käyttänyt noin puoli miljardia dollaria mainoksiin ja voi vielä sekoittaa pakan täysin.

Bloomberg saattaa kuitenkin tällä vaalikaudella osoittaa sen, että vaikka Yhdysvaltain presidenttitaistossa rahalla on suuri merkitys, virka ei ole ostettavissa. Bloomberg ei ole pärjännyt väittelyissä hyvin, ja hänen pitkään noussut kannatuksensa näyttää hiipumisen merkkejä.

”Bloombergin kupla on puhjennut”, arveli Politico-lehti viime viikon analyysissään.

Kuka voittaa tiistaina?

Yhdysvaltain vaaleja yleensä tarkasti ennustava Fivethirtyeight.com-sivusto arvioi viime viikolla, että ylivoimaisimmasta asemasta tiistaihin lähtee Bernie Sanders.

Sivuston silloisen laskelmien mukaan esimerkiksi Kaliforniassa Sanders voittaa 89-prosenttisella todennäköisyydellä. Noin 40 miljoonan asukkaan osavaltiossa on jaossa huikea 415 delegaatin potti. Kotiosavaltiossa Vermontissa hän voittaa jopa 99-prosenttisella todennäköisyydellä, mutta siellä on pienen väkiluvun vuoksi tarjolla vain 16 delegaattia.

Sanders johtaa kyselyitä suurimmassa osassa supertiistain osavaltioita, kertovat RealClearPolitics-sivun kyselyiden keskiarvot.

Eiköhän tämä ole taputeltu Sandersille?

On mahdotonta arvioida, kuinka suuren psykologisen piristysruiskeen entinen varapresidentti Joe Biden sai lauantaina, kun hän voitti kirkkaasti Etelä-Carolinassa. Mustat äänestäjät olivat siellä tärkeässä roolissa, ja sitä he ovat myös monissa tulevissa äänestyksissä. Biden oli presidentti Barack Obaman aisapari kahdeksan vuotta, mistä monelle mustalle on jäänyt kiintymys häntä kohtaan.

Esivaalit ovat pitkän prosessin lisäksi piinallista vaalimatematiikka sisältävä taisto, jossa voitto varmistuu hitaasti. Jokaisesta delegaatista käydään kova kamppailu, elleivät kilpailijat sitten heitä pyyhettään kehään.

Brookings-ajatushautomo huomauttaa katsauksessaan, että supertiistain osavaltioissa delegaateista taistellaan paikallisissa vaalipiireissä. Näin ollen se ei riitä, että voittaa eniten ääniä koko osavaltiossa – ääniä on kahmittava monella alueella.

Demokraattipuolueen Barack Obama ja Hillary Clinton kävivät rajun esivaalitaistelun vuonna 2008. Clintonista tuli myöhemmin Obaman ulkoministeri. Kuva on vuodelta 2016, kun Obama yritti auttaa Clintonia lyömään republikaani Donald Trumpia presidentinvaaleissa.

Esimerkiksi vuonna 2008 New York oli osavaltion senaattorin Hillary Clintonin kotikenttä, ja hän voittikin osavaltion komeasti. Haastaja Barack Obama osasi kuitenkin panna kovimmat paukut sellaisiin vaalipiireihin, joissa hänellä oli suurimmat mahdollisuudet lyödä Clinton.

Clinton voitti New Yorkissa ja sai sieltä taakseen 139 delegaattia. Mutta Obaman täsmäkampanjointi toi hänen plakkariinsa 93 tärkeää delegaattia.

Mutta viimeistään kesäkuussa tiedämme voittajan?

Nähtäväksi jää. On mahdollista, että kisa säilyy tasaväkisenä koko esivaalikauden ajan, eikä kukaan saa kerättyä taakseen 1 991:tä delegaattia eli enemmistöä. Silloin edessä on sotku, joka siivotaan demokraattien puoluekokouksessa Wisconsinin osavaltion Milwaukeessa heinäkuun puolivälissä.

Sotku liittyy niin sanottuihin superdelegaatteihin, joita on yhteensä 771. He ovat automaattisesti delegaateiksi pääsevää puolueen eliittiä, heidän joukossaan esimerkiksi entiset presidentit Obama ja Bill Clinton, kongressin jäsenet ja kuvernöörit.

Siinä missä esivaaleissa valitut delegaatit määräytyvät ehdokkaiden saaman kannatuksen mukaan, superdelegaatit saavat äänestää ketä vain. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa esivaalien voittaja ei pääsekään presidenttiehdokkaaksi.

Eikö se olisi epäreilua?

Ehdokkaista Bernie Sanders on ollut ainoa, jonka mielestä presidenttiehdokkuus tulisi antaa sille, joka saa eniten delegaatteja esivaalitaistossa. Hänen mielestään enemmistöä ei tarvita.

Muiden ehdokkaiden mielestä ehdokas taas tarvitsee tuekseen enemmistön, jolloin superdelegaatitkin otettaisiin mukaan. Monet superdelegaateista ovat sitä mieltä, että Sanders on liian radikaali puolueensa keulakuvaksi tai liian heikko lyömään presidentti Donald Trumpin, tai molempia.

Asiantuntijoiden mukaan olisi kuitenkin vaarallista jyrätä esivaaleissa ilmaistu ”kansan tahto”, koska se voisi hajottaa puolueen ja taata Trumpin vaalivoiton.

”Todellisuudessa superdelegaateilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vahvistaa esivaalien tulos”, kirjoitti George Mason -yliopiston professori Bill Schneider The Hill -lehdessä äskettäin.

Pitävätkö republikaanit esivaaleja?

Jossain määrin, mutta niillä ei ole merkitystä. Republikaanipuolue päätti jo runsas vuosi sitten, että puolue seisoo ”jakamattomana” Trumpin takana vuoden 2020 presidentinvaaleissa.

Presidentti Donald Trump puhui kannattajilleen Etelä-Carolinassa viime perjantaina.

Trumpia vastaan on kuitenkin asettunut neljä paremmin tunnettua ehdokasta, joista kaksi on jo luovuttanut. Tähän mennessä pidetyissä esivaaleissa Trump on saanut taakseen 86 delegaattia. Sen lisäksi yksi ehdokas – Massachusettsin entinen kuvernööri Bill Weld – on saanut yhden delegaatin.

Siksi moni osavaltio on perunut esivaalinsa, puolue ei järjestänyt virallista vaaliväittelyä eikä Trump osallistunut median järjestämiin debatteihin.

Kenestä tulee presidentti?

Kyselyiden mukaan jokainen yhä mukana oleva demokraatti löisi Trumpin päävaalissa, jos vaalit pidettäisiin nyt. Silti Trumpin mahdollisuuksia päästä toiselle kaudelle pidetään sangen hyvinä, koska vaaleissa ratkaisee se, missä osavaltiossa kukakin voittaa.

Demokraattiehdokkaita pahempi vastus Trumpille saattaa olla koronavirus ja sen mahdollisesti aiheuttamat talousvaikeudet. Hyvä taloustilanne on kasvattanut Trumpin suosiota.

Tällä hetkellä amerikkalaisista noin tasan puolet hyväksyy hänen toimensa presidenttinä, ja vastaavasti puolet ei hyväksy.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat