Monet valtiot sulkevat nyt rajojaan, Suomen ulkoministeriö suosittelee välttämään matkustamista ulkomaille - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Rajavalvonta

Monet valtiot sulkevat nyt rajojaan, Suomen ulkoministeriö suosittelee välttämään matkustamista ulkomaille

Suomalaistutkija ei usko, että kaikki Schengen-maat alkaisivat kiristää rajavalvontaa koronaviruksen takia.

Hengityssuojaimin varustautuneet ihmiset yrittivät ylittää rajaa Itävallasta Slovakiaan perjantaina. Slovakia päätti perjantaina sulkea rajansa kaikilta muilta ulkomaalaisilta paitsi puolalaisilta. Kuva: Joe Klamar / AFP

Julkaistu: 14.3. 20:11

Koronavirus romuttaa vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Maat sulkevat rajojaan epidemian pelossa yksi toisensa jälkeen, vaikka monet asiantuntijat eivät pääsääntöisesti pidä tätä järkevänä keinona hillitä taudin leviämistä.

Useat valtiot ovat päättäneet estää ulkomaalaisten maahantulon tai asettaneet muita rajoituksia.

Suomen ulkoministeriö suosittelee välttämään matkustamista ulkomaille. Suositus koskee kaikkia maita.

”Koronaviruspandemia vaikuttaa matkailuun ennennäkemättömällä tavalla. Useat maat sulkevat rajojaan ja asettavat rajoituksia liikkumiseen maan sisällä. Suomesta saapuvia asetetaan monissa maissa 14 vuorokauden karanteeniin. Lentoliikenteessä ilmoitetaan uusista reittikeskeytyksistä joka päivä”, ulkoministeriön verkkosivuilla kirjoitetaan.

Vastaaviin toimiin tuskin kuitenkaan ryhtyvät kaikki maat vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella, arvioi lauantaina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Saila Heinikoski, joka on perehtynyt EU:n rajahallintaan ja vapaaseen liikkuvuuteen.

”Tuntuu, että ihmisillä ei ole nyt suurta haluakaan mennä muihin maihin. Käytännössä kaikissa maissa myös suositetaan välttämään matkustamista. Se panee kysymään, ovatko nämä rajoitukset rajoilla edes tarpeellisia.”

YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan koronaviruksen leviämistä tulee hillitä jämäkin toimin, mutta niihin ei pääsääntöisesti kuulu rajojen sulkeminen.

”Resursseja ohjataan huonosti, jos keskitytään ennemmin rajojen sulkemiseen kuin terveydenhuolto­henkilökunnan suojaamiseen, terveydenhuolto­järjestelmän varautumiseen ja taudinhavainnan parantamiseen”, WHO:n viestinnästä vastaava lääkäri Margaret Harris sanoi The Intercept -verkkolehdelle viime viikolla.

EU:n ja Schengen-alueen kaikissa suurimmissa maissa epidemia on levinnyt jo suhteellisen laajalle, joten etenkin niiden näkökulmasta valtionrajojen pönkittäminen vaikuttaa turhalta.

Rajojen sulkemisen tehoa heikentää, että maat joka tapauksessa sallivat omien kansalaistensa paluun kotiin, myös epidemia-alueilta. Lisäksi koronaviruksen kantajia on todennäköisesti kulkenut rajojen yli jo pitkään ennen niiden sulkemista. Asian valvontaa vaikeuttaa viruksen itämisaika, joka voi olla jopa kaksi viikkoa tartuntahetkestä.

Euroopan komissio moitti perjantaina sisärajojen sulkemista.

”Jäsenmaiden yksipuoliset toimet eivät ole hyvä asia, koska se aiheuttaa aina dominoefektin, joka estää kiireellisesti tarvittavaa välineistöä saavuttamasta potilaita, sairaaloita ja lääkintähenkilökuntaa. Lopulta se johtaa sisärajojen palauttamiseen aikana, jolloin tarvitsemme jäsenmaiden välistä solidaarisuutta”, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi.

”Jotkin rajoitukset voivat olla oikeutettuja, mutta Maailman terveysjärjestö ei pidä yleisiä matkustuskieltoja tehokkaimpana tapana. Lisäksi niillä on vahva sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus. Ne haittaavat ihmisten elämää ja liiketoimia rajojen molemmin puolin. Toisin sanoen toimet eivät saa olla suhteettomia”, von der Leyen sanoi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi keskiviikkona, että Saksa ei aio sulkea rajojaan ulkomaalaisilta tai edes estää maahantuloa Euroopan pahimmalta epidemia-alueelta Italiasta. Hänen mukaansa rajojen sulkeminen ei estä taudin leviämistä, joten on järkevämpää, että epidemia-alueilta saapuneet ihmiset pysyttelevät karanteenissa kotonaan.

Saksan terveysministeri Jens Spahn sanoi, että maiden ei tule eristää itseään EU:n sisällä vaan sen sijaan ”hidastaa viruksen leviämistä niin, että yksikään kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä ei rasitu liikaa”.

EU:n jäsenmailla on oikeus päättää itse rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta vakavaksi arvioitavien uhkien takia, mutta siihen pitäisi turvautua vasta viimeisenä vaihtoehtona. Näin on tehty aiemmin muun muassa maahanpyrkijöiden määrän kasvettua äkisti unionin ulkorajoilla ja suuntauduttua sisärajojen yli pohjoisempiin jäsenmaihin.

Lieviä rajoituksia vapaaseen liikkuvuuteen on voimassa jatkuvasti ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ruotsi on tehnyt rajatarkastuksia Tanskan rajalla syksystä 2015 hillitäkseen turvapaikanhakijoiden saapumista. Tanska puolestaan aloitti viime marraskuussa rajatarkastukset Ruotsin rajalla estääkseen rikollisuuden leviämistä.

Aiemmissa rajoituksissa ei kuitenkaan ole ollut kyse ulkomaalaisten kategorisesta pysäyttämisestä rajoille.

Etenkin työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä periaatteita. Lukemattomat ihmiset käyvät töissä toisessa jäsenvaltiossa, mutta eivät välttämättä enää, vaikka se olisi yhä mahdollista.

”Moni ei uskalla palata työpaikalleen, koska sinne saattaa jäädä jumiin viikoiksi tai kuukausiksi”, brysseliläisen Bruegel-ajatushautomon johtaja Guntram Wolff sanoi Saksan ulkomaanradiolle Deutsche Wellelle torstaina.