Kolme isoa kysymystä: Voiko Kiina oikeasti jo huokaista helpotuksesta, kuinka yleinen covid-19-taudista Suomessa tulee, kannattaako koulut sulkea? - Ulkomaat | HS.fi

Kolme isoa kysymystä: Voiko Kiina oikeasti jo huokaista helpotuksesta, kuinka yleinen covid-19-taudista Suomessa tulee, kannattaako koulut sulkea?

THL:n turvallisuusjohtaja Mika Salminen: ”On hyväksyttävä, että osa väestöstä sairastuu”. Jos viranomaisten varautumisskenaario 35 prosentin tartuntaosuudesta toteutuisi, covid-19-taudista voisi tulla yksi Suomen yleisimmistä kuolinsyistä.

Suojavarusteisiin pukeutunut kaupunkilainen liikkui Wuhanissa 9. maaliskuuta.­

13.3.2020 20:01

Niin se vain on, että Suomessa kirjataan tällä hetkellä kaksinkertaisesti uusia koronavirustapauksia Kiinaan verrattuna. Kiinassa paukutellaan jo henkseleitä, että pahin on ohi, kun Suomessa ollaan vielä tuntemattoman ja pelottavankin kokemuksen edessä.

On silti liian varhaista sanoa, onko Kiina todella päihittänyt covid-19-taudin, kuten viralliset tartuntatilastot antaisivat ymmärtää. Tautia aiheuttava koronavirus ei ole kadonnut maailmasta ja se voi palata Kiinaankin milloin hyvänsä: maassa on yhä noin 1,38 miljardia sille altistumatonta ihmistä.

”Sehän se suuri pelko on”, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Salmisen mukaan Kiinan koronavirustilanteeseen sisältyy monia kysymysmerkkejä, kuten se, kuinka moni ihminen on kuollut, kun suuri osa terveydenhuollon resursseista on valjastettu yhden taudin vastaisiin ponnistuksiin. Kuinka moni sydäntautipotilas jäi vähälle hoidolle tai auto-onnettomuudessa loukkaantunut toimittamatta ajoissa sairaalaan, onko se ollut sen arvoista?

Ja siitä päästään luontevasti Suomeen ja muuhun Eurooppaan. Salminen julkaisi keskiviikkona Twitterissä Lancet-lehdessä näkemänsä graafisen esityksen, joka näyttää, miten hankalan matematiikan edessä viranomaiset ja päättäjät uuden sairauden suhteen ovat.

Jos viruksen leviämistä ei rajoiteta mitenkään, se tarttuu nopeasti ja eksponentiaalisesti erittäin suureen osaan väestöstä. Silloin terveydenhuolto kuormittuu liiaksi ja monet ihmiset kuolevat ilman hoitoa. Eihän sellainen tule kuuloonkaan.

Mutta:

”Jos mennään toimissa niin sanotusti ’överiksi’... epidemia tulee silti”, Salminen selitti grafiikassa näkyvää sinistä käyrää, jossa tartunnat katkaistaan nopeilla ja rajuilla toimilla.

Epidemia voisi jälkimmäisessä tapauksessa tehdä paluun, kun jossain vaiheessa yhteiskunnan sulkemiseen liittyviä toimia aletaan purkaa. Näin kävi esimerkiksi vuosien 1918–1919 espanjantaudin aikana, jolloin kymmeniä miljoonia ihmishenkiä vaatineen taudin toinen ja kolmas aalto olivat ensimmäistä tappavampia johtuen myös viruksen muuntumisesta.

Teoreettisena vaihtoehtona olisi tietenkin pitää yhteiskunnan toiminnat minimissä, kunnes uuden taudin vastainen rokote keksitään.

”Rokotetta ei missään nimessä tule ainakaan puoleentoista vuoteen, jos silloinkaan. Jos sitä odotetaan, millainen yhteiskunta sen jälkeen on jäljellä?” Salminen kysyy ja viittaa vaikeuksiin, joita on liittynyt aiempien koronavirusten vastaisten rokotteiden kehittämiseen.

Raadollinen välimuoto, johon nyt Euroopassa ja Pohjois-Amerikassakin valmistaudutaan, on pyrkiä erilaisilla normaalielämän rajoituksilla, kuten koulujen sulkemisella ja joukkokokoontumisia perumalla, pitkittämään epidemian leviämistä tai nopeaa laajentumista.

Näin uuteen tautiin sairastuvia ehditään parhaan mukaan hoitaa ja sairaalat eivät joudu liiallisen paineen kohteeksi, kuten joissain osissa Italiaa on jo tapahtunut. Näin voidaan vähentää kuolemantapausten määrää.

”Ikävä kyllä on hyväksyttävä se, että osa väestöstä sairastuu. Mutta toivotaan, etteivät he sairastu liian nopeasti. Ei ole olemassa keinoa pitää tämän tapaista tautia poissa väestöstä”, Salminen sanoo.

Viranomaisten ja poliittisten päättäjien varautumissuunnitelmissa lähdetään siitä, että Suomessa uuden virustaudin tartunnan saa noin 35 prosenttia kansasta ensimmäisen aallon aikana, kuten terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) kertoi torstaina.

Ainakin teoriassa väestöstä 70–80 prosenttia voi saada tartunnan, kuten on esimerkiksi Suomessa, Saksassa ja Britanniassa arvioitu. Mitään sellaista ei tosin ole missään vielä nähty: esimerkiksi Kiinassa tartuntoja on tällä hetkellä noin 81 000 ja Italiassa 18 000.

Mutta jos viranomaisten varautumisskenaariot toteutuvat, covid-19-taudista voi tulla hyvin yleinen ellei jopa yleisin kuolinsyy Suomessa, ja erityisesti vanhusväestön keskuudessa. Valtaosa covid-19:ään kuolleista on ollut yli 70-vuotiaita.

Jos tautiin kuolisi 0,5–1 prosenttia tartunnan saaneista, Suomen väestössä 35 prosentin tartuntaosuus tarkoittaisi noin 10 000–20 000 kuollutta.

Vuonna 2018 eniten suomalaisia kuoli verenkiertoelinten sairauksiin (18 827 ihmistä) ja toiseksi eniten kasvaimiin (12 902), Tilastokeskuksen luvut kertovat.

Opposition kansanedustajat vaativat torstaina eduskunnassa oppilaitosten välitöntä sulkemista, kuten on Tanskassa ja Norjassa jo päätetty tehdä. Historiassa onkin näyttöä siitä, että koulujen sulkemisella voidaan vähentää merkittävästi epidemiasta johtuvia tartunta-aaltoja ja kuolemia.

Helsinki ilmoitti perjantai-iltana pormestari Jan Vapaavuoren suulla, että kaupunki pitää koulut ja päiväkodit toistaiseksi auki.

Lue lisää: Koulut ja päiväkodit pysyvät auki, koronaterveysasema perustetaan – lue koko lista Helsingin päättämistä toimista tartuntojen hillitsemiseksi

Vuonna 2007 julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan vuoden 1918 espanjantaudin aikana kuolleisuus oli vähäisintä niissä osissa Yhdysvaltoja, joissa koulut suljettiin jo ennen epidemian alkamista ja joissa kouluja pidettiin pisimpään suljettuina.

Esimerkiksi St. Louisin kaupungissa julkisia kokoontumisia rajoitettiin ja kouluja pidettiin kiinni 143 päivää, kun taas Pittsburghissa erityiskeinot olivat käytössä vain 53 päivää ja ne aloitettiin myöhemmin. St. Louisissa tautiin kuoli 358 ihmistä sataatuhatta asukasta kohti, kun Pittsburghissa vastaava luku oli 807.

THL:n Mika Salmisen mukaan koulujen sulkeminen ei kuitenkaan ratkaise kerralla kaikkia ongelmia, koska lapset ovat koulujen ulkopuolellakin toistensa kanssa tekemisissä eikä heitä voi loputtomiin sisätiloissa pitää.

”Tuskin he kahta kuukautta sisällä istuisivat. Siitä tulee jo mielenterveydellisiäkin ongelmia. Kun tehdään eri toimia, on tiukalla kammalla käytävä läpi, mitä muita vaikutuksia niillä on.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat