Asiantuntijat ovat ymmällään, miksi koronavirus ei ole juuri levinnyt Afrikassa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Asiantuntijat ovat ymmällään, miksi koronavirus ei ole juuri levinnyt Afrikassa

Koronavirus on levinnyt Afrikassa hitaammin kuin muualla maailmassa. Monet Afrikan maat ovat kuitenkin jo asettaneet matkustuskieltoja ja sulkeneet kouluja pandemian leviämisen ehkäisemiseksi.

Naiselta mitattiin lämpöä Kenian pääkaupungissa Nairobissa maaliskuun 18. päivä.

Naiselta mitattiin lämpöä Kenian pääkaupungissa Nairobissa maaliskuun 18. päivä. Kuva: Yasuyoshi Chiba / AFP

Julkaistu: 21.3. 2:00, Päivitetty 21.3. 7:36

Afrikassa odotetaan. Uudenlainen koronavirus ei ole toistaiseksi levinnyt maanosassa samaa tahtia kuin muualla maailmassa, mutta pandemian leviämisen Afrikkaan pelätään olevan vain ajan kysymys.

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että koronapandemian leviäminen Afrikkaan on uhka jo entuudestaan kuormittuneille terveydenhoitojärjestelmille erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Afrikassa on torstai-iltaan mennessä vahvistettu yhteensä 769 tartuntaa. Ne ovat pääasiassa keskittyneet kolmeen maahan: Egyptiin (210 tartuntaa), Etelä-Afrikkaan (150) ja Algeriaan (82). Tartuntoja on vahvistettu 37 maassa 54:stä. Koko maanosassa on vahvistettu yhteensä vain 19 viruksen aiheuttamaa kuolemaa.

Luvut vaikuttavat häkellyttävän pieniltä. Miten yli 1,2 miljardin asukkaan Afrikassa voi olla näin vähän tartuntoja? Esimerkiksi 740 miljoonan asukkaan Euroopassa tartuntoja on jo yli 100 000 ja kuolonuhreja lähes 5 000.

Kuvituskuva

Monet asiantuntijat ovat pohtineet samaa kysymystä, eikä yksiselitteistä vastausta ole kenelläkään. Syyksi vähäisiin tartuntamääriin on esitetty esimerkiksi Afrikan lämmintä säätä ja suhteellisen vähäisiä matkustajavirtoja muualle maailmaan. Sosiaalisessa mediassa paikallisten keskuudessa on levinnyt jopa huhu, jonka mukaan afrikkalaiset ovat immuuneja covid-19-sairaudelle. Väite on kuitenkin kumottu nopeasti.

Yksi mahdollinen selitys voi olla, etteivät luvut yksinkertaisesti vastaa todellisuutta. Brittilehti The Guardian uutisoi sunnuntaina kanadalaistutkimuksesta, jonka mukaan Egyptissä tartuntojen määrä voi olla jopa 19 000. Pian uutisen jälkeen Egypti vei jutun kirjoittaneen journalistin toimittajaluvan.

Toiseksi selitykseksi pienille tartuntamäärille on arveltu Afrikan nuorta väestöä. Maanosan mediaani-ikä on 20 vuotta, kun Euroopassa se on 43 ja koronaepidemian keskiössä olevassa Italiassa Euroopan korkein, 46 vuotta. Covid-19-tautia on pidetty kohtalokkaana erityisesti ikäihmisille.

Nuori ikä ei kuitenkaan estä tartunnan saamista.

Ymmällään on myös Kapkaupungin yliopiston terveystaloustieteen professori Susan Cleary.

”On noin viikko siitä, kun meillä Etelä-Afrikassa oli ensimmäinen tartunta. Kaksi päivää sitten saimme vahvistuksen ensimmäisestä maan sisäisestä tartunnasta. Odotamme vain tilanteen kehittymistä”, kertoo Cleary puhelimitse HS:lle.

Clearyn mukaan Etelä-Afrikassa tehdään koronavirustestejä tällä hetkellä niille, jotka ovat matkustaneet ja joilla on oireita. Hän kuitenkin arvelee, että testauspolitiikka muuttuu, kun tapauksia alkaa tulla enemmän.

Cleary on toistaiseksi luottavainen sen osalta, että vahvistetut tartuntaluvut pitävät paikkansa.

Terveydenhoidon työntekijä testaa auton matkustajia koronaviruksen varalta Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.

Terveydenhoidon työntekijä testaa auton matkustajia koronaviruksen varalta Johannesburgissa Etelä-Afrikassa. Kuva: Michele Spatari / AFP

Etelä-Afrikassa on vahvistettuja tartuntoja eniten Egyptin jälkeen. Maa sulki koulut alkuviikosta ja on estänyt maahantulon pahimpien epidemia-alueiden matkailijoilta. Yli sadan ihmisen kokoontumiset on kielletty, ja maa suosittelee välttämään matkustamista.

Tilanne on siis toistaiseksi hyvä, mutta kuten muualta maailmasta on jo opittu, se voi muuttua nopeasti huonompaan.

”En sano tätä usein, sillä yleensä olen aika kriittinen Etelä-Afrikan hallintoa kohtaan, mutta mielestäni he ovat hoitaneet koronavirustilanteen toistaiseksi hyvin”, toteaa Cleary.

Työntekijä suihkuttaa desinfiointiainetta kaiteisiin bussivarikolla Kapkaupungissa.

Työntekijä suihkuttaa desinfiointiainetta kaiteisiin bussivarikolla Kapkaupungissa. Kuva: MIKE HUTCHINGS / Reuters

Jos pandemia lopulta iskee kovalla kädellä Etelä-Afrikkaan, Clearyn mukaan tärkeää olisi saada tehtyä sopimus yksityisten terveyspalvelujen kanssa.

”Julkisella puolella tehohoitopaikkojen määrä on rajallinen, mutta yksityisellä puolella niistä on ollut jopa ylitarjontaa.”

Eniten hän on huolissaan slummeista, joissa viruksen leviäminen olisi katastrofaalista. Slummien asukkailla ei ole mahdollisuutta eristää itseään muista ihmisistä. Vuonna 2016 Etelä-Afrikassa noin yksi seitsemästä taloudesta oli slummeissa, metropolialueilla yksi viidestä.

Uudenlaisesta koronaviruksesta tiedetään vielä suhteellisen vähän, eikä ole selvää, leviääkö virus hitaammin lämpimässä ilmastossa. Afrikan tartuntatautikeskuksen keräämän tilaston mukaan suurin osa maanosan vahvistetuista tartunnoista on peräisin Euroopasta.

Cleary muistuttaa, etteivät laajalle levinneet taudit ole maanosassa ennenkuulumattomia.

Ebolan leviäminen Länsi-Afrikan maissa vuosina 2014–2016 oli herätys monille Afrikan maille terveydenhuollon tilasta. Aallon jälkeen useissa maissa perustettiin terveydenhuoltovirastoja, ja Afrikan unioni perusti tartuntatautikeskuksen, joka monitoroi tautien tilaa maanosassa.

Nyt tartuntatautikeskus tekee tiivistä yhteistyötä WHO:n kanssa koronapandemian seurannassa.

Useissa Afrikan maissa terveydenhoitojärjestelmät taistelevat rahoituksen kanssa. Suuri ihmismäärä ja huono hygienia tarjoavat viruksen leviämiselle otolliset olosuhteet.

Jos viruksen leviämistä ei saada estettyä, terveydenhuollollisesti heikoimmassa asemassa on Somalia, kertoo esimerkiksi uutiskanava Al-Jazeera.

”Tällaisissa konfliktin jälkeisissä maissa terveydenhuolto ei ole aina ollut valitettavasti ykkösprioriteetti”, kertoo Kirkon ulkomaanavun Somalian maajohtaja Mika Jokivuori puhelimitse Somaliasta.

Somaliassa on torstaihin mennessä vahvistettu vain yksi koronatapaus. Tartunnan seurauksena maassa otettiin kovat keinot käyttöön, ja kansainvälinen lentokenttä ja koulut suljettiin. Maan pääministeri Hassan Ali Khaire lupasi keskiviikkona viisi miljoonaa dollaria viruksen vastaiseen taisteluun.

Jokivuori kuitenkin pohtii, kuinka paljon vahvistettuihin tartuntalukuihin voidaan lopulta luottaa.

Somalialainen lääkäri ja sairaanhoitaja valmistelevat osastoa koronaviruspotilaille Martini sairaalassa Mogadishussa Somaliassa.

Somalialainen lääkäri ja sairaanhoitaja valmistelevat osastoa koronaviruspotilaille Martini sairaalassa Mogadishussa Somaliassa. Kuva: FEISAL OMAR / Reuters

Hallituksen valta on rajattu, sillä osa maasta on jihadistisen ääriryhmän al-Shabaabin hallinnassa. Tieto liikkuu hitaasti jos ollenkaan ryhmän hallitsemilla alueilla. Maan sisäiset pakolaiset asuvat tiiviisti telttakylissä, joissa hygieniataso on olematon.

Muualla maassa tilanne ei vaikuta rohkaisevammalta. Jokivuoren mukaan perusterveydenhuoltoa on, mutta ei juuri enempää. Käsienpesusta voi valistaa, mutta siitä ei ole apua, kun kaikilla ei ole vettä. Lähes 15 miljoonan asukkaan maassa 5–6 miljoonaa ihmistä kärsii aliravitsemuksesta.

Maassa ei ole testausmahdollisuuksia koronavirukselle, vaan kaikki näytteet lähetetään tutkittavaksi Etelä-Afrikkaan. Tulosten saaminen kestää päiviä.

Jokivuoren mukaan vielä on liian aikaista sanoa, miten epidemia tarkalleen vaikuttaa maahan. Ei auta muuta kuin odottaa.

Muukaan Afrikka ei ole jäänyt odottelemaan pandemian leviämistä. Useat maat ovat Etelä-Afrikan ja Somalian tavoin rajoittaneet lentoliikennettä ja sulkeneet kouluja.

Vartija annostelee kloorivettä matkustajan käteen lähellä Muhimbilin sairaalaa Dar es Salaamin kaupungissa Tansaniassa 16. maaliskuuta.

Vartija annostelee kloorivettä matkustajan käteen lähellä Muhimbilin sairaalaa Dar es Salaamin kaupungissa Tansaniassa 16. maaliskuuta. Kuva: Ericky Boniphace / AFP

Liberiassa, jossa ebola on vielä tuoreessa muistissa, tehostettu valvonta lentokentillä aloitettiin jo tammikuun lopussa. Toisaalla Länsi-Afrikassa Ghanassa kaikki ulkomailta saapuvat määrätään kahden viikon karanteeniin. Jos lähtömaassa on yli 200 koronatapausta, matkustajalta kielletään kokonaan pääsy Ghanaan, ellei hän ole maan kansalainen tai pysyvä asukas.

Väkiluvultaan Afrikan suurimmassa maassa Nigeriassa mitataan kuume jokaiselta maahan saapuvalta. Pahimmilta epidemia-alueilta saapuvia pyydetään eristäytymään kahdeksi viikoksi.

”Ovatko toimet sitten liian aikaisia vai myöhäisiä, se jää nähtäväksi”, Jokivuori toteaa.

Vapaaehtoistyöntekijä jakaa käsidesiä ihmisille Kiberan slummialueella Nairobissa Keniassa.

Vapaaehtoistyöntekijä jakaa käsidesiä ihmisille Kiberan slummialueella Nairobissa Keniassa. Kuva: Yasuyoshi Chiba / AFP

Päivittyvä seuranta|Boris Johnson kirjoitti kansalaisille kirjeen: ”Tiedämme tilanteen pahenevan ennen kuin se alkaa parantua” – Trump veti takaisin aikeet New Yorkin asettamisesta karanteeniin

Seuraa uutisia tästä aiheesta