Moni suurtenkaan maiden johtajista ei ole oppinut Kiinan viranomaisten varhaisista virheistä. Sadat miljoonat ihmiset asuvat maissa, joiden hallinto on vielä viime viikkoinakin pimittänyt tai vähätellyt koronaviruksen leviämistä.
Pandemian alkupisteessä Wuhanin kaupungissa paikallishallinto peitteli alkuvaiheen tietoja viruksen leviämisestä. Sittemmin Kiinan keskushallinto käynnisti rankat toimet tartuntojen hillitsemiseksi, ja se vaikuttaa onnistuneen siinä.
Monissa muissa maissa salailu on ollut arkipäivää senkin jälkeen, kun viruksen leviämisherkkyys ja sen aiheuttaman covid-19-taudin vaarallisuus valkenivat koko maailmalle. Salailu vaikuttaa pääsääntöisesti sitä yleisemmältä, mitä itsevaltaisempi hallinto maassa on.
Esimerkiksi Kiinan rajanaapureista 55 miljoonan asukkaan Myanmar ja 25 miljoonan asukkaan Pohjois-Korea väittivät yhä tällä viikolla, että niissä ei ole yhtään tartuntaa. Asiantuntijat pitävät tätä käytännössä mahdottomana.
Myanmar on armeijan ohjaksissa, vaikka sotilasjuntta vaihtui paperilla siviilihallintoon vuonna 2011. Pohjois-Korea on täysi diktatuuri ja maailman sulkeutunein valtio.
Sadan miljoonan asukkaan Egyptiä johtaa kovaotteinen presidentti, entinen asevoimien komentaja Abdel Fattah al-Sisi. Hänen hallintonsa vei toimittajaluvan brittilehti The Guardianin Kairon-avustajalta tämän uutisoitua viime viikonloppuna kanadalaisten asiantuntijoiden arviosta, jonka mukaan Egyptissä oli jo yli 19 000 koronavirustartuntaa, vaikka vahvistettu luku oli vain 126 Egyptissä ja 97 ulkomailla Egyptin-matkan jäljiltä.
Suuri osa Egyptin vahvistetuista tapauksista on liitetty yksittäiseen Niilin-risteilyalukseen.
Terveystyöntekijä tarkisti kehonlämmön ylempää korkeakoulututkintoa suorittavalla opiskelijalta Kairon yliopistolla sunnuntaina. Luennot keskeytettiin ainoastaan alempaa korkeakoulututkintoa suorittavilta.
Yhä suuremmasta itsevaltaisuudesta arvosteltu Indonesian presidentti Joko Widodo paljasti viime viikonloppuna, että hänen hallintonsa salasi tietoja epidemian etenemisestä tarkoituksena hillitä paniikin leviämistä. Hänen tunnustuksestaan kertoi muiden muassa sanomalehti Jakarta Post. Presidentti ja maan muut korkeat johtajat on testattu viruksen varalta, mutta testien tuloksia ei kerrota julkisuuteen.
Indonesia vahvisti ensimmäiset koronavirustartuntansa vasta maaliskuun alussa, vaikka Myanmaria lukuun ottamatta kaikki muut Kaakkois-Aasian suuret maat tiedottivat ensimmäisistä tartunnoistaan tammikuun loppuun mennessä. Australialaisen Sydney Morning Herald -sanomalehden mukaan Indonesia jopa käynnisti kampanjan, joka mainosti maata turvallisena matkakohteena.
Indonesian terveysministeri Terawan Agus Putranto kiitteli indonesialaisten säästymisestä taudilta Jumalaa ja korosti rukoilemisen tärkeyttä. Indonesia on maailman suurin muslimimaa.
Muidenkin maiden johtajat ovat vedonneet yliluonnolliseen suojelukseen. Shiialaisen papiston johtama Iran taipui sulkemaan pyhimmät moskeijansa vasta maanantaina, vaikka maassa on eniten tartuntoja ja kuolemia Kiinan ja Italian jälkeen. Osa Iranin hallinnon korkeista edustajista perusteli pyhien paikkojen suojaavan ihmisiä tartunnoilta.
Bangladeshissa noin 10 000 muslimia kokoontui keskiviikkona uutistoimisto AFP:n mukaan rukoilemaan parantavia säkeitä Koraanista. Suurtapahtuman järjestäminen herätti runsaasti arvostelua.
Vanhoillinen islamilainen liike järjesti Malesiassa helmikuun lopussa ainakin 16 000 osanottajan suurtapahtuman, joka uutiskanava al-Jazeeran mukaan poiki satoja tartuntoja ja levitti tautia alueen muihin maihin. Sama liike suostui tänä torstaina pitkän taivuttelun jälkeen perumaan Indonesiaan suunnittelemansa vastaavan tapahtuman.
Ihmisiä rukoili Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa helmikuun lopussa Seri Petalingin moskeijassa, joka on yhdistetty satoihin koronavirustartuntoihin.
Suurin osa Kaakkois-Aasian maista on herännyt viruksen vastaiseen taisteluun toden teolla vasta viime viikkoina. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti keskiviikkona, että alueen mailla on kiire ryhtyä ”aggressiivisiin toimiin”.
Kaakkois-Aasialla on valtava merkitys koko pandemian kehittymisen kannalta, sillä alueella asuu enemmän ihmisiä kuin Euroopassa ja terveydenhuollon tola on monin paikoin heikko.
Indonesiassa on 270 miljoonaa asukasta (torstaihin mennessä vahvistettu 227 tartuntaa, 19 kuolemaa), Filippiineillä 109 miljoonaa (202 tartuntaa, 19 kuolemaa), Vietnamissa 97 miljoonaa (75 tartuntaa, ei kuolemia), Thaimaassa 70 miljoonaa (212 tartuntaa, yksi kuolema) ja Malesiassa 32 miljoonaa (790 tartuntaa, kaksi kuolemaa).
Nämä viralliset tartuntaluvut eivät liene edes suuntaa antavia, sillä alueen suurimmat maat ovat tehneet hyvin vähän testejä tartuntojen toteamiseksi.
Tällä viikolla Thaimaa sulki koulut, elokuvateatterit ja baarit. Malesia sulki koulut, asetti liikkumisrajoituksia ja esti maahantulon ulkomaalaisilta.
Filippiinit määräsi alkuviikosta Luzonin pääsaaren kaikki 57 miljoonaa asukasta kotikaranteeniin ja sulki pörssin ensimmäisenä valtiona maailmassa koronaviruksen takia. Vielä helmikuussa presidentti Rodrigo Duterte sanoi taloussivusto Nikkei Asian Review’n mukaan, että ”siinä koronavirushommassa ei ole mitää erityisen pelättävää”, koska se ”kuolee itsekseen”, mutta nyt hän puhuu ”taistelusta henkemme edestä”.
Nainen pesi pyykkiä perheensä katsellessa vierestä keskiviikkona Filippiinien pääkaupungissa Manilassa, jonka asukkaat on määrätty pysymään kotona.
Duterten vastustajat pelkäävät, että presidentti käyttää pandemiaa julistaakseen aiemminkin tavoittelemansa poikkeustilalain, kertoo sanomalehti The New York Times. Duterte kannattaa poliisin kovia otteita huumeiden vastaisessa taistelussa, ja hänen tiedetään katsoneen sormien läpi myös kansalaisten kuolemanpartioita.
”Itsevaltaisuus ei paranna viruksesta”, ihmisoikeusaktivisti Etta Rosales sanoi The New York Timesille.
Viruksen vähättely ja pimittely on osattu Euroopassakin.
Yli 140 miljoonan asukkaan Venäjä sulki Kiinan rajan jo tammikuun lopussa. Se myös rajoitti maahantuloa sekä Kiinasta että Euroopan pahimmilta tautialueilta ja asetti kotimaahan palaavia venäläisiä karanteeniin.
Silti presidentti Vladimir Putin ei ollut torstaihin mennessä puhunut julkisuudessa koronaviruksesta. Arvostelijat epäilivät viime viikonloppuna, että vallanpitäjät eivät halua myöntää epidemiaa, koska pitävät niin tärkeänä järjestää huhtikuulle suunnitellun kansanäänestyksen perustuslain muutoksista, jotka muun muassa mahdollistavat itsevaltaisen Putinin jatkon presidenttinä.
Torstaihin mennessä Venäjä oli vahvistanut 147 koronavirustartuntaa ja yhden kuoleman. Tuskin kukaan uskoo lukujen heijastavan todellisuutta.
Useimpien venäläisten arjessa koronavirus ei ollut tuntunut mitenkään ennen maanantaita, jolloin esimerkiksi Moskova rajoitti yleisötapahtumien järjestämistä ja kertoi sulkevansa koulut viikon päätteeksi. Venäjä myös kielsi ulkomaalaisten maahantulon ja sulki Valko-Venäjän rajan.
Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukašenka haukkui Venäjän päätöksen.
”Kenen tässä pitäisi suojautua ja keneltä?” Lukašenka kysyi Belta-uutistoimiston mukaan viranomaisten vahvistettua Valko-Venäjällä vain 51 koronavirustartuntaa.
Lukašenka oli aiemmin kehottanut kansalaisia välttämään paniikkia ja jättämään käsidesin ja hengityssuojat toistaiseksi apteekkiin. Maanantaina hän antoi yhdeksälle miljoonalle valkovenäläiselle omat neuvonsa koronavirustartunnan torjumiseen. Meduza-uutissivuston presidentin televisiopuheesta poimimat ohjeet ovat seuraavat:
”Peskää käsiä.”
”Syökää aamiainen, lounas ja päivällinen ajoissa.”
”Juokaa votkaa. En itse ryypiskele, mutta olen viime aikoina pilan päiten muistuttanut, ettei alkoholilla pidä ainoastaan pestä käsiä. Kiskaiskaa 40–50 grammaa päivässä puhdasta viinaa, niin jopa lähtee virus. Mutta ei töissä!”
”Käykää kuivissa löylyissä, edes pari kolme kertaa viikossa. Kiinalaiset ovat meille kertoneet, ettei tämä virus kestä yli 60 asteen lämpötiloja.”
”Tehkää töitä, mieluiten peltohommia traktorilla. Onhan se mukava töllöttää televisiota, mutta maalla tehdään traktorihommia eikä kukaan puhu viruksista. Siellä traktori parantaa kaiken ja kaikki!”
