Hengenahdistusta, ripulia ja 10 päivää sahaava kuume: Belgiassa sairastunut suomalainen Mari sai diagnoosikseen ”lievän koronan” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Hengenahdistusta, ripulia ja 10 päivää sahaava kuume: Belgiassa sairastunut suomalainen Mari sai diagnoosikseen ”lievän koronan”

Koronavirustauti aiheutti niin kovan pahoinvoinnin, ettei suomalainen äiti pystynyt syömään kolmeen päivään. Marin käsityksen mukaan Suomessa taudin vaaroihin suhtaudutaan liian välinpitämättömästi. Samaa keskustelua käydään muuallakin Belgiasta Yhdysvaltoihin.

Sairaanhoitaja hengityslaitteen kanssa Saint-Jeanin sairaalan edustalla Belgiassa perjantaina. Kuva: YVES HERMAN / Reuters

Julkaistu: 22.3. 18:10, Päivitetty 22.3. 21:22

Maaliskuun 10. päivä Belgiassa asuva suomalainen Mari huomasi olevansa kuumeessa.

Tämän viikon loppupuolellakin hän on vielä kuumeillut. Välillä kuume laskee ja nousee sitten takaisin 38 asteen tietämille.

Hän oli sairastunut tautiin, joka oli belgialaisen lääkärin perjantaina tekemän diagnoosin mukaan ”todennäköinen lievä korona”. Marille kerrottiin, että hänen tartuntansa ei vaatinut sairaalahoitoa.

”Olen ollut joka päivä kuumeessa, sängyssä ja kovassa pääkivussa. Minulla on ollut hengenahdistusta ja ripuli. Niin kova pahoinvointi, etten voinut syödä mitään kolmeen päivään”, hän kertoo.

Marin mukaan hän jaksoi hädin tuskin kävellä lääkäriin, joka sijaitsee 200 metrin päässä hänen kodistaan.

Hän on alle 45-vuotias ”perusterve” nainen.

”En saanut syötyä mitään pitkään aikaan. Lääkärin antama pahoinvointilääke onneksi mahdollisti syömisen.”

Marille ei tehty koronavirustestiä, koska Belgiassa testaamista on rajoitettu vain vakavimmille sairaalahoitoa vaativille tapauksille testausjärjestelmien puutteen vuoksi. Lääkäri piti oireiden, kokeiden ja muiden tietojen perusteella varmana, että hänellä on koronatartunta ja määräsi hänet karanteeniin.

Belgian Liègessä sijaitsevan sairaalan väki siirtämässä koronavirukseen sairastunutta potilasta perjantaina. Kuva: JOHANNA GERON

Maailman terveysjärjestö WHO on kertonut, että noin 80 prosenttia tartunnoista johtaa ”lieviin tai kohtalaisiin” oireisiin. Osa voi olla suorastaan oireettomia.

Kiinassa laajoista potilasmääristä tehdyt kartoitukset kertovat, että noin 14 prosenttia potilaista on saanut vakavia oireita, kuten hengenahdistusta. Noin kuudella prosentilla puolestaan on ollut kriittisen vakavia oireita, joihin kuuluu esimerkiksi hengitysvajausta, verenmyrkytystä ja monielinhäiriöitä.

Vaikka Marin tauti määriteltiin Belgiassa lieväksi, myös hänen tapauksena kuormitti terveydenhuoltoa. Hän on käynyt tähän mennessä kahdesti lääkärillä. Sen lisäksi hän on ollut neljästi puhelinkonsultaatiossa, soittanut kerran viikonloppupäivystykseen, käynyt verikokeessa ja saanut happisaturaatiomittauksen.

Kaikkeen tällaiseen oli löytynyt Belgiassa vielä hyvin aikaa, sillä Marin sairastuessa 10. maaliskuuta maassa oli ”vain” 267 tunnettua koronavirustartuntaa. Mutta sunnuntaina niitä oli jo 3 401, ja uusia tapauksia oli kirjattu 586 edellispäivän lukuihin verrattuna.

Runsaan 11 miljoonan asukkaan Belgia päätti keskiviikkona rajoittaa kansalaisten lähikontakteja, mutta välttämättömiä asioita saa hoitaa, esimerkiksi käydä ruokakaupassa tai apteekissa.

”Pysykää kotonanne niin paljon kuin mahdollista. Vain välttämätön liikkuminen on sallittua”, Brysselin poliisiautojen kaiuttimista kuuluvat ilmoitukset kertovat ranskaksi, hollanniksi ja englanniksi.

Pohjois-Belgiassa asuvan suomalaisen naisen nimi Mari on hänen keskimmäinen nimensä, tämän tarkemmin hän ei halua itsestään kerrottavan.

Hän kertoo olevansa liian väsynyt antaakseen pidempää haastattelua. Aluksi hän ajatteli, ettei puhuisi mitään medialle, koska pelkäsi saavansa vähättelyä osakseen.

”Suomessa lievä korona on flunssa, ja ihmiset ehkä leimaavat, että liioittelen oireita ta muuta sellaista. Maahan mahtuu näköjään vain yksi totuus”, hän kirjoittaa sähköpostitse.

Liègessä sijaitsevalla rautatieasemalla oli hiljaista perjantaina. Kuva: JOHANNA GERON

Maria on ihmetyttänyt mediassa näkemänsä perusteella, miten huolettomasti jotkut suomalaiset tuntuvat koronavirustautiin suhtautuvan.

”Ehkä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että lieväkin korona tarvitsee aika paljon hoitoa, jos on pahat oireet. Ettei vain joku yksinhuoltaja ajattele sairastaa tautia pikkuvauvan kanssa”, kertoo Mari, jolla on miehensä kanssa kaksi pientä lasta.

Hän oli katsellut hämmentyneenä netistä Yleisradion ohjelmaa, jossa tunnettu suomalainen professori tuntui vähättelevän tautia. Marin mielestä myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL on välittänyt virheellistä mielikuvaa, jonka mukaan lähinnä vanhusväestön tarvitsee kantaa huolta taudista omalla kohdallaan.

Hallituksen viestinnässäkin korostettiin aluksi, että nyt suojellaan 70-vuotiaita ja sitä vanhempia ja ”muu väestö ottaa koronaviruksen vastaan”.

Sittemmin tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) ovat joutuneet patistamaan kansalaisia noudattamaan määräyksiä, ettei niitä tarvitsisi vielä tiukentaa.

Näyttää siltä, että monessa länsimaassa noudatetaan samaa kaavaa hieman eri versioina. Epidemian laajenemiseen herätään hitaasti, mistä kertoo esimerkiksi Brussels Times -lehden lainaaman lääkärin Clara Loriotin kommentti torstaina, kun puistoissa vaelteli vielä runsaasti ihmisiä hallituksen määräyksistä huolimatta.

”Nyt EI olla lomalla ja tämä ei ole hauskaa, tämä on kriisi, katastrofi”, Loriot totesi Facebook-viestissään, jonka hän allekirjoitti sanoin ”raivostunut lääkäri Clara”.

Kriisimieliala on hiipinyt eri maihin eri tahtia. Esimerkiksi Belgiassa ei ollut yhtään kuolintapausta, kun Marilla nousi kuume. Nyt niitä on ainakin 75.

Saint-Jeanin sairaalan työntekijät kuljettivat hengityslaitetta perjantaina. Kuva: YVES HERMAN

Tilastot eri maista näyttävät, että koronavirustauti tappaa enimmäkseen vanhuksia. Näin on ollut esimerkiksi Kiinassa ja Italiassa, joissa tapauksia on ollut eniten. Italiassa tautiin kuolleiden keski-ikä on ollut peräti 80 vuotta.

Nuoremmilla ihmisillä kuolemantapauksia on ollut suhteellisesti paljon vähemmän vanhusväestöön verrattuna. Esimerkiksi Kiinassa 60–69-vuotiaista potilaista on kuollut noin 3,6 prosenttia.

Italiassa taas yli 80-vuotiaista potilaista on kuollut joka kuudes. Yhtään alle kymmenvuotiasta lasta ei ole kuollut tautiin ja alle 50-vuotiaissa kuolleita on prosentin murto-osia tunnettuihin tartuntoihin verrattuna.

Mutta viime aikoina on havahduttu siihen, että myös aikuisväestöstä merkittävä osa saa tehohoitoa edellyttäviä oireita. Toki vähemmän kuin vanhukset, mutta esimerkiksi Hollannissa yli puolet teho-osastojen potilaista on alle 50-vuotiaita.

Se on kaikki pois vanhusväestön pelastamisesta, koska resurssit ovat koetuksella kaikkialla. Ja se kertoo, että monelle nuoremmallekin tauti on raju ja pahimmillaan jopa henkeä uhkaava koettelemus.

Yhdysvalloissa julkaistiin tällä viikolla tilastot, joiden perusteella puolet sairaaloiden koronapotilaiden tehohoitopaikoista ovat työikäisten, eli 20–64-vuotiaiden koronapotilaiden valtaamia. Maassa on herännyt Suomen tavoin keskustelu siitä, kuinka vakavasti ihmiset ymmärtävät taudin riskit itselleen tai muille.

Taudin alkuperämaassa Kiinassa kansa on totellut monia länsimaita kuuliaisemmin hallituksen määräyksiä olla tartuttamatta virusta eteenpäin. Se selittynee osin aiemmilla epidemioilla, terveellistä elämää painottavalla kulttuurilla, kovalla yhteiskuntakurilla ja ehkä myös ihmisten tottumuksella noudattaa käskyjä.

Osaselitys voi olla silläkin, että epidemian alkuvaiheen tunnetuin kuolonuhri oli vasta 34-vuotias lääkäri Li Wenliang. Hän kertoi viime vuoden lopulla ensimmäisten joukossa sosiaalisessa mediassa uudesta virustaudista laajemmalle joukolle ihmisiä, mikä osaltaan pakotti Kiinan hallitusta kertomaan epidemiasta WHO:lle.

Viranomaiset nuhtelivat Litä taudista puhumisen takia, mutta kansan keskuudessa hänestä tuli sankari. Muulle maailmalle hänen kertomuksensa antoi kullanarvoista lisäaikaa suojella niin vanhempia kuin nuorempiakin.

Nyt sitten pitäisi vain ymmärtää suojella.

Vaikka suomalaisen Marin kokemus on ollut rankka, hän kertoo olevansa tyytyväinen siihen, miten häntä on Belgiassa hoidettu.

”Belgian kattava omalääkärisysteemi on uuden viruksen oloissa erinomainen. Potilaalle tilanne on psykologisesti rankka, ja on tosi hyvä, että potilaat voivat ottaa tuttuun lääkäriin yhteyttä huoltensa kanssa. Ja henkisestäkin jaksamisesta huolehditaan.”

Hän sanoo, että aikoo toipumisensa jälkeen selvittää, voiko hän toimittaa lääkärilleen ja hänen kollegoilleen kukkia.

”Vaikka ensisijaisesti toivon pystyväni viemään ainakin muutaman maskin, jotka koko maasta ovat loppumassa. Se olisi jo heidän työturvallisuutensa kannalta elintärkeää.”

Lisäys kello 21.21: Juttuun lisätty kohta, jossa kerrotaan lääkärin tekemästä koronadiagnoosista ilman testiä.