EU:n sisäministerit lupasivat apua Kreikalle ja toruivat Turkkia – Ohisalo: ”Turkki on käyttänyt ihmisiä politiikan pelinappuloina” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Siirtolaiset

EU:n sisäministerit lupasivat apua Kreikalle ja toruivat Turkkia – Ohisalo: ”Turkki on käyttänyt ihmisiä politiikan pelinappuloina”

Suomi lähettää Kreikkaan sata telttaa ja vesiapua. Lisäksi Suomi on valmistautunut avustamaan rajavartioinnissa.

Suomen sisäministeri Maria Ohisalo (oik.) saapui EU:n sisäministerien kokoukseen Brysselissä keskiviikkona yhdessä EU-lähettiläs Marja Rislakin kanssa. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP

Julkaistu: 4.3. 19:55, Päivitetty 4.3. 22:07

Bryssel

Euroopan unionin jäsenmaiden sisäministerit kokoontuivat keskiviikkona Brysseliin Kreikan ja Turkin viimeaikaisten tapahtumien takia. Hätäkokouksen tarkoituksena on koordinoida apua ja selventää tilannetta paikan päällä.

Kreikan ja Turkin väliselle rajalle on pakkautunut tuhansia siirtolaisia, jotka pyrkivät EU:hun sen jälkeen, kun Turkki ilmoitti, ettei enää tätä estä.

Sisäministerien julkilausumassa EU-maat lupasivat seisoa Kreikan, Bulgarian ja Kyproksen tukena. Sisäministerit korostivat, että laittomat rajanylitykset estetään, mutta kansanvälisiä sopimuksia ja EU-lakeja kunnioittaen.

Suomen sisäministerin Maria Ohisalon (vihr) mukaan ministerit halusivat välittää selkeän viestin Turkille.

”Torjumme pyrkimykset, joita Turkki on käyttänyt ihmisiä politiikan pelinappuloina. Oli yhteinen tahto sanoa se ulos ja lähettää viesti Turkille hyvin vahvana.”

EU:n ulkoministerit jatkavat Turkin ja Syyrian tilanteen pohtimista perjantain kokouksessan.

Euroopan unioni ilmoitti tiistaina varaavansa yhteensä 700 miljoonaa euroa Kreikan, Bulgarian ja Kyproksen avustamiseksi. Rahoja suunnataan erilaisten hätäapumekanismien kautta. Yksi avunpyynnöistä koskee rajavalvontaa. EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontex on ottanut käyttöön nopean toiminnan operaation Kreikan pyynnöstä. Myös Suomi osallistuu operaatioon, ja sillä on 30 rajavartijan valmius.

Keskiviikkoillan kokoukseen osallistuneen Ohisalon mukaan Suomelle on tullut apupyyntöjä ”pikku hiljaa”.

”Suomella on siellä jo partiovene ja mahdollisuus lähettää uusia partioveneitä. 7–14 henkilöä työskentelee jatkuvasti alueella Frontexin piirissä.”

Suomi osallistuu apuun myös Euroopan maahanmuutto­virasto EASO:n ja Euroopan poliisiviraston Europolin kautta. Kymmenisen ihmistä on mahdollista siirtää avustustehtäviin virastojen kautta. EU tarjoaa Kreikalle apua rajavalvonnan lisäksi hakemuskäsittelyssä sekä maahan pyrkijöiden terveydenhoidossa.

Suomi lähettää noin sata telttaa, joihin voi majoittaa noin 500 ihmistä sekä vesiapua. Muuhunkin materiaaliapuun on mahdollisuus, Ohisalo sanoi ennen kokousta.

Keskiviikon kokoukselta odotettiin selvyyttä Kreikan rajatilanteeseen. EU:n arvion mukaan Kreikan ja Turkin rajan tuntumassa on noin 25 000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa.

Kreikan poliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja vesitykkejä maahan pyrkijöiden hillitsemiseksi, mutta kieltää muut voimakeinot. Kreikka on sanonut jäädyttäneensä turvapaikanhakemusten jättämisen ainakin kuukaudeksi.

Lue myös: HS-analyysi: Siirtolaisia pakkautuu jälleen EU:n rajalle – Voivatko vuoden 2015 tapahtumat toistua?

Euroopan komissio ei ole suostunut kommentoimaan, pitääkö se Kreikan tulkintaa turvapaikkahakemusten jäädyttämisestä kansainvälisen lain mukaisena. Maahanmuutosta vastaava ruotsalais­komissaari Ylva Johansson kertoi keskiviikkona olevansa ”jatkuvassa yhteydessä” Kreikan viranomaisten kanssa.

Johanssonin mukaan kaiken toiminnan pitää olla linjassa kansainvälisten lakien kanssa, mutta sanoi myös, että paikan päällä olevat erityisolosuhteet otetaan huomioon.

”Keskustelemme Kreikan kanssa, onko sen toiminta linjassa säädöksien kanssa”, Johansson vakuutti.

Ohisalo mukaan ministerien julkilausumassa korostetaan kansainvälisten lakien noudattamista.

”Se pitää sisällään sen, että turvapaikkahakemukset on käsiteltävä ja otettava vastaan.”

Ohisalo korostaa, että esimerkiksi Frontexin rajavartijat eivät voi toimia rajalla tilanteessa, joka ei olisi kansainvälisten lakien mukainen.

”Ensinnäkin meidän täytyy kuulla Kreikan näkökulmasta, miltä siellä todella näyttää. Paikoin on ollut myös disinformaatiota, myös Turkin suunnasta.”

Käyttäisivätkö suomalaiset rajavartijat tarvittaessa kumiluoteja ja vesitykkejä maahan pyrkijöitä vastaan?

”Tietysti on keskeistä, kuten sanoin, että kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan. Suomalaiset rajavartijat eivät tietenkään tällaisiin osallistuisi”, Ohisalo täsmentää.

Ohisalon mukaan rajavartijoiden tehtävänä on valvoa laittomia rajanylityksiä ja ohjata ihmisiä oikeiden viranomaisten luo.

”Viranomaiset voivat olla niitä, jotka päättävät turvapaikkaprosessista ja sen käynnistämisestä, tai toisaalta voi olla suoria käännytystilanteita.”

Komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas korosti keskiviikkona, ettei EU aio antaa vuoden 2015 dramaattisten näkyjen toistua. Hän sanoi, että Kreikan raja on Euroopan raja.

”Kun Eurooppaa testataan, voimme todistaa, että pysymme linjassa ja yhtenäisinä”, hän sanoi.

Schinas muistutti tilanteesta vuonna 2015, jolloin Eurooppa oli hänen mukaansa alaston.

”Meillä ei ollut hot spoteja, ei ulkorajoja, ei mitään. Viidessä vuodessa on rakennettu tietty kapasiteetti ja olemme paremmin valmistautuneet nyt”, hän kuvasi.

Kreikan mellakkapoliisi oli vastassa maahan tulijoita Lesboksen saaren satamassa tiistaina. Kuva: Angelos Tzortzinis / AFP

Schinas ja Johansson muistuttivat, että nykyisillä hätäapumekanismeista on apua vain tiettyyn pisteeseen asti. Euroopan unionilta puuttuu edelleen yhteinen maahanmuutto­politiikka, joka on kariutunut jäsenmaiden eripuraan.

Johansson on luvannut esittää komission ehdotuksen maahanmuutto­politiikasta alkuvuonna. Hän on vieraillut kaikissa jäsenmaissa yrittäen löytää kompromissia.

”Minulle sanottiin, että tehtävä tulee olemaan todella vaikea, mutta olen itse asiassa paljon positiivisempi asian suhteen nyt vierailtuani kaikissa maissa”, Johansson sanoo.

Kreikan ja Turkin rajatilanne ja EU-maiden apu voivat Johanssonin mukaan olla ensimmäinen askel uudelle solidaarisuuteen perustuvalle mekanismille.

On mahdollista, että Kreikka pyytää apua maahan tulleiden ihmisten uudelleen­sijoittamiseen. Suomi on jo aiemmin luvannut ottaa vastaan 175 haavoittuvassa tilanteessa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta.

Uutta pyyntöä ei ole Suomelle Ohisalon mukaan esitetty.

”Se on erillisen keskustelun aihe, tässä kohtaa tällaisia pyyntöjä ei ole meille tullut”, hän sanoo.

HS-analyysi|Siirtolaisia pakkautuu jälleen EU:n rajalle – Voivatko vuoden 2015 tapahtumat toistua?

Siirtolaistilanne|Kreikka pyytää Frontexilta apua myös Turkin maarajalle – Suomi ei näillä näkymin ole lähettämässä lisää rajavartijoita