Vain hätäjarru ja onni pelastavat muun Euroopan Italian kohtalolta, sanoo saksalaisvirologi

Suomen pitäisi ehdottomasti testata kaikki, joilla on flunssan oireita, saksalaisprofessori Alexander Kekulé sanoo.

Saksalainen virologi Alexander Kekulé varoitti epidemiasta jo tammikuussa.

| Päivitetty

Berliini.

Rajoitustoimet koronaviruksen takia aloitettiin Euroopassa aivan liian myöhään. Kaikkia ei testattu, jotka olisi pitänyt testata. Kouluja ja päiväkoteja ei suljettu tarpeeksi ajoissa.

Seuraavat kaksi viikkoa näyttävät sen, ovatko esimerkiksi Saksa ja Ranska yhtä katastrofaalisessa tilanteessa epidemian takia kuin Italia on ollut jo jonkin aikaa, sanoo professori Alexander Kekulé, joka on virologi ja lääketieteellisen mikrobiologian instituutin johtaja saksalaisessa Hallen yliopistosairaalassa.

Nyt voimassa olevia kansalaisten rajoitustoimia hän vertaa lääkärinä ”radikaaliin hoitomuotoon” tai ”hätäleikkaukseen”.

”Jos se onnistuu, olemme olleet hyvin onnekkaita”, hän sanoo HS:n haastattelussa.

Euroopan suurimmassa maassa Saksassa hälytystila on erittäin vakava, sillä todettujen tartuntojen määrä kaksinkertaistuu päivittäin. Tartuntoja oli keskiviikkona yli 10 000.

Kekulé sanoo, että jokainen eristämätön koronaviruksen kantaja pahentaa tilannetta dramaattisesti. Yksi sairastunut saa aikaan kahdeksassa viikossa jopa 3 000 uutta tartuntaa, jos häntä ei eristetä, hän sanoo.

Kuullessaan, että Suomessa ei enää testata kuin vakavista oireista kärsiviä potilaita, hän hämmästyy.

”Mitä, miksi ette testaa? Eikö teillä ole tarpeeksi testejä?”

Kaikkien flunssaoireisten testaaminen ja koronaviruspotilaiden eristäminen olisi nyt hänen mielestään Suomessakin välttämätöntä, jotta epidemian pahin skenaario voitaisiin välttää.

”Suomella on vielä se tilaisuus, joka Saksassa menetettiin pari viikkoa sitten”, hän sanoo.

Lue myös: Aggressiivisesta testaamisesta olisi hyötyä Suomessakin, mutta nyt siihen ei kyetä, sanoo Husin johtajaylilääkäri – Miksi kaikilta oireilevilta ei oteta virusnäytettä?

Suomalaiset ylilääkärit Antti Hakanen ja Tytti Vuorinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta perustelivat keskiviikkona julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessaan, miksi Suomessa ei testata kaikkia. Käytännössä testauskapasiteetti ei riitä pysymään epidemian vauhdissa. Testejä ja niihin tarvittavaa laitteistoa tilataan parhaillaan Suomen sairaaloihin lisää.

”Kun tästä epidemiasta on selvitty, Suomeen pitää lähteä rakentamaan lisää nopean molekyylimikrobiologian kapasiteettia, jonka varaan pikatestausta voidaan rakentaa. Se toki maksaa, ja myös diagnostiikassa käytettävä laitteistomarkkina kehittyy koko ajan”, Hakanen ja Vuorinen kirjoittavat.

Kekulé luettelee virheitä, joihin syyllistyivät kaikki Euroopan maat.

Hän voisikin nyt sanoa: mitäs minä sanoin. Hän nimittäin sanoi jo tammikuun lopussa useissa saksalaismedian haastatteluissa, että kaikilta flunssapotilailta pitäisi selvittää yhteys Kiinaan. Kaikki Wuhanista palaavat flunssaiset pitäisi panna karanteeniin.

Saksassa moni piti tätä liioitteluna ja paniikin lietsontana. Tammikuussa mitään hälytystilaa ei Euroopassa vielä ollut, vaikka Kiinassa riehuva koronavirus oli jo uutisissa. Italiasta muualle Eurooppaan leviävästä katastrofista ei ollut kenelläkään vielä aavistusta.

Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta THL:ää vastaava tutkimuslaitos Saksassa, Robert Koch Institut (RKI), oli aluksi eri linjoilla kuin Kekulé. Suomen THL:n tavoin RKI sanoi tammikuussa, että riskiä koronaviruksen leviämisestä Eurooppaan ei olisi.

”Saksassa sanottiin, että se ei tule tänne. Siksi sairaalat eivät ole valmistautuneita”, Kekulé kertaa.

Suljetun koulun piha Luenburgissa Saksassa.

RKI:n viesti on tietysti muuttunut. Keskiviikkona RKI:n johtaja Lothar Wieler sanoi tiedotustilaisuudessa, että jos epidemiaa ei saada nyt aisoihin, Saksan yli 82 miljoonasta asukkaasta voi olla muutamien viikkojen päästä jopa kymmenen miljoonaa sairastunutta.

Wielerin mukaan epidemia voi kestää jopa kaksi vuotta. Testaamista pidetään Saksassa tärkeänä. Saksa voi hänen mukaansa jopa nostaa testauskapasiteettiaan nykyisestä.

Wielerin viesti on joka päivä toistuvassa tiedotustilaisuudessa: jos teillä on flunssaoireita, pysykää kotona ja soittakaa lääkärillenne. Pitäkää 1,5 metrin etäisyys muihin ihmisiin, ja peskää intensiivisesti käsiänne.

Yksi lukuisista virheistä epidemian alkuvaiheessa oli Kekulén mukaan se, että luotiin kuva, että kyseessä on vain vanhuksille vakava sairaus. Nyt moni onkin hämmästynyt uutisista, joissa kerrotaan myös alle 50-vuotiaiden joutuvan viruksen takia tehohoitoon.

”Se oli hölynpölyä. Omasta näkökulmastani tämä on erittäin traagista ja raivostuttavaa”, Kekulé sanoo siitä, että virus leimattiin vaaralliseksi lähinnä ikäihmisille.

Hänen mukaansa viranomaiset tekivät yksinkertaisesti paljon virheitä.

Euroopassa olisi voitu tehdä kuten Taiwan tai Singapore, jotka ottivat uhan heti tosissaan ja saivat rajuilla rajoituksilla vältettyä pahimman.

Nyt on käynnissä sota, jossa vihollisen strategiaa ei tunneta, Kekulé kuvaa.

Lappu päiväkodin ovessa Gengeltissa kertoi helmikuun lopussa päiväkodin olevan suljettuna koronavirustartunojen vuoksi. Nyt kaikki Saksan päiväkodit on suljettu.

Saksassa on yksi Euroopan parhaista terveydenhoitojärjestelmistä. Tehohoitopaikkoja suhteessa väkilukuun on eniten Euroopassa. Esimerkiksi Berliinissä on toiminut jo viikkojen ajan kuusi koronavirusambulanssia.

Berliinin messualueelle suunnitellaan nyt tuhannen ihmisen koronavirussairaalaa, ja myös erilaisia hoitolaitoksia eri puolilla Saksaa suunnitellaan muutettavaksi uusiin käyttötarkoituksiin, joko kiireettömän hoidon sairaaloiksi tai koronasairaaloiksi. Valmistautuminen on siis kovassa käynnissä, mutta riittääkö se, kukaan ei tiedä.

Mikä sen hinta on, että rajoituksia ei tehty ajoissa?

Kekulén mukaan hinta on se, että rajoitukset ovat nyt erittäin kovia: Ihmisten arki on mullistunut täysin, sillä he ovat melkeinpä vankeja omissa kodeissaan. Ne, jotka eivät voi työnsä takia jäädä kotiin, altistuvat vaaralle.

Jo valmiiksi pulassa olevat perheet ovat vielä enemmän pulassa, ja moni joutuu työttömäksi. Talous romahtaa. Moni on jumissa ulkomailla.

Hidastelun hintana on myös se, että nyt epidemiaan kuolee useampi kuin muuten olisi kuollut.

Nyt on siis aika ottaa rajoitukset vakavasti, Kekulé sanoo. Ohjeet ovat selvät: sosiaaliset kontaktit nollaan. Flunssaiset testattava ja tartunnan saaneet eristettävä.

”Tällä hetkellä ajamme tappavalla nopeudella kohti betoniseinää. On kuitenkin vielä pieni mahdollisuus, että ehdimme jarruttaa ajoissa”, hän vertaa.

Oikaisu 18.3. kello 17.05: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti RKI:n torstaisesta tiedotustilaisuudesta. Tiedotustilaisuus oli keskiviikkona.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat