Ruotsi pitää ravintolat ja hiihtokeskukset auki ja suhtautuu tilanteeseensa optimistisesti – Näin Suomen ja Ruotsin toimet eroavat toisistaan - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Rajoitukset

Ruotsi pitää ravintolat ja hiihtokeskukset auki ja suhtautuu tilanteeseensa optimistisesti – Näin Suomen ja Ruotsin toimet eroavat toisistaan

Ruotsi jatkaa koronaviruksen torjunnassa omalla tiellään.

Dusita Pansap ja David Parra työskentelevät aasialaisessa ravintolassa Tukholman Drottninggatanilla. Parra kehitti koronaviruksen vuoksi järjestelmän, jossa asiakkaiden pöydillä olevat valot näyttävät, milloin ruokaa saa noutaa. Jos asiakkaita on pitkän noutopöydän äärellä neljä tai vähemmän, palaa vihreä valo. Muuten valo on punainen. Periaatteessa Ruotsissa olisi pitänyt tiistaista lähtien olla sallittua vain pöytiintarjoilu. Kuva: Magnus Laupa

Julkaistu: 25.3. 18:45, Päivitetty 26.3. 11:34

Ruotsi jatkaa koronaviruksen torjunnassa omalla tiellään, joka poikkeaa muista Pohjoismaista ja muusta Euroopasta.

Tästä saatiin tiistaina kaksi uutta esimerkkiä. Kun Suomi ilmoitti aikovansa sulkea kaikki ravintolat, kahvilat ja kuppilat, Ruotsi päätti pitää ravintolat auki. Myöhään keskiviikkona selvisi, että Suomessa valtiovalta ei pysty pakottamaan ravintolaita sulkemaan oviaan vielä lauantaina. Pääministeri Sanna Marin (sd) kuitenkin vetosi, että ravintolat sulkisivat ovensa vapaaehtoisesti.

Lisäksi Ruotsin terveysviranomaiset antoivat vastauksen suuria ruotsalaisjoukkoja kiinnostavaan kysymykseen: saako pääsiäislomilla lähteä pohjoiseen tai Taalainmaalle laskettelemaan? Kyllä saa. Hiihtohissit eivät pysähdy.

Suomessa Lapin suuret hiihtokeskukset päättivät sulkemisesta jo viikonloppuna.

Listaa Suomen ja Ruotsin eroista voi jatkaa:

1. Kokoontumiset. Ruotsissa yläraja on 500 henkeä, Suomessa 10 henkeä.

2. Peruskoulut. Ruotsissa ala- ja yläkoulut pysyvät auki. Suomessa kouluun pääsevät vain 1.–3.-luokkalaiset ja hekin vain jos on pakko.

3. Rajat. Ruotsi on sulkenut ulkorajansa vain Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta matkailijoilta, Suomi kaikilta ulkomaalaisilta.

4. Poikkeustila. Ruotsin lainsäädännössä ei ole mahdollisuutta Suomen kaltaiseen poikkeustilaan. Suomi on ottanut käyttöön hallituksen valtaa lisäävät valmiuslait.

5. Liikkumisrajoitukset. Ruotsi suosittelee ”miettimään kahteen kertaan” kotimaanmatkoja. Suomi kieltää liikkumisen Uudenmaan ja muun Suomen välillä lähes kokonaan.

Toisaalta ero Suomen ja Ruotsin välillä ei ehkä käytännössä ole niin suuri kuin listaus antaa ymmärtää.

Myös Ruotsissa on siirrytty etätöihin. Myös Ruotsissa liikkuminen kaupungilla on hiljentynyt. Myös Ruotsissa on korostettu flunssaisten kotiinjäännin tärkeyttä ja riskiryhmien suojelua.

Myöskään ravintoloita ja hiihtokeskuksia ei pidetä auki ilman ehtoja: hallitus määräsi tiistaina, että vastedes vain pöytiintarjoilu sallitaan.

Tämäkin on esimerkki Ruotsin linjasta: rajoitetaan vain sitä toimintaa, jossa riskit ovat suurimmat. Vaatimus pöytiintarjoilusta sulkee after ski -baarit ja buffetpöydät.

Ruotsin hallitus päätteli – luultavasti aivan oikein – että hiihtohississä tai mäessä kurvaillessa tartuntavaara ei ole sen suurempi kuin kadulla kävellessäkään. Kadullahan ihmiset kulkevat yhä myös Suomessa.

Aasialaisen ravintolan pöydällä oli käsidesiä ja seinällä kyltti, jossa kerrottiin ravintolan toimista koronavirusta vastaan. Kuva: Magnus Laupa

Ruotsi on joka tapauksessa linjavalintoineen todella yksin.

Norja ja Tanska ovat tehneet melko lailla samat toimet kuin Suomikin. Saksassa ja Ranskassa rajoitukset ovat osin ankarampia. Saksassa on kielletty yli kahden hengen kokoontumiset, Ranskassa vallitsee ulkonaliikkumiskielto. Britanniakin siirtyi tiukalle linjalle.

Ruotsin ero ei johdu siitä, ettei epidemia etenisi sielläkin.

Keskiviikkona iltapäivällä Ruotsissa oli tiedossa 2 510 vahvistettua koronavirustapausta ja 42 virukseen liittyvää kuolemaa. Tapausten määrä on kaksinkertaistunut noin viiden päivän välein kuten Suomessakin.

Yksinolo ei kuitenkaan välttämättä tarkoita väärässä oloa.

Tätä mieltä on ainakin Ruotsin kansanterveyslaitos Folkhälsomyndigheten ja sen mukana käytännössä kaikki Ruotsin poliittiset puolueet. Myös nationalistipuolue ruotsidemokraatit allekirjoittaa Ruotsin strategian päälinjat.

Media on hieman jakautunutta. Konservatiivinen Svenska Dagbladet tukee hallituksen rauhallista asennetta. Ruotsin tekemiä valintoja pidetään tieteeseen pohjaavina ja muiden valintoja populistisena säntäilynä.

”Ruotsia ylistetään Saksassa: tähän mennessä Ruotsi on ollut esikuva”, luki lehden verkkosivujen pääjutun otsikossa keskiviikkona.

Tukholman keskustan ostoskatu Drottninggatan ei ole täysin tyhjentynyt. Näkymä keskiviikkona iltapäivällä. Kuva: Magnus Laupa

Artikkelissa kaksi saksalaista epidemiologia totesi, että Ruotsin taktiikka voi hyvinkin toimia.

”Itse luvut viittaavat siihen, että Ruotsin strategia on menestyksekäs”, sanoi Berliinin Charité-sairaalan epidemiologian osaston johtaja Stefan Willich Svenska Dagbladetille.

”Jos kaikki jatkuu näin, Ruotsia voi vain onnitella varovaisesta terveyspoliittisesta reaktiosta, jolla ei dramaattisesti puututtu yhteiskunnan toimintaan.”

Toinen päivälehti Dagens Nyheter on painottanut uhkakuvia. Päätoimittaja Peter Wolodarski on varoittanut pääkirjoituksissaan, että hitaasti toimivaa Ruotsia voi uhata Italian kohtalo.

Ruotsin varautuneisuus on herättänyt kysymyksiä laajemminkin. Valmiusvarastot ovat olemattomat, ja Tukholman messukeskukseen kootaan kenttäsairaalaa, jotta tehohoitopaikkojen määrä riittäisi.

Keskiviikkona hoitohenkilökunnan järjestö valitteli Aftonbladet-iltapäivälehdelle, että suojavarusteita riittää joissain hoitopaikoissa enää pariksi kolmeksi päiväksi.

Kasvot Ruotsin linjalle on antanut valtionepidemiologi Anders Tegnell. Kerta toisensa jälkeen hän on tyrmännyt vaatimukset rajuimmista toimista.

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell on antanut kasvot Ruotsin omaperäiselle koronalinjalle. Kuva: TT

Viruksen torjunta on perustunut enemmän suosituksiin kuin kieltoihin.

Keskiviikkona Tegnell antoi uutistoimisto TT:lle haastattelun, jossa oli yhä olosuhteisiin nähden optimistinen sävy. Tegnellin mukaan Ruotsin tapausmäärissä ei vieläkään ole alkanut jyrkimmän kasvun vaihe.

”Olemme edelleen alkuvaiheessa, ja siinä voimme pysyä pitkään, varsinkin jos ihmiset noudattavat suosituksiamme.”

Tegnell toisti suositukset: Tavataan vähemmän. Pysytään kipeinä kotona. Suojataan vanhoja.

”Silloin hoito kuormittuu vähemmän ja meille tulee vähemmän tapauksia. Pidämme peukkuja, että tämä jatkuisi näin. Siinä tapauksessa ehkä vältämme erittäin jyrkän huipun.”

Jyrkän kasvun alettua huippu saapuu Tegnellin mukaan noin 80 päivän päästä. Hänestä tämä antaa toivoa, että kesä tulee apuun.

Alexander Aho pitää libanonilaista ravintolaa Tukholman ydinkeskustassa Drottninggatanilla. Hän on menettänyt epidemian vuoksi 90 prosenttia asiakkaistaan. Moni kadun ravintola on sulkenut ovensa. Kuva: Magnus Laupa

Virustaudeissa leviäminen laantuu yleensä kesäksi, kun ihmiset ovat vähemmän tiiviisti sisätiloissa ja kun lämmin ilma pienentää pisaroiden kantomatkaa ilmassa. ”Jos kesä alkaa lähestyä, huippu voi jäädä merkittävästi pienemmäksi kuin ennusteissamme.”

Myös Tegnell on huolissaan sairaanhoitopiirien kyvystä vastata epidemiaan. Tässäkin asiassa hän uskoo ratkaisujen löytyvän.

”Vaikuttaa siltä, että tämä kapasiteetti voidaan rakentaa.”

Ruotsi ja Suomi jakavat tietoja epidemiasta jatkuvasti ja oppivat toisiltaan. Mailla on käytössään samat tiedot. Silti johtopäätökset eroavat.

Ruotsissa on puhuttu enemmän rajoitusten vaikutuksista talouteen ja yhteiskunnan kokonaisuuteen. Nekin ovat lopulta terveyskysymyksiä.

Myös kriittisiä ääniä on kuulunut. Yleisradioyhtiö SVT sai käsiinsä ruotsalaisten epidemiologien sähköpostinvaihdon, jossa arvosteltiin Ruotsin valitsemaa linjaa kovasanaisesti.

Yksi keskusteluun osallistuneista oli Uumajan yliopiston virologian osaston professori Fredrik Elgh.

”Olen syvästi huolissani kehityksestä”, hän sanoi SVT:lle.

”Näkisin mieluummin, että Tukholma pantaisiin karanteeniin. Olemme melkeinpä maailman ainoa maa, joka ei tee kaikkeaan epidemian tukahduttamiseksi. Tämä on todella vakavaa.”

Valtionepidemiologi Tegnell ei kritiikistä hetkahtanut. Hän muistutti SVT:n haastattelussa, ettei tee päätöksiä yksin.

”Me olemme viranomainen, jolla on 500 eri asioihin erikoistunutta työntekijää. Ei ole mitään muuta tahoa, jonka yhteenlaskettu osaaminen olisi meidän tasollamme.”

Tartunnat|Korona­virus­tapausten määrä kasvaa nyt eksponentiaalisesti – Grafiikat näyttävät, mitä se tarkoittaa

Pakkotoimet|Ruotsissa epidemia on pahemmassa vaiheessa, mutta miksi rajoitukset ovat löysempiä kuin Suomessa?

Seuraa uutisia tästä aiheesta