Vielä viime viikolla Hongkong oli mallioppilas.
Vaikka Kiinan erityishallintoalue on yksi maailman tiheimmin asutuista alueista ja sillä on vilkasliikenteinen maaraja Manner-Kiinan kanssa, se sai pitkään pidettyä koronavirustartuntojen määrän maltillisena.
Hongkongia kehuttiin oikeista toimista: Manner-Kiinasta tulijat määrättiin karanteeniin, ihmisiä kehotettiin pysymään kotona, koulut suljettiin ja ihmiset käyttivät kuuliaisesti kasvosuojaimia. Tartuntaketjut pyrittiin löytämään ja eristämään nopeasti. Testejä tehtiin paljon.
Loppuviikosta Hongkongin koronaluvut alkoivat kuitenkin nousta rajusti aiempaan verrattuna. Torstain ja maanantain välisenä aikana todettiin 148 uutta tapausta. Se on paljon, kun vahvistettuja koronavirustartuntoja on kaikkiaan 356.
Maanantaina Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam ilmoitti uusista rajoituksista: rajat laitetaan kiinni ulkomaalaisilta keskiviikosta alkaen kahdeksi viikoksi ja kaupungin baareille, klubeille ja ravintoloille asetetaan alkoholin myyntikielto. Tarkkaa päivää alkoholin myyntikiellolle ei vielä kerrottu.
Tiedotustilaisuudessaan Lam totesi, että humalapäissään ihmiset heittäytyvät helposti tuttavallisiksi. Humalainen hellyys on koronariski.
”Ravintoloissa voidaan tarjoilla yhä ruokaa, mutta ilman alkoholijuomia… Mutta baareissa ihmisistä tulee joskus juomisen seurauksena hyvinkin läheisiä, ja se voi lisätä tartuntariskiä.”
Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam turvautui hengityssuojaimeen jo tammikuun lopussa.
Myös rajan takana Manner-Kiinassa johtajat ovat huolissaan siitä, että ulkomailta tulijat tuovat viruksen takaisin juuri, kun tilanne näyttää hieman paremmalta. Sekä Hongkongissa että mantereella uudet tartuntatapaukset ovat tulleet pääosin matkailijoiden mukana.
Esimerkiksi Pekingissä lentokoneet eivät enää laskeudu kansainväliselle kentälle vaan naapurikaupunkeihin. Siellä matkustajat tutkitaan. Oireettomat lähetetään kahdeksi viikoksi karanteenikeskuksiin ja oirehtivat testauksen kautta kuumeklinikoille.
Pandemioissa puhutaan usein tartunta-aalloista. Onko koronaviruksen toinen aalto jo lähtenyt liikkeelle Manner-Kiinassa ja Hongkongissa?
Suomalaisten asiantuntijoiden mielestä on kyseenalaista, kannattaako puhua vielä toisesta aallosta. Kiinassa epidemia riehui alueellisesti, ja se saatiin onnistuneesti rajatuksi ja tukahdutetuksi. Mutta monissa osissa maata ensimmäinenkään aalto ei ole vielä alkanut.
Peruskuvio on tämä: Kiinassa on 1,3 miljardia asukasta. Heistä 80 000 on varmistetusti sairastanut taudin. He ovat oletettavasti jonkin aikaa immuuneja, mutta lopulta he ovat hyvin pieni osuus kiinalaisista. Kaikki muut ovat alttiita saamaan tartunnan.
Niinpä tämä tuskin oli Kiinan osalta tässä – vaikka maa onkin ilmoittanut, että peräkkäin on ollut jo monta päivää, jolloin ei ole todettu yhtäkään maansisäistä tartuntaa.
”Kiinalla on aikamoinen tehtävä, jos se aikoo pitää taudin poissa. Mutta jos se on ensimmäisen epidemian torjunut, niin sillä on nyt tietoa ja valmiutta ehkä toisenkin torjumiseen”, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.
Tilanne voi jatkua nollan kotimaisen tartunnan tilassa vain, jos kaikki satunnaiset ulkoa tulleet tartunnat löydetään nopeasti.
”Kiinassa on tehty vasta yksi sammutusoperaatio. Tuntuu kummalliselta, jos uusia tartuntoja ei Kiinassa tulisi, kun virus on päässyt leviämään niin laajalle. On aivan varmaa, että se jossain vaiheessa palaa, jos se leviää valtoimenaan muualla maailmassa”, toteaa bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.
Ja sekin on yhä kyseenalaista, mikä Kiinan todellinen sisäinen tartuntatilanne lopulta on.
Esimerkiksi japanilainen uutistoimisto Kyodo uutisoi viime viikolla, että Wuhanissa tartuntalukuja manipuloitiin presidentti Xi Jinpingin vierailun vuoksi. Xi kävi Wuhanissa maaliskuun alussa. Kyodon haastattelema lääkäri kertoi, että monia oirehtivia potilaita vapautettiin äkisti karanteenista korkean tason vierailun alla, ja koronavirustestausta rajoitettiin.
Myös hongkongilainen julkinen radioasema RTHK uutisoi maanantaina, että sairaalat Wuhanissa ovat kieltäytyneet testaamasta hoitoon hakeutuneita ihmisiä. Luvut pysyvät matalina, kun testejä ei tehdä.
Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili koronaviruksen kurittamassa Wuhanissa 10. maaliskuuta.
On todennäköistä, että vaikka Hongkongissa ja Kiinassa ei vielä voitaisikaan puhua toisesta aallosta, on kuitenkin vain ajan kysymys, milloin tartunnat lähtevät leviämään uudelleen.
Maan rajojen pitäminen täysin suljettuina on jokseenkin mahdoton tehtävä. Se on epäonnistunut niinäkin aikoina, kun matkustaminen oli vähäistä ja hidasta.
Rutto ja isorokko onnistuivat purjelaivoillakin leviämään ympäri maailman.
Espanjantaudin aikana Australia onnistui satamien tiukan karanteenin avulla säästymään niin sanotusta ensimmäisestä aallosta, mutta sitten tauti saavutti senkin ja levisi yhtenä pitkänä epidemiana.
Espanjantauti oli influenssa, joka kiersi maailman kolmesti ja tuli joihinkin maihin neljännenkin kerran. Yksi näistä maista oli Suomi.
Toinen kierros oli tappavin. Viruksen on arvioitu muuntuneen vaarallisemmaksi, mutta Julkusen mielestä syy saattoi olla yksinkertaisesti sekin, että toisen aallon aikana sairastui enemmän ihmisiä. Immuniteettia vailla olevia oli vielä paljon jäljellä.
Espanjantaudin sairasti lopulta arviolta yli puolet maailman väestöstä.
Vasta myöhemmin nähdään, pyyhkiikö covid-19 uudelleen myös niiden alueiden ylitse, joilla se on jo aiemmin käynyt. Ellei rokote ehdi ennen sitä väliin.
Se, miten turvassa Wuhan on nyt taudin uudelta hyökkäykseltä, saataisiin selville vasta-ainetutkimuksilla, ehdottaa kansanterveystieteilijä Antoine Flahault Geneven yliopistosta lääketieteen The Lancet -lehdessä. Jos Wuhanissa tutkittaisiin verinäytteestä vasta-aineet tuhannelta ihmiseltä, saataisiin kuva siitä, kuinka suuri osuus väestöstä epidemian ytimessä viruksen todella sai.
Se olisi arvokasta tietoa myös muulle maailmalle, sillä saisimme tarkempaa tietoa taudin todellisesta tarttuvuudesta ja tappavuudesta.
Harvardin yliopiston tutkijat ovat mallintaneet tuttujen koronavirusten käyttäytymisen perusteella, kuinka sars-cov-2-virus mahdollisesti käyttäytyy pandemian jälkeen.
Tutkijat ennustavat, että tauti jää edelleen kiertämään maailmaa, ja talviajan epidemioita on odotettavissa myös varsinaisen pandemian päätyttyä. Tulevaisuus riippuu suuresti siitä, miten pitkän immuniteetin taudin sairastaminen ihmiselle antaa. Muista koronaviruksista saatujen kokemusten perustella se voisi kestää 2–3 vuotta.
Ihmiskunnassa kiertää ennestään neljä muutakin aikoinaan eläimistä ihmiseen siirtynyttä koronavirusta, jotka aiheuttavat meille hengitystieinfektioita.
Hongkongin kohdalla asiantuntijat ovat kysyneet, huokaistiinko siellä helpotuksesta liian aikaisin.
Uutistoimisto Bloomberg kirjoitti, että toista aaltoa edesauttaa myös ihmisten väsyminen pitkittyvään tilanteeseen. Meitä ei vain ole rakennettu siten, että jaksaisimme olla jatkuvasti varuillamme.
Hongkongissa valtaosa 180 000 virkamiehestä palasi etätöistä toimistoille maaliskuun toinen päivä. Elämä kaupungissa alkoi palata uomiinsa, vaikka kaduilla kuljettiinkin yhä kasvosuojissa.
Ihmiset rentoutuivat, ravintoloissa alkoi näkyä enemmän syöjiä ja baareissa riitti tunkua. Metrot alkoivat olla taas täysiä.
Meni kaksi viikkoa, ja tartuntojen määrä kääntyi nousuun. Vaikka valtaosa tulikin ulkomailta saapuvilta, myös sisäisiä tartuntoja alkoi ilmetä.
Nyt Hongkongilla on uudet rajoitukset käytössä. Ulkomailta saapuneita karanteenissa olevia valvotaan elektronisin rannekkein. Viikonloppuna poliisi pidätti viisi ihmistä, jotka olivat rikkoneet karanteenimääräyksiä ja lähteneet juhlimaan.
Virkamiehet on määrätty taas etätöihin, ja Hongkongin terveysviranomaiset ovat varoittaneet ihmisiä, että kovempiakin rajoituksia voi olla luvassa.
Carrie Lamin näkemyksen mukaan Hongkong on itse asiassa jo kolmannessa aallossa. Hän puhui lauantaina kansalle ja sanoi, että kahdesta ensimmäisestä aallosta on jo selvitty.
Ensimmäinen aalto oli Manner-Kiinasta tulleet tartunnat. Ne saatiin kuriin. Toinen aalto oli paikalliset tartunnat, jotka lähtivät leviämään illallisten ja muiden kokoontumisten kautta.
Lamin mukaan on ”vain luonnollista”, että uusia tapauksia tulee, kun ihmiset hieman rentoutuvat, kuten maaliskuun alussa tapahtui.
Wuhanissa sijainneen väliaikaisen Wuchangin-sairaalan henkilökunta iloitsi sairaalan sulkemisesta 10. maaliskuuta.
Tiede-lehti Nature kirjoitti perjantaina huomaamatta jäävien tapausten osuudesta pandemiassa. Kiinalainen tutkijaryhmä päätyi mallinnuksessaan siihen, että Wuhanissa 59 prosenttia tartunnan saaneista jäi tunnistamatta.
Muut lehden haastattelemat asiantuntijat pitivät lukua oikean suuntaisena. Arvio tehtyjen tutkimusten pohjalta on, että tartunnan saaneista ja sitä levittävistä karkeasti puolet on oireettomia tai vähäoireisia. Tämän takia tauti leviää huomaamatta laajalle.
Yleisesti länsimaissa asiantuntijat eivät näytä uskovan, että pandemiaa olisi mahdollista tukahduttaa. Se tukahtuu vasta, kun tarpeeksi monella on vastustuskyky, ja sen saa sairastamalla.
Vääjäämätöntä yritetään hidastaa niin paljon, että kaikki sairaalahoitoa vaativat potilaat pystytään hoitamaan ja kuolleisuus jää mahdollisimman pieneksi. Siinä auttaa, jos vanhukset pystytään pitämään eristyksissä, kunnes epidemia on tukahtunut laumasuojaan.
Näyttää siltä, että Aasiassa uskotaan enemmän kontrollin mahdollisuuksiin: että ihmisiä on mahdollista hallita ja valvoa tavalla, joka pysäyttää pandemiankin.
Eikä kontrollin tarvitse pitää kuin siihen asti, että kansa saadaan rokotetuksi. Toki sillä on muuta käyttöä senkin jälkeen.
