Venäjällä oli tiistaina iltapäivällä virallisen tiedon mukaan 495 koronavirustapausta.
Luku on edelleen kansainvälisessä katsonnassa pieni. Monien mielestä epäilyttävän pieni.
”En usko virallisiin lukuihin”, sanoi myös Lääkäreiden allianssi -lääkärijärjestön johtaja, lääkäri Anastasija Vasiljeva puhelimessa HS:lle maanantai-iltana.
”Meille valehdellaan.”
Vasiljeva ei HS:n haastattelussa anna omaa arviotaan virustartuntojen määrästä, mutta aiemmin hän on sanonut arvelevansa niitä olevan Venäjällä jopa kymmeniä tuhansia.
Venäjän viranomaiset ovat toistuvasti vakuuttaneet virallisten lukujen olevan oikeita ja perustelleet niitä toimillaan, esimerkiksi Kiinan-rajan sulkemisella jo aikaisessa vaiheessa.
Tiistaina Moskovan pormestari ja koronaviruksen torjuntaa laajemminkin johtava Sergei Sobjanin kuitenkin sanoi testaamisen vähyyden selittävän pientä lukua ja varoitti kriisistä. Hän lisäsi, ettei maakuntien tilannetta tiedetä. Myös illan televisiouutisissa sävy oli huolestuneempi, eikä länttä enää pilkattu.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili tiistaina Moskovan ulkopuolella sijaitsevassa sairaalassa, jossa hoidetaan koronaviruksen saaneita potilaita.
Esimerkiksi Italiasta, Espanjasta ja Itävallasta palasi pitkään ihmisiä, jotka eivät välttämättä noudattaneet karanteenimääräyksiä vaan levittivät virusta.
Viime päivinä on myös epäilty Venäjän käyttämien testien tehokkuutta. Ihmiset ovat myös kertoneet vaikeuksista päästä testeihin, toisaalta osa oireita saaneistakin välttää viimeiseen asti joutumista terveydenhoidon piiriin sen huonon maineen vuoksi.
Vasiljeva sanoo kiinnittäneensä huomiota keuhkokuumetapausten selvään lisääntymiseen. Venäjän tilastolaitos Rostat kertoi jo aiemmin, että tammikuussa keuhkokuumetapausten määrä kasvoi 37 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Tietoja keuhkokuumetapausten määrän kasvusta on tullut sen jälkeenkin, mikä on lisännyt epäilyjä virallisia koronavirustilastoja kohtaan entisestään. Koronavirus voi aiheuttaa keuhkokuumetta.
”Mistä meille yhtäkkiä ilmestyi keuhkokuumetta? Taivaastako se tipahti?” Vasiljeva kysyi.
Hänen mukaansa Moskovassa on kiireellä muutettu sairaaloita hoitamaan keuhkokuumepotilaita. Samanlaisia viestejä hän sanoo kuulevansa ympäri maata.
Vasiljevan johtama järjestö on riippumaton ammattiliitto, joka on kytköksissä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyiin. Vasiljeva sanoo saaneensa suorasanaisuutensa vuoksi jo valtiollisen median kimppuunsa.
Viranomaiset ovat sanoneet, ettei keuhkokuumepotilaiden määrästä saa vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. He ovat selittäneet kasvua muun muassa sillä, että ihmiset hakeutuvat nyt herkemmin hoitoon.
Venäjän vallanpitäjien puheisiin on siis tullut viime päivinä uusia sävyjä, tuoreimpana Sobjaninin kommentit tiistaina.
Vielä viime viikolla tilanteen kerrottiin olevan hallinnassa Venäjän tehokkaiden toimien vuoksi, mutta maanantaina pääministeri Mihail Mišustin sanoi tilanteen olevan ”yleisesti ottaen” hallinnassa ja puhui välttämättömyydestä varautua ”vakaviin haasteisiin”.
Terveydenhuollon ammattilaiset ottivat vastaan koronaviruspotilaita sairaalassa Moskovan laitamilla maanantaina.
Määräyksiä onkin tiukennettu koko ajan, maanantaina Moskovan pormestari Sobjanin määräsi kaikki yli 65-vuotiaat ja pitkäaikaissairautta sairastavat pysymään kotona. Pääministeri puolestaan ilmoitti aikeista koventaa rangaistuksia karanteenisääntöjen rikkojille ja järjestelmästä, joka jäljittää ihmisten matkapuhelinten sijainnin avulla koronaviruspotilaiden lähellä olleet.
Uutta Moskovan kupeeseen nousevaa sairaalakin on esitelty medialle.
Valtiolliset televisiokanavat ovat suhtautuneet pitkään Euroopan tilanteeseen pienellä huvittuneisuudella, mutta myös toisenlaisia ääniä on alkanut päästä läpi. Maanantaina virologian professori Aleksandr Tšepurnov sanoi valtiollisella Rossija 24 -televisiokanavalla Länsi-Euroopan tilanteen toistuvan pian myös Venäjällä.
”Minulla on nyt tunne, että olemme Italiaa kolmisen viikkoa perässä”, Tšepurnov sanoi.
”En näe, miten Venäjä olisi erilainen muusta Euroopasta.”
Tšepurnov sanoikin arvelevansa, että Venäjän näyttävä avustusoperaatio Italiaan on todennäköisesti myös koulutus- ja valmistautumisoperaatiota.
Venäjä on käyttänyt operaation kaiken propagandahyödyn, mutta HS:n tietojen mukaan hallinnossa monet ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Tosin ei tiedetä, kuinka tarkka kuva viranomaisillakaan oikeasta tilanteesta on.
Myöskään ylimmän poliittisen johdon näkemystä ei tiedetä. Yhtenä tärkeänä merkkinä pidetään päätöstä sitä, siirretäänkö perustuslain muutoksiin liittyvää yleistä äänestystä. Se on Kremlille tärkeä, eikä ainakaan vielä sen huhtikuulle ilmoitettua päivää ole siirretty.
Venäjän terveydenhoito on ylipäätään heikossa tilassa, vaikka tilastojen mukaan asiat näyttävätkin olevan mallillaan. Venäjällä on monia muita maita enemmän sekä vuodepaikkoja että lääkäreitä.
Tilastot eivät hämää ketään, vaan terveydenhuollon kriisistä on puhuttu varsin avoimesti jo pitkään. Kyselyissä venäläiset ovat pitäneet terveydenhoidon surkeaa tilaa yhtenä isoimmista ongelmista.
Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto huomautti helmikuussa julkaisemassaan raportissa, että Venäjän terveydenhoitopaikoista 30,5 prosentissa ei ollut juoksevaa vettä, 41,1 prosentissa ei keskuslämmitystä ja 35 prosentissa ei viemäröintiä.
Vasiljevan mukaan terveydenhoito ei suoriutunut tehtävistään aiemminkaan, joten epidemia on sille iso haaste.
Varustelu vaihtelee alueittain paljon, Moskovassa tilanne on hiukan parempi. Silti Moskovassakaan sairaaloissa ei Vasiljevan mukaan tiedetä, onko sinne saapuvilla keuhkokuumepotilailla koronavirus.
”Hoitohenkilökunnalla pitäisi siis olla täysi suojavarustus. Mutta ei heillä ole. Kansalliskaarti varustetaan päästä varpaisiin. Miksi hoitohenkilökunnan kohdalla se on mahdotonta?”
Valonpilkkuna on pidetty sitä, että neuvostoperintönä Venäjän terveydenhoidossa osataan tarvittaessa mobilisoitua.
Viranomaiset ovat määränneet rajoituksia tähän asti ikään kuin salamitekniikalla. Ne ovat kiristyneet askel askeleelta. Kiristyksiä on todennäköisesti tulossa lisää, mediaan on jo vuodettu tietoja esimerkiksi poikkeustilan valmistelusta Moskovaan.
Moskovassa koulut ovat pääosin kiinni, samoin esimerkiksi kuntosalit ja galleriat. Monet aikuiset ovat siirtyneet etätöihin. Kaupoissa on nähty hamstrausta. Metron matkustajamäärät ovat pienentyneet 40 prosenttia ja esimerkiksi elokuvateattereissa kävi viime viikonloppuna 55 prosenttia aiempaa vähemmän katsojia.
Rajoitukset ovat silti edelleen varsin lieviä. Vasiljevan mukaan esimerkiksi Moskovan metro pitäisi jo sulkea. Tšepurnovin ja joidenkin muiden kommenteista huolimatta valtiollisen median selkeä pääviesti on ollut rauhoitteleva ja paikoin vähättelevä. Monet venäläiset eivät näytäkään vielä ottavan tilannetta vakavissaan.
Vasiljeva sanoi, että monet virkamiehetkin vaikuttavat luottavan tuuriinsa. Tunnetuin tapaus on Stavropolin alueen tärkein infektiolääkäri, joka meni maaliskuun alun Espanjan-matkan jälkeen töihin. Hänellä on nyt todettu koronavirus, jota hän todennäköisesti ehti levittää.
Hän on nyt eronnut tehtävästään. Maanantaina häntä vastaan aloitettiin rikostutkinta.
”Hän allekirjoitti kaikki määräykset. Mistä se kertoo? He ilmeisesti ajattelevat, että kaikki nämä käskyt ovat vain muodollisuuksia”, Vasiljeva sanoi.
