Norja käskee kansalaisiaan tulemaan kotiin mökeiltään.
”Jos on pakko, niin käytämme reserviläisiä saadaksemme mökkikansan kotiin”, sanoi pääministeri Erna Solberg lauantaina yleisradioyhtiö NRK:n mukaan.
Kymmenettuhannet norjalaiset ovat paenneet kaupungeista mökeilleen tekemään etätöitä ja ulkoilemaan.
Norjan pääministeri on keskustaoikeistolainen Erna Solberg.
Ajatus vähän pidemmästä mökkireissusta kuulostaa järkevältä: vähemmän kontakteja, vähemmän tartuntoja, enemmän raitista ilmaa.
Asialla on kuitenkin myös toinen puoli: pienillä paikkakunnilla ja pienillä sairaaloilla tulee olemaan kädet täynnä jo pelkästään oman väestön kanssa, jos epidemia pahenee.
Lisäksi mökeilleen vetäytyvät kaupunkilaiset saattavat levittää virusta uusille alueille.
HS tavoitti puhelimitse Pohjois-Norjan Tromssassa yliopistosairaalassa ja ambulanssipienlentokoneessa työskentelevän sairaanhoitajan Annika Dalinin.
Dalinin mukaan Solbergin pelko on aiheellinen. ”Nyt tulee niin paljon ihmisiä paikkoihin, joissa ei ole terveydenhoitoa”, hän sanoo.
Dalin perheen oma mökki on Lyngenin kunnan pohjoisosassa, jossa ei ole yhtään lääkäriä. Jos kaikki tulisivat mökeilleen, väkiluku kasvaisi monella sadalla.
Annika Dalinin mies Viktor Wahlström tytär Amanda Dalin olivat hiihtoretkellä mökkimaisemissa.
Lyngenin keskustassa on yksi lääkäri. Jos hän saisi koronan, seuraavan lääkärin luo olisi neljän tunnin ajomatka. Nyt kunta on jopa harkinnut jopa lauttayhteyden sulkua, jotta mökkien houkutus vähenisi.
”Ja Norjassa mökit ovat niin hienoja”, Dalin sanoo. ”Monilla mökkien standardit ovat korkeammat kuin omassa kodissa.”
Viimeisimpänä Dalin kuuli, että joissain Pohjois-Norjan kunnissa oli latuja jätetty ajamatta, jotta mökkiläisten määrä jäisi pienemmäksi. Myös vuoriretkiä on kehotettu välttämään.
Koronatilanteessa lapsille voi olla helpompi keksiä tekemistä mökillä. Amanda Dalin hiihti mökkimaisemissa Pohjois-Norjan Lyngenissä. Pääministerin viikonloppuisen ilmoituksen jälkeen myös Dalinit ovat välttäneet mökkiä.
Myös Suomessa moni pohtii nyt mökille lähtöä. Siellä on luonto lähellä ja ihmiset kaukana.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän Essoten terveyspalveluiden johtaja Santeri Seppälä toteaa HS:lle, että Norjan mallin mukaiset mökkipohdinnat voisivat olla Suomessakin ajankohtaisia.
Moni Järvi-Suomen kesäasunnoista on talviasuttavia.
”Jos tänne tulisi mökkiläisiä yhtä paljon kuin kesäkaudella ja epidemia etenisi, niin totta kai siitä tulisi ongelmia”, Seppälä sanoo.
”Täällä on kausiväestöä kesäisin parhaimmillaan lähes kolmesataatuhatta. Ja kyllähän meidän kapasiteettilaskelmat lähtevät siitä, että me hoidamme pääsääntöisesti oman alueemme.”
Varautumislaskelmissa on pelivaraa niitä mökkiasukkaita varten, jotka muutenkin ovat alueella paljon.
”Mutta jos laajamittaisemmin lähdetään pääkaupungista mökille, niin sitten tulisi ongelmia. Ja sama koskee varmasti myös esimerkiksi Lappia.”
Seppälä korostaa, että hänellä ei ole valtuuksia esittää suosituksia. Mutta toiveen hän esittää: nyt olisi hyvä välttää myös kotimaanmatkailua. ”Olen vähän ihmetellytkin, kun ei ole kotimaan matkailusta sanottu mitään.”
Myös Suomessa mökille lähtijät voivat levittää tartuntaa. ”Tänäänkin on otettu näytteitä useilta tällaisilta henkilöiltä”, Seppälä kertoo.
Etelä-Savossa varmennettuja tartuntoja oli keskiviikkoaamuna kuusi, eli monin verroin vähemmän kuin pääkaupunkisedulla. Yksi potilas on tehohoidossa ja yksi vuodeosastolla.
Yksi Etelä-Savon kuuluisista mökkipitäjistä on Puumala. Ovatko mökkiläiset yhä tervetulleita? Kunnanjohtaja Matias Hildenin vastaus on savolainen.
”Myö ei olla sen enempää suositeltu ku kiellettykkään.”
Puumalassa etäisyydet lähimpään keskussairaalaan ovat lyhemmät kuin esimerkiksi monissa Lapin kunnissa.
Etelä-Savossa sijaitseva Puumala on järvimaisemiensa vuoksi suosittu mökkipaikkakunta.
”Kyllähän täällä turvallista on olla, ja kontakteja on vähemmän kuin vaikka pääkaupungissa joukkoliikenteen takia.”
Väkeä on alkanut kunnan kaupoissa ja kahviloissa näkyä jo tavallista enemmän.
Myös Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen näkee asiassa kaksi puolta.
Kunnan mökeistä moni kuuluu kuntalaisille tai lähialueen asukkaille. Heidän siirtymisensä mökille ei juuri vaikuta varautumissuunnitelmiin tai viruksen leviämiseen. Huuskonen oli ulkomailta palanneen poikansakin neuvonut mökille Parikkalaan.
””Myö ei olla sen enempää suositeltu ku kiellettykkään.”
Parikkala on toivottanut etätyöläiset aina avosylin tervetulleiksi. ”Jokuhan heistä saattaa tänne vaikka jäädäkin”, Huuskonen sanoo.
”Mutta on tässä se mitalin toinen puoli. Ja meillä kunnan ikäjakauma on sellainen, että se saattaa muodostaa haasteen, jos virus pääsee leviämään.”
Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine ottaa kantaa suoremmin. ”Näkisin, että ihmisten pitäisi nyt välttää liikkumista paikkakunnalta toiselle, jotta koronan leviämistä ehkäistään”, hän toteaa. Ei Savonlinnassakaan silti mökkiläisiä pois käännytetä.
”Sairaaloiden kapasiteetit on toki mitoitettu ensisijaisesti alueen omalle väestölle, mutta totta kai myös täällä huviloillaan olevia kesäasukkaita autetaan, jos he sairastuvat.”
Torstaina myös Suomen hallitus otti mökkikysymykseen kantaa aamupäivän tiedotustilaisuudessaan.
Pääministeri Sanna Marin sanoi, että valmiuslaista ei ole otettu käyttöön pykäliä, joilla maan sisäistä liikkuvuutta voitaisiin rajoittaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhiala totesi, että mökille lähdössä voi olla se hyvä puoli, että siellä sosiaalisten kontaktien välttäminen on helpompaa. Pääsyä hoitoon on kuitenkin mietittävä.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen puolestaan kehotti miettimään, voiko oma matka kaupungista maakuntaan levittää tautia uusille alueille.
”Voisi miettiä, kannattaako täältä pääkaupunkiseudulta lähteä mökkeilemään sairaanhoitopiireihin ja maakuntiin, joissa tautia ei vielä ole”, Pekonen sanoi.
”Aina kun me liikumme, tauti voi levitä.”
Torstaina iltapäivällä Ruotsikin liittyi samaan kuoroon. Valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoi viranomaisten tiedotustilaisuudessa, että nyt ulkomaanmatkojen lisäksi myös kotimaanmatkoja on syytä ”miettiä kahteen kertaan”.
Tegnellin mukaan on hyvä, jos epidemia iske eri puolille maata eri aikoina. Se vähentää terveydenhuollon painetta ja tekee naapurialueiden auttamisen mahdolliseksi.
”Silloin pystymme siirtämään resursseja.”