Tuleeko koronaviruksesta Trumpin ”Katrina-hetki”? Virus­kriisin vähättely on kasvattanut amerikkalaisten epäluuloa presidentin kykyihin - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Varautuminen

Tuleeko koronaviruksesta Trumpin ”Katrina-hetki”? Virus­kriisin vähättely on kasvattanut amerikkalaisten epäluuloa presidentin kykyihin

Hirmumyrsky Katrinan jälkeiset puutteelliset toimet romahduttivat George W. Bushin suosion 2005.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Kuva: Carlos Barria / Reuters

Julkaistu: 6.3. 18:33

Viime viikon maanantaina republikaanipresidentti Donald Trump pyysi liittovaltion rahakirstua valvovalta kongressilta hyväksyntää 2,5 miljardin dollarin hätäbudjetille, jolla varaudutaan koronavirusepidemiaan Yhdysvalloissa.

Kongressin edustajainhuoneen puhemies ja demokraattijohtaja Nancy Pelosi tiuskaisi, että Trumpin esittämä pyyntö tulee ”pahasti myöhässä” ja on rankasti ”alimitoitettu”. Kongressi päätyi pikaisesti hyväksymään yli kolminkertaisen summan: 8,3 miljardin dollarin eli 7,4 miljardin euron hätäbudjetin.

Senaatissa lisäbudjetti hyväksyttiin nykyoloissa huikean yksimielisesti äänin 96–1. Vain libertaari-konservatiivinen republikaani Rand Paul äänesti rahoitusta vastaan.

Rahaepisodi oli vain yksi monista esimerkeistä, jotka ovat saaneet amerikkalaiset miettimään, onko heidän presidenttinsä ajan tasalla uuden virustaudin suhteen. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan maassa kiihtyvät arvailut siitä, voisiko koronaviruksesta kehkeytyä ”Trumpin Katrina-hetki”.

Vuonna 2005 riehunut hirmumyrsky Katrina surmasi yli 1 200 ihmistä, tuhosi laajat alueet New Orleansin kaupungista ja sai kansan kääntymään silloista republikaanipresidenttiä George W. Bushia vastaan. Aaltolan mukaan kaikki kiteytyi Bushin tokaisuun kriisin alkuvaiheessa: ”Brownie, teet hemmetinmoista työtä.”

Brownie oli Michael Brown, liittovaltion hätätilaviraston FEMA:n johtaja, joka teki amerikkalaisten mielestä surkeaa työtä Katrinan aikana. Hän joutui pian eroamaan tehtävästään.

”Bush nuoremmalle Katrina oli iso kriittinen hetki, jossa hänen maineensa tärveltyi ja hänen amatöörimäisyytensä tuli julki. Tällainen amatöörihetki saattaa koittaa myös Trumpille, jos ja kun virus jatkaa leviämistään”, Aaltola sanoo.

Bushin onni oli se, että hän oli juuri ennen Katrinaa ehtinyt voittaa itselleen toisen kauden presidenttinä. Mutta kongressin republikaanit saivat kärsiä Bushin virheistä, ja he hävisivät senaatin ja edustajainhuoneen enemmistöt demokraateille vuoden 2006 välivaaleissa.

Trumpin ongelmaksi on tullut se, että epidemian alkuvaiheessa hän vähätteli covid-19-taudin aiheuttamaa uhkaa Yhdysvalloissa, kehui epidemian alkupistemaan Kiinan ”ponnisteluja ja läpinäkyvyyttä” ja ylisti oman hallintonsa toimia viruksen pysäyttämiseksi.

”Koronavirus on erittäin hyvin hallinnassa Yhdysvalloissa… pörssikurssit alkavat näyttää todella hyviltä minun näkökulmastani!” Trump twiittasi pari viikkoa sitten.

Sen jälkeen tauti on jatkanut leviämistään: perjantaihin mennessä tartuntoja on todennettu ainakin 233 ihmisellä lukuisissa osavaltioissa, kuolleita on neljätoista, Kaliforniaan on julistettu hätätila ja markkinat ovat paniikissa.

”Täydellinen kaaos. Jokainen vain yrittää saada jonkin otteen siitä, mitä [kirosana] oikein tapahtuu”, oli yksi Valkoisen talon virkamies kommentoinut noin viikko sitten tunnelmia Trumpin hallinnossa The Washington Post -lehdelle.

Tässä kaikessa on jotakin hyvin tuttua. Noin kuukausi sitten länsimaisissa lehdissä julkaistiin artikkeleita siitä, voiko koronaviruksesta tulla Kiinan kommunistijohtajien ”Tšernobyl-hetki”, millä viitataan Neuvostoliiton kaatumista jouduttaneeseen vuoden 1986 ydinvoimala-onnettomuuteen.

Kiinan viranomaiset ja poliitikot lähtivät koronavirustalkoisiin aiemmista epidemioista tutulla kaavalla: tietoja salattiin ja taudin vakavuutta vähäteltiin. Kansan pelästyminen ja suuttumus pakottivat keskusvallan jakamaan näytösluontoisesti potkuja maakuntatason poliitikoille.

Sittemmin taudin leviäminen on saatu parempaan hallintaan – ainakin virallisesti – poikkeuksellisen rajujen karanteenitoimien avulla. Kuten 2003 maata koetelleen sars-epidemian aikana, on mahdollista, että kansa päätyy kiittämään Kiinan johtajia päättäväisistä toimista.

Nyt odotetaan jännityksellä, onko avoimista länsimaisista yhteiskunnista, kuten Italiasta ja Yhdysvalloista, vastaavaan ponnistukseen kuin Kiinasta.

Kasvosuojuksia mainostava kyltti Washingtonissa. Kuva: KEVIN LAMARQUE / Reuters

Aaltolan mukaan taudit ja niihin liittyvät pelot osuvat suoraan ”ihmisten kehoihin ja arkeen”, ja tauteihin liittyy Yhdysvalloissa jopa uskonnollissävytteisiä näkökulmia.

”Taudit nähdään rangaistuksena jostakin paheellisesta. Jos Trump joutuu siihen ansaan, että tauti menee hänen piikkiinsä, sillä on melko vahva poliittinen olemuksellinen tuomio hänelle.”

Virusepidemian politisoiminen on luontevaa juuri nyt, kun Trump pyrkii voittamaan itselleen toisen kauden ensi marraskuun vaaleissa. Trumpin suosio oli ennen epidemiaa lievässä nousussa, mistä suuri osa on selittynyt hyväksi koetulla taloustilanteella: työttömyys painui alas ja pörssit nousivat ennätyslukemiin.

Hyvin raadollinen tulokulma Yhdysvaltoihin on se, että ”amerikkalaisilla on tapana äänestää lompakoillaan”, Aaltola sanoo. Jos talouskasvu hidastuu, se tavataan panna nopeasti presidentin syyksi.

Aaltolan mukaan pörssikurssien syöksy vaikuttaa Yhdysvalloissa paljon suoremmin presidentin suosioon kuin monessa muussa maassa, sillä amerikkalaisten eläkesäästöt esimerkiksi ovat kytköksissä pörsseihin. Lisäksi miljoonilla on huoli siitä, miten he selviäisivät sairaalalaskuista, jos joutuisivat virustaudin takia kalliiseen tehohoitoon.

Se voi saada esimerkiksi liikkuvat äänestäjät miettimään demokraattiehdokkaiden lupauksia panostaa julkiseen terveydenhuoltoon ja nostaa maksutonta terveydenhuoltoa lupaavan, amerikkalaisittain radikaalina pidetyn ”sosialisti” Bernie Sandersin kannatusta puolueensa esivaaleissa.

Presidentiksi pyrkivä demokraattisenaattori Bernie Sanders on kerännyt kansansuosiota lupaamalla maksutonta terveydenhuoltoa kaikille. Kuva: LUCAS JACKSON

Tällä viikolla nähdyn ”supertiistain” äänestysten jälkeen demokraattien ehdokaskilpailu on tiivistynyt Sandersin ja entisen varapresidentin Joe Bidenin kaksintaisteluksi.

”Toisaalta ihmiset saattavat haluta tukeutua turvallisen tylsään hahmoon, kuten Bideniin. Hän ei ole vallankumouksellinen eikä vastavallankumouksellinen”, Aaltola sanoo.

Trump on tuonut mukanaan vallankumouksen politiikkaan. Nyt media kaivelee menneitä, kuten sitä, että Trump romutti Valkoisen talon pandemioista vastaavan valmiusryhmän vuonna 2018.

”Trump on sabotoinut Yhdysvaltain kyvyn valmistautua koronavirukseen… Yhdysvallat ei ole koskaan ollut huonommin varustautunut pandemiaan”, Foreign Policy -lehti väitti tammikuun lopussa.

Helmikuun alkupuolella 61 prosenttia amerikkalaisista kertoi hyväksyvänsä Trumpin toimet virustautiin liittyen. Mutta kuukauden loppuun mennessä lukema oli pudonnut 49 prosenttiin, Morning Consult -kyselyt näyttävät.

Kun julkisuus kääntyy presidentille kielteiseksi, siitä tulee yleensä itseään ruokkiva kierre. Esimerkiksi nyt Yhdysvaltain mediassa on ollut juttuja siitä, miksi Trump kättelee yhä ihmisiä vaalitilaisuuksissaan.

Trump on nimittänyt varapresidentti Mike Pencen vastaamaan koronavirustaudin vastaisista toimista ja hänet on nähty tekemässä esimerkillisiä kyynärpäätervehdyksiä, joilla vältetään virusta levittävät käsikontaktit.

Koronavirustaudista vastaava varapresidentti Mike Pence teki kyynärpäätervehdyksiä vieraillessaan epidemian koettelemassa Washingtonin osavaltiossa torstaina. Kuva: DAVID RYDER / Reuters

”Ei voi olla poliitikko, jos ei kättele ihmisiä… kyse on ihmisistä, joita rakastan ja joista haluan pitää huolta”, Trump perusteli NPR-kanavan mukaan.

Trumpin tukijoukoille tämä lienee merkki Trumpin ihmisläheisyydestä ja halusta olla lietsomatta hysteriaa. Poliittiset vastustajat taas saavat lisää todistusaineistoa siitä, ettei Trumpia kiinnosta asiantuntijoiden ohjeiden noudattaminen tai epidemiaan liittyvä tiede.

Trump esimerkiksi väitti yhdessä tiedotustilaisuudessa, että tavallinen kausi-influenssa olisi tappavampi kuin koronavirus. Näin saattaa olla absoluuttisina lukuina, mutta suhteellisesti ottaen uusi koronavirus vaikuttaa huomattavasti tappavammalta. Silti Trump on nimittänyt tutkijoiden ymmärrystä taudista ”kutinaksi”, jossa on perää tahi ei.

Epidemia on synnyttänyt liudan analyysejä, joissa muistutetaan Trumpin epäluuloisesta suhtautumisesta tieteeseen, faktoihin ja viranomaisten asiantuntemukseen, olipa kyseessä ilmastonmuutos tai ulkopolitiikan johtaminen. Trump toimii mieluusti omien kutinoidensa varassa ja ympäröi itsensä jees-miehillä ja -naisilla.

CNN-kanavan kommentaattori Peter Bergen kirjoittaa analyysissään, että suhtautuminen koronavirukseen alleviivaa Trumpin yleistä elämänasennetta: Hän ei tee läksyjä, hän ei pidä professoreista ja hän uskoo tietävänsä asiat paremmin kuin niille kaiken aikansa omistavat asiantuntijat.

”Esimerkiksi presidentinvaalikampanjansa aikana Trump sanoi, että hän tietää enemmän Isis-järjestön vastaisesta taistelusta kuin kenraalit, jotka johtavat taistelua. Se on absurdia, sillä Trump vältti asepalveluksen Vietnamissa ja hänen tietämyksensä Isisistä tai Lähi-idästä ei ole tavallista sanomalehden lukijaa syvällisempää”, Bergen sanoo.

Trumpin itsensä mielestä hän ryhtyi toimiin heti epidemian alkuvaiheessa muun muassa määräämällä Kiinaa koskevia matkustusrajoituksia. Hänen mukaansa media ja demokraatit yrittävät löytää virheitä kaikista hänen tekemisistään, kuten silloin, kun Nancy Pelosi syytti häntä liian pienen koronahätäbudjetin esittämisestä.

”Hän yrittää luoda paniikkia, mutta mitään syytä paniikkiin ei ole. He [demokraatit] eivät pyri mihinkään muuhun kuin saamaan tästä poliittista etua, kun tämän ei pitäisi olla poliittinen asia”, Trump totesi viime viikolla Fox News -kanavan mukaan.

Ilmailu|Norwegianin osake syöksyy pörssissä – Kestääkö pitkään talousongelmissa ollut yhtiö koronaviruksen iskun?

Varautuminen|Suojavarustepula ja vientikiellot huolettavat EU-maissa – ministeri Kiuru: Suomen varautumistilanne keskimääräistä parempi

Tartuntataudit|Voiko koko ajan mukana kulkeva kännykkä olla riski koronaviruksen leviämisessä? Asiantuntija vastaa ja kertoo, miten puhelimen voi puhdistaa

Koronavirus|Kiinan tuotanto­katkokset näkyvät jo Suomen kaupoissa: Osa iPhone-tuotteista loppui

Koronaviruksen spekuloidaan vievän Kiinan keskus­hallintoa kohti ”Tšernobyl-hetkeä”