Yhdysvallat on tottunut katastrofeihin, mutta onko se valmis korona­virukseen? Viranomaiset myöntävät ison ongelman potilaiden testaamisessa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Yhdysvallat

Yhdysvallat on tottunut katastrofeihin, mutta onko se valmis korona­virukseen? Viranomaiset myöntävät ison ongelman potilaiden testaamisessa

Yhdysvalloissa kukaan ei tiedä, kuinka paljon koronavirustartuntoja maassa on.

New Yorkin metrossa ihmiset suojaavat kasvojaan kaulaliinoillaan ja välttelevät kontaktia muiden kanssa. Kuva: Uwa Iduozee

Julkaistu: 15.3. 12:13, Päivitetty 15.3. 13:09

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kävi perjantaina koronavirustestissä. Valkoisen talon mukaan testin tulos oli negatiivinen.

Moni muu amerikkalainen on toivonut omaa testiä turhaan. Ensimmäinen asia, joka Yhdysvaltain koronavirustilanteesta pitää tietää, on se, ettei kukaan tiedä, kuinka monta tartuntaa maassa on. Siitä ei ole edes luotettavia arvioita.

Varmistettuja tapauksia oli sunnuntaihin mennessä 2 751. Kuolleita on 59.

Mutta toistetaan: kukaan ei tiedä, paljonko tapauksia oikeasti on. Yhdysvallat on kompuroinut potilaiden testaamisessa viikkojen ajan.

Viranomaiset myöntävät ongelman ja että se on iso.

”Se on epäonnistuminen. Se on epäonnistuminen. Paras myöntää se”, Yhdysvaltain allergia- ja tartuntatauti-instituutin johtaja Anthony Fauci sanoi kongressin kuulemisessa torstaina.

Suomessakaan kaikkia epäilyjä ei enää testata eikä tartuntaketjuja siksi seurata.

Yhdysvalloissa niitä ei ole onnistuttu seuraamaan pitkään aikaan. Pääkaupunki Washingtonin ensimmäinen todettu koronatartunta oli sellainen, jossa tartunnan lähdettä ei tiedetty. Vastaavia on eri puolilla maata paljon.

New Yorkin Grand Central Stationilla on huomattavasti vähemmän vilskettä kuin yleensä. Kuva: Uwa Iduozee

Times Squarella näkyi perjantaina vielä ihmisiä, vaikka suurin osa tapahtumista oli peruttu. Kuva: Uwa Iduozee

New Yorkin osavaltiossa todettuja tapauksia oli lauantaina 521. Samana päivänä osavaltiossa todettiin ensimmäinen kuolemantapaus. 117 ihmistä oli sairaalahoidossa.

”Minun arvaukseni on, että tuhansia ja tuhansia tapauksia kävelee parhaillaan eri puolilla New Yorkin osavaltiota”, kuvernööri Andrew Cuomo sanoi perjantaina The New York Times -lehdessä.

Se tarkoittaisi, että asukaslukuun suhteutettuna osavaltiossa olisi suunnilleen yhtä paljon tartuntoja kuin tunnettuja tapauksia oli Italiassa samaan aikaan. Niitä ei vain tunneta. Se pahentaa taudin leviämistä.

Cuomon johtama osavaltio on yksi maan pahimmista korona-alueista, mutta se on vain yksi osavaltio. Koronavirustapauksia on nyt todettu 49 osavaltiossa. Länsi-Virginia oli lauantaina ainoa, jonne koronavirus ei vielä ollut levinnyt. Tiettävästi.

Amerikkalaisessa yhteiskunnassa on piirteitä, jotka edesauttavat epidemian leviämistä. Joka neljännellä työntekijällä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan. Se madaltaa kynnystä lähteä kipeänä töihin.

Tätä paikataan nyt. Senaatin pitäisi maanantaina hyväksyä lakipaketti, joka takaa osalle työntekijöistä 14 palkallista sairauspäivää ja lisäksi kolmen kuukauden ansiosidonnaisen vapaan osalle niistä, jotka sairastuvat tai joutuvat karanteeniin koronaviruksen vuoksi.

Korvauksia maksetaan myös osalle niistä, jotka hoitavat sairastuneita tai karanteenissa olevia ja niistä, jotka joutuvat jäämään töistä pois koulujen tai päiväkotien sulkemisen vuoksi. Niille työnantajille, joita laki koskee, korvataan osa kuluista verohelpotuksilla.

Silti valtavan monen ihmisen tulot tulevat epidemian seurauksena romahtamaan. Virginian Richmondissa asuva suomalainen Aura-Maria Laukkanen kuuluu heihin.

”Olen tapahtumasuunnittelija ja meidän kaikki loppukuun tapahtumat on peruttu eilisen Virginian hätätilajulistuksen jäljiltä”, Laukkanen kertoo sähköpostitse.

Hän työskentelee tuntipalkalla ja on menettämässä jo tässä kuussa satojen dollarien edestä työtunteja sekä tapahtumakohtaiset bonukset. Raha ei silti ole ainoa huoli.

”Vakuutuksettomana en luota, että saisin tarvittaessa hoitoa.”

Sen sijaan Laukkanen luottaa siihen, ettei nuorena ja terveenä ihmisenä sairastuisi vakavasti. Huolta hän kantaa muista.

”Ensimmäistä kertaa toivoisin, että asuisin Suomessa. Köyhinkin suomalainen tulee saamaan testin ja hoitoa sitä tarvittaessa, millä taataan koko kansan parantuminen epidemiasta.”

Yhdysvalloissa tuhannet köyhät kuolevat joka vuosi vakuutuksen ja hoidon puutteeseen. Tartuntatautiepidemiassa epätasa-arvoisesta ja puutteellisesta terveydenhoitojärjestelmästä kärsivät kuitenkin kaikki yhteiskuntaluokat.

Brooklynilaisen Ruchki da Nozhki -kynsihoitolan omistaja Katya Kan aikoo sulkea yrityksensä ovet ensi maanantaina. Hänellä ja monilla hänen työntekijöillään ei ole sairausvakuutusta eivätkä he halua ottaa riskejä taudin suhteen. Kuva: Uwa Iduozee

Epätasa-arvo ei silti selitä puutteita testaamisessa, ainakaan kokonaan. Mukana on myös osaamattomuutta, epäonnea ja kankeaa byrokratiaa.

Ensin kaikki testit eivät toimineet. Sen jälkeen näytteiden tutkimisessa on kestänyt. Alkuun kaikki näytteet lähetettiin koko maasta yhteen paikkaan ja tulosten saaminen kesti päiviä.

Nyt testaamista on lisätty, mutta edelleen laboratoriohenkilökunnan määrä rajoittaa sen laajuutta. Testejä suositetaan Yhdysvalloissa edelleen ennen muuta riskiryhmille ja tietyillä alueilla matkanneille.

Sitten on vielä hinta. Tähän asti testi on voinut maksanut yli 1 000 dollaria niille, joiden vakuutus ei sitä korvaa. Senaatin pitäisi huomenna hyväksyä lakiesitys, joka tekee testeistä ilmaisia.

Brooklynissa parturiliikettä pyörittävän Dushaun Crawfordin mukaan korona ei vielä lauantaina ollut näkynyt juuri asiakasmäärissä, mutta asiakkaiden kanssa ei muusta puhuttukaan. Hänen suurin huolenaiheensa ovat hänen viisi lastaan, joista yksi on opiskelee yliopistossa New Yorkin osavaltion pohjoisosassa, lähellä New Rochellen tautikeskittymää. Kuva: Uwa Iduozee

Mies myi Brooklynissa kahdella dollarilla kasvomaskeja ohikulkijoille. Kuva: Uwa Iduozee

Samaan aikaan myös testien saatavuus on yhä ongelma.

”Testit tulivat jotenkuten yksityisten klinikoiden saataville muutama päivä sitten, joten meillä on niitä nyt jonkin verran”, kertoi erään tällaisen klinikan lääkäri HS:lle sähköpostitse lauantaina.

”Osavaltiomme terveysvirastolla testejä ei ole.”

Lääkäri antoi haastattelun nimettömänä, koska ei halua huolestuttaa potilaitaan. Hän työskenteli viime viikonloppuna sairaalan päivystyksessä ilman hengityssuojainta ja tuntee nyt olonsa sairaaksi. Lähiseudulla on havaittu tartuntoja. Lääkäri on määrännyt itsensä kotikaranteeniin.

”Osavaltio neuvoo ihmisiä tulemaan perusterveydenhoitoon testattaviksi. Meillä ei ole mitään keinoa eristää heitä muista potilaista.”

Tähän yritetään toisaalla vastata perustamalla varta vasten koronatestaukseen keskittyneitä drive in -klinikoita. Halpakauppaketju Walmartin toimitusjohtaja Doug McMillon seisoi perjantaina Trumpin vieressä tiedotustilaisuudessa ja lupasi, että klinikoita voidaan pystyttää ketjun parkkipaikoille.

Myös sairaalat suunnittelevat ulkoilmatestejä.

Yhdysvalloissa tavalliset ihmiset ovat reagoineet koronavirukseen samoin kuin muuallakin. Moni kuitenkin osasi reagoida jo ennen viranomaisten dramaattisia toimia. Washingtonissa lähikaupan säilyke- ja pastahyllyt olivat tyhjät jo viime viikon sunnuntai-iltana.

”Kulta, pitäisikö meidän paniikkiostaa jotakin”, kuulin jonkun kysyvän seuralaiseltaan.

”Joo, vessapaperia.”

Osavaltiot ja miljoonakaupungit eri puolilla maata ovat kertoneet sulkevansa koulut. Yliopistot ympäri maata alkoivat siirtyä etäopetukseen jo ennen Suomea. Yritykset kehottavat ja määräävät etätöihin niitä, joille se on vaihtoehto. Kauppaketjut sulkevat liikkeitään.

Broadway-näytännöt on peruttu. Televisio-ohjelmat nauhoitetaan ilman studioyleisöä. Urheilusarjat keskeytettiin.

Jo kaiken tämän taloudellisia vaikutuksia on vaikea käsittää. Pelkästään koripalloliiga NBA on miljardibisnestä.

Viruksen vaikutukset leviävät myös Yhdysvalloissa kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Lauantaina Pentagon kielsi käytännössä kaiken matkustamisen sotilailta ja heidän perheenjäseniltään. Louisiana on ensimmäinen osavaltio, joka on siirtänyt esivaalejaan.

Toisin kuin monissa Euroopan suurkaupungeissa ravintoloita ei ole vielä pakotettu sulkemaan oviaan. Suosittu kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez käytti kuitenkin puhevaltaansa ja kehotti Twitterissä kaikkia, myös nuoria ja terveitä ihmisiä, jäämään kotiin.

”Syökää aterianne kotona.”

Brooklynlaisessa kynsihoitolassa työskentelevä Rain sanoi, että heidän liikkeensä on yksi kaupungin lukuisista kynsisalongeista, jotka sulkevat ovensa maanantaina. Kuva: Uwa Iduozee

Perjantaina presidentti Trump julisti maahan kansallisen hätätilan. Se mahdollistaa 50 miljardin dollarin hätärahoituksen jakamisen eri tahoille ja tuo viranomaisille lisävaltuuksia. Presidentti kehotti osavaltioita perustamaan erityisiä hätäkeskuksia ja sairaaloita ottamaan käyttöön poikkeustilasuunnitelmat.

Yhdysvallat on tottunut katastrofeihin. Maassa on joka vuosi tulvia, hurrikaaneja, maastopaloja, poikkeushelteitä ja tornadoita.

Tavallista on myös, että liittovaltion katastrofivalmius herättää moitteita. Apu tulee hitaasti ja on riittämätöntä. Nyt valmiutta tarvittaisiin yhtä aikaa joka puolella maata.

Monet yritykset, kaupungit ja osavaltiot ryhtyivät rajoituksiin jo ennen hätätilajulistusta. Sama pätee yksilöihin. Vanhemmat ovat vetäneet lapsiaan oma-aloitteisesti pois kouluista, jotka ovat vielä auki.

Suomalainen Noora Binder kertoo lauantaina Virginiasta, että hänen työnantajansa ei ole antanut lupaa laajamittaisiin etätöihin, mutta osa työntekijöistä on ilmoittautunut vapaaehtoisesti palkattomaan karanteeniin.

”Harva täällä mielellään palkatonta vapaata pitää. Meidän firmassa monella työntekijällä ei ole kuin viisi päivää palkallista lomaa vuodessa ja sama viiden päivän saldo tulee käyttää myös sairauslomapäiviin”, Binder kertoo HS:lle sosiaalisessa mediassa.

Siksi hän on yrittänyt taistella yrityksessä riskiryhmiin kuuluville etätyöoikeutta.

Yksilönvapauden rinnalla kulkee myös vastuuta. Suomalainen Loubna Choklat omistaa Foyer Vintage -liikkeen New Yorkin Brooklynissa. Hän sulki kaupan oma-aloitteisesti viikonloppuna.

”Päätin, että se on kaikkein vastuullisinta”, hän kertoo sosiaalisessa mediassa HS:lle.

”Vintage-vaatteet ja -korut eivät ole tarpeellisia tällä hetkellä.”

Oma toimeentulo on uhattuna, mutta ihmisten terveys menee sen edelle. Choklat kertoo, että moni muu lähistön liike on päätynyt samaan.

Yhdysvalloissa julkinen keskustelu on tällä viikolla keskittynyt pitkälti testaamisen ongelmiin. Samalla kello tikittää. Mitä useampi sairastuu ja tartuttaa taas uusia ihmisiä, sitä useampi tulee vielä tarvitsemaan sairaalahoitoa.

Maailmanpankin raportin mukaan Yhdysvalloissa on 2,9 sairaalapaikkaa tuhatta ihmistä kohden. Suomessa niitä oli vuonna 2017 kolme eli lähes yhtä vähän. Euroopan unionin keskiarvo on viisi.

Tavallinen influenssakausikin johtaa usein siihen, että sairaalat joutuvat pystyttämään ulos telttoja potilaita varten. Nyt telttapaikkoja jo etsitään koronaviruksen vuoksi, samoin hotelleja ja yliopistojen sulkemisen vuoksi tyhjiksi jääneitä opiskelija-asuntoloita, jotka voitaisiin muuttaa hoitokäyttöön.

Sairaalapaikkojen lisäksi huoli kasvaa myös hengityskoneiden, hoitohenkilökunnan suojavarusteiden ja muiden välineiden riittävyydestä.

”Emme ole valmistautuneet selviytymään potilaiden määrän äkillisestä ja suuresta kasvusta, emme vain ole”, Columbia-yliopiston apulaisprofessori ja pitkän linjan ensiapulääkäri Christopher Tedeschi sanoi The New York Timesissa.

Yhdysvaltain allergia- ja tartuntatauti-instituutin johtaja Anthony Fauci on liittovaltion johtava tartuntatautien asiantuntija eikä ole epäillyt puhua ristiin myös epidemiaa pitkään vähätelleen Trumpin kanssa.

Kongressin kuultavana ollut Fauci lähestyi tilannetta torstaina vertauksella, jonka suomalaiset ymmärtävät.

”Ei pidä luistella sinne, missä kiekko on vaan sinne, minne se on menossa.”

Korjattu 15.3.2020 kello 13 lisäämällä tieto, ettei koronaviruslakipaketti koske kaikkia työntekijöitä tai työnantajia.