Korona­kriisi näkyy satelliitti­kuvissa – liikkumisen rajoitukset vähensivät päästöjä ensin Kiinassa ja nyt Pohjois-Italiassa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Ilmansaasteet

Korona­kriisi näkyy satelliitti­kuvissa – liikkumisen rajoitukset vähensivät päästöjä ensin Kiinassa ja nyt Pohjois-Italiassa

Typpidioksidin ja pienhiukkasten määrät ovat pienentyneet. Se kertoo liikenteen vähenemisen lisäksi muustakin talouden hyytymisestä.

Koronaviruspandemia on johtanut Italiassa tiukkoihin liikkumisrajoituksiin. Armeijan sotilaat valvoivat kiellon noudattamista perjantaina 20. maaliskuuta Milanon Piazza Duomolla. Kuva: Alberico/Fotogramma/Ropi

Julkaistu: 24.3. 2:00, Päivitetty 24.3. 8:33

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset ovat laskeneet ilman typpidioksidipitoisuuksia ja myös pienhiukkasten määriä Italiassa.

Tämä näkyy varsinkin Euroopan pandemian keskuksessa, teollistuneessa Pohjois-Italiassa.

Italiassa tiukat toimet pandemian hillitsemiseksi alkoivat maaliskuun alkupuolella ensin Pohjois-Italiassa ja levisivät sitten myös muualle maahan.

Typpidioksidin väheneminen on ollut selvästi havaittavissa myös Kiinassa Hubein maakunnassa, jonka pääkaupungissa Wuhanissa alkoi tiukka karanteeni 23. tammikuuta. Samaan aikaan Kiinassa oli meneillään kiinalaisen uudenvuoden lomakausi, joka normaalistikin laittaa tehtaita kiinni ja näkyy ilmanlaadun parantumisena.

Typpidioksidi on ilmansaaste, jota syntyy etenkin liikenteessä, teollisuudessa ja energiantuotannossa. Se aiheuttaa ihmisillä hengitysteiden ärsytystä sekä luonnossa rehevöitymistä ja happamoitumista.

Pohjois-Italiassa on viime vuosina esiintynyt usein talvisin savusumua. Esimerkiksi viime helmikuussa Po-joen laaksossa ilmansaasteiden pitoisuudet nousivat yli sallittujen rajojen.

Alueen maantieteellinen sijainti vuorten kupeessa vaikuttaa: se aiheuttaa inversioksi kutsutun ilmiön, kun ilma alhaalla tasangolla on kylmempää kuin vuorilla. Inversio tarkoittaa sulkukerrosta, joka estää alimman ilmakerroksen leviämisen ylöspäin. Se nostaa ilmansaastepitoisuudet korkeiksi etenkin kaupungeissa.

Talouden suuret heilahtelut ovat aiemminkin näkyneet satelliiteilla mitatuissa keskimääräisissä typpidioksidipitoisuuksissa, sanoo tutkija Anu-Maija Sundström Ilmatieteen laitokselta.

”Vuosien 2008–2009 globaali lama oli osatekijänä satelliittimittauksissa havaituissa laskevissa typpidioksidipitoisuuksissa muun muassa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Nyt näkee, että Kiinassa sekä teollisuus että liikenne ovat vähentyneet.”

Sundström huomauttaa, että typpidioksidi ei ole ainoa ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Ei siis voi vielä yksiselitteisesti sanoa, että koronaviruksen leviäminen olisi johtanut siihen, että ilmanlaatu olisi parantunut.

”Ilmanlaatu koostuu monesta muustakin seikasta, mutta satelliittimittausten näkökulmasta typpidioksidin muutos on ollut kaikista muuttujista selvin. Esimerkiksi Kiinassa ilmanlaatu on erittäin monimutkainen kokonaisuus, joten yhden muuttujan pitoisuuden lasku ei välttämättä vielä puhdista ilmaa.”

Kun typpidioksidipitoisuus on erittäin korkea, kuten tyypillisesti Kiinassa, sen vähenemisen voi jossain määrin huomata ulkona hengittäessään, Sundström sanoo.

”Vaikka typpidioksidi on yksi keskeisimmistä ilmansaasteista, ihmiset helpommin havainnoivat hengittäessään ympäristön korkeat pienhiukkaspitoisuudet. Ne myös ovat hengityselimille vaarallisempi komponentti.”

Pienhiukkasmäärät ovat satelliittikuvien perusteella vähentyneet niin Kiinassa kuin Pohjois-Italiassa.

Pienhiukkasia tulee ilmaan polttoaineiden palamisessa, erityisesti puun pienpoltossa. Myös typpidioksidikaasut vaikuttavat asiaan, sillä ne muuntuvat ilmaan päästessään pienhiukkasiksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan ulkoilman pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa noin 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Pienhiukkaset vaikuttavat haitallisesti muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistöön, minkä vuoksi kroonisista hengityselin- sekä sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät ihmiset ovat pienhiukkasten suurinta riskiryhmää.

Suomessa typpidioksidin kokonaispäästöstä puolet tulee energiantuotannosta ja puolet liikenteestä. Typpidioksidin vaikutus erityisesti kaupunkien ilmanlaatuun on merkittävä, koska liikenteen päästöt tulevat maanpinnan tasolle ja suoraan hengitysilmaan.

Hyvä uutinen sinänsä on, että autojen kehitys entistä ympäristöystävällisemmiksi on vähentänyt typpidioksidipäästöjä jo useita vuosia. Tosin liikennemäärien kasvu on syönyt tästä saavutettuja hyötyjä.

Suomessakin liikennemäärät ovat koronaviruksen takia jo vähentyneet, kun ihmiset ovat siirtyneet etätöihin.

Sundströmin mukaan koronavirustilanne on kaikesta karmeudestaan huolimatta ilmastotutkijalle ainutlaatuinen mahdollisuus oppia lisää.

”Jo se, että meidän satelliiteillamme on pystynyt havainnoimaan tätä muutosta, on yksi asia. Näemme, mitä tapahtuu ja mitä päästöjä jää, jos liikenne vähenee näin paljon.”

Ilmastonmuutoksen kannalta on myös olennaista seurata, miten hiilidioksidin määrä ilmakehässä kehittyy koronaviruksen aiheuttaman talouden hyytymisen aikana.

Myös hiilidioksidimäärien kehitystä tutkitaan satelliittikuvin, mutta näin nopeat muutokset eivät välttämättä heti niissä näy.

”Hiilidioksidi on luonteeltaan erilainen kuin typpidioksidi. Typpidioksidi on hyvin lyhytikäinen kaasu, jossa nopeat muutokset ja päästölähteet näkyvät hyvin selvästi. Hiilidioksidi puolestaan on pitkäikäinen kaasu, joka kiertää ilmakehässä jopa satoja vuosia, ja siksi hetkellisten muutosten erottaminen taustasta on haastavaa”, Sundström sanoo.

Analyytikko Lauri Myllyvirta Centre for Research on Energy and Clean Air -tutkimusyhtiöstä arvioi aiemmin Helsingin Sanomille, että Kiinan helmikuun hiilidioksidipäästöt putosivat noin neljänneksen normaalitasoltaan. Arvio pohjautui tietoihin kivihiilen ja raakaöljyn kulutuksesta.

Jo nyt tutkijat pelkäävät, että koronaviruspandemian jälkeinen elvytys voi olla takaisku ilmastolle, kun eri maat ottavat vanhoja keinoja käyttöön hakiessaan nopeaa pääsyä entiselle kasvu-uralle. Uutistoimisto Bloombergin haastattelema Helen Mountford World Resources Institutesta arvioi, että ympäristösyiden takia keskeytetyt, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat projektit saatetaan nyt kaivaa pöytälaatikosta.

Mountfordin mukaan hallitusten kannattaisi ennemmin laittaa elvytysvaroja esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeisiin.

Kiina|”Ennen­näkemättömän dramaattinen pudotus” – Koronavirus romahdutti Kiinan päästöt

Koronavirus|Ihmiset jäävät koteihinsa – HS:n reaaliaikainen grafiikka näyttää väen vähyyden liikenteessä ja kaupungilla