Kilpajuoksu koronavirusrokotteen kaupallistamiseksi käy kovana, ensimmäiset testit alkaneet – ”Tämä on minulle mahtava mahdollisuus tehdä jotakin”, sanoo testirokotteen saanut - Ulkomaat | HS.fi

Kilpajuoksu koronavirusrokotteen kaupallistamiseksi käy kovana, ensimmäiset testit alkaneet – ”Tämä on minulle mahtava mahdollisuus tehdä jotakin”, sanoo testirokotteen saanut

Rokotetta koronavirusta vastaan kehitetään useissa tutkimusryhmissä ympäri maailman, mutta kukaan ei tiedä, minkälaiseksi tauti tulee muuttumaan.

Saksalaisen biolääketieteen yhtiön Curevacin työntekijä Philipp Hoffmann demonstroi koronavirusrokotteen kehittämisen työvaiheita laboratoriossa.­

17.3.2020 12:18

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi keskiviikkona 11. maaliskuuta.

Jo pitkään ennen julistusta useat rokoteyhtiöt ympäri maailman olivat aloittaneet tutkimuksia virukseen tepsivästä rokotteesta.

Rokotteen kehitystyöhön osallistuvat maailman suuret rokoteyhtiöt, joilla on kapasiteettia valmistaa rokotteita nopeasti. Sanomalehti The Guardianin mukaan ainakin 35 yritystä ja akateemista instituutiota on mukana kilpajuoksussa.

Näistä tutkimuksista neljä on lehden tietojen mukaan edennyt eläintestauksiin.

Yhdessä tutkimuksessa on jo edetty testaamaan rokotetta ihmisillä, kertoi uutistoimisto AP maanantaina.

Kyseessä on amerikkalaistutkimus, jota rahoittaa Yhdysvaltojen kansallinen terveysinstituutti. Testiryhmään kuuluu 45 tervettä ja nuorta vapaaehtoista, jotka saavat erilaisia annoksia rokotetta.

Tutkimukseen osallistujat eivät ole tartuntavaarassa, sillä rokote ei sisällä koronavirusta. AP:n mukaan ennen laajempaa testausta kartoitetaan, ettei rokote aiheuta huolestuttavia sivuoireita.

Maanantaina rokotteen sai neljä ihmistä, joista yksi oli 43-vuotias kahden lapsen äiti Seattlesta, kertoo Britannian yleisradio BBC.

”Tämä on minulle mahtava mahdollisuus tehdä jotakin”, kommentoi Jennifer Haller AP:lle.

Asiantuntijoiden mukaan kestää kuukausia, ennen kuin tiedetään, toimiiko rokote halutulla tavalla. Rokotteen ovat kehittäneet yhteistyössä kansallinen terveysinstituutti ja yhdysvaltalainen bioteknologiayritys Moderna.

Yksi tämän tutkimuksen kilpakumppaneista on kiinalais-saksalainen rokote, jota kehittävät saksalainen bioteknologiayritys Biontech ja Shanghaissa toimiva lääkeyhtiö Fosun. Tutkimusryhmän on tarkoitus aloittaa rokotteen testaaminen ihmisillä huhtikuussa.

Reutersin mukaan rokotteen läpäistessä terveysviranomaisten vaatimukset Fosun saa oikeudet markkinoida rokotetta yksinoikeudella Kiinan markkinoille. Biontech säilyttää oikeudet muuhun maailmaan.

Useat mediat raportoivat viikonlopun aikana koronaviruspandemian kulisseissa käydystä kädenväännöstä.

Lehtitietojen mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi yrittänyt hankkia saksalaisen rokotetutkimuksen aikaansaannokset yksinoikeudella omille kansalaisilleen.

Saksalaisen Welt am Sonntag -lehden tietojen mukaan Trump olisi tarjonnut biolääketieteelliselle Curevac-yritykselle miljardia dollaria eli noin 0,9:ää miljardia euroa.

”Saksa ei ole myytävänä”, sanoi talousministeri Peter Altmaier sunnuntaina. Myös useat muut Saksan hallituksen jäsenet paheksuivat Trumpin väitettyä toimintaa. Hallituslähteiden mukaan Saksa haluaa säilyttää tutkimuksen kotimaassaan.

Saksan sisäministeri Horst Seehofer ei sunnuntaisessa lehdistötilaisuudessa suoraan vahvistanut lehden tietoja mutta kertoi kuulleensa tilanteesta useilta hallinnon virkamiehiltä.

Curevac kertoi maanantai-iltana kiistävänsä saaneensa Yhdysvaltojen hallitukselta minkäänlaista tarjousta. Yrityksen toimitusjohtaja tapasi Donald Trumpin ja varapresidentti Mike Pencen aiemmin tässä kuussa. Tapaamisen aiheena olivat koronavirusrokotteen kehittämismahdollisuudet.

Yhdysvaltojen Saksan-suurlähettiläs kiistää lehtitiedot. Sanomalehti The Washington Postille nimettömänä puhunut Valkoisen talon virkamies sanoi, että Trump käy usein kahdenkeskisiä keskusteluja, joten tietoja ei voida täysin varmasti vahvistaa tai kiistää.

Euroopan komissio ilmoitti maanantaina olevansa valmis tukemaan Curevacia yli 80 miljoonalla eurolla. Rahoitus on tarkoitus käyttää koronavirusrokotuksen kehittämiseen ja tuottamiseen Euroopassa.

Yksi tavallisimmista tavoista valmistaa rokotteita on kehittää viruksesta heikennetty versio, jolla opetetaan ihmisen oma immuunijärjestelmä puolustautumaan virusta vastaan.

Biontech, Curevac ja Moderna hyödyntävät rokotteiden valmistamisessa uudenlaista tekniikkaa, joka pohjautuu viruksen genomiin eli rna-molekyyliin. Puhutaan siis rna-rokotteesta. Sen ajatuksena on viedä soluihin tietyn valkuaisaineen tuottamiseen tarvittava pätkä koronaviruksen rna:ta. Tämä saa solun tuottamaan viruksen valkuaisainetta. Samalla immuunijärjestelmä opetetaan puolustautumaan luonnossa tapaamaansa koronavirusta vastaan.

Kyse on sen verran uudesta tekniikasta rokotteiden valmistuksessa, ettei maailmalla ole vielä toistaiseksi käytössä yhtään rna-rokotetta.

Vaikka tutkimusryhmät ja lääkeyhtiöt nyt kilvan kirittävät toisiaan juoksuradalla, rokotteiden valmistus ei ole mikään pikamatka. Arvioiden mukaan esimerkiksi pisimmällä olevan Modernan rokote on valmis aikaisintaan 18 kuukauden kuluttua.

HS kertoi viime viikolla kiinalaisasiantuntijoiden arviosta, jonka mukaan koronapandemia olisi mahdollisesti ohi kesäkuussa.

Tähän mennessä koronavirus on sairastuttanut maailmanlaajuisesti yli 170 000 ihmistä. Noin 6 700 ihmistä on kuollut covid-19-taudin vuoksi.

Mutta mitä hyötyä on rokotteesta, joka valmistuu joskus hamassa tulevaisuudessa, kun ihmiset pelkäävät terveytensä puolesta juuri nyt?

Se onkin hyvä kysymys. Sars-epidemian aikaan 2000-luvun alussa ja mers-epidemian aikaan vuonna 2012 kehitettiin myös useita rokotteita. Rokotetutkimukset kuitenkin hyllytettiin, kun taudit saatiin kuriin.

Covid-19 eroaa näistä kahdesta merkittävimmin siinä, että se on julistettu pandemiaksi. Samoin meneteltiin vuonna 2009 riehuneen sikainfluenssan kanssa, jonka WHO julisti niin ikään maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Sikainfluenssaa vastaan aloitettiin rokotukset pian pandemian puhjettua. Pandemrix-rokotukset aloitettiin Suomessa lokakuussa 2009 samaan aikaan kun epidemia alkoi. Rokotetta kului Suomessa 2,76 miljoonaa annosta.

Pandemrix-rokote keräsi jo vuonna 2009 kritiikkiä, ja jälkeenpäin on voitu todistaa yhteys nuorten lisääntyneiden narkolepsiatapausten ja rokotteen välillä.

Narkolepsiaa tutkinut Tomi Sarkanen kertoi HS:lle viime vuonna pitävänsä epätodennäköisenä, että vastaavat tapahtumat toistuisivat jonkin muun rokotteen kohdalla. Olennaista on rokotteiden huolellinen testaaminen.

Juuri useiden testauskierrosten vuoksi koronavirusrokotetta joudutaan odottamaan.

”Useiden muiden rokoteasiantuntijoiden tapaan minäkään en usko rokotteen valmistuvan kuin aikaisintaan 18 kuukauden kuluttua”, kommentoi professori Annelies Wilder-Smith The Guardianille.

Wilder-Smith työskentelee lisääntyviin tartuntatauteihin erikoistuneena professorina Lontoossa. Tämäkin arvio on hänen mukaansa erittäin optimistinen ja toteutuu vain, jos kaikki etenee ilman ongelmia.

Kukaan ei tällä hetkellä osaa tarkasti ennustaa, miten pandemia etenee tulevina viikkoina ja kuukausina. Toistaiseksi ei voida olla varmoja, saadaanko covid-19-tautia kukistettua kokonaan. Osa asiantuntijoista on jo arvioinut, että tauti voi palata tulevaisuudessa.

Pandemia on Wilder-Smithin mukaan hyvin todennäköisesti saavuttanut huippunsa ja rauhoittunut ennen kuin rokote on saatavilla. Tästä huolimatta rokote voisi pelastaa useita henkiä, varsinkin jos tauti jää paikalliseksi tai influenssan tavoin kausittain palaavaksi. Vastausten saamiseen asti paras keino koronaviruksen nujertamiseksi on yhä taudin rajoittaminen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat