Maailmaa runteleva pandemia tekee Kiinasta entistä arvaamattomamman – ja sen kannalta erityisen huonoa on, jos joku kuuluisuus kuolee virukseen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Maailmaa runteleva pandemia tekee Kiinasta entistä arvaamattomamman – ja sen kannalta erityisen huonoa on, jos joku kuuluisuus kuolee virukseen

Koronaviruksen leviäminen on esimerkki siitä, miten Kiinan sananvapaustilanne heijastuu meihin suomalaisiinkin, sanoo Lapin yliopiston professori Matti Nojonen. Hän arvioi yhdessä tutkija Jyrki Kallion ja ekonomisti Tuuli Koivun kanssa, millaisia jälkiä kriisi Kiinaan jättää.

Matkustajia palasi Hubein provinssista Pekingiin keskiviikkona. Kuva: Zuma Press

Julkaistu: 26.3. 12:07

Ajatella – koko maailmaa repivä koronaviruspandemia lähti liikkeelle yhdestä ihmisestä. Kuka hän oli, sitä ei tiedetä vielä varmaksi, eikä sillä tavalliselle kansalle ole niin väliäkään.

Mutta tämä on kiinnostavaa: koronaviruksen alkuperää selvittävät kiinalaiset tutkijat ovat jäljittäneet taudin 17. marraskuuta asti. Silloin yhteen Hubein maakunnan lukuisista sairaaloista tuli 55-vuotias kipeä mies.

Siitä lähtien potilaita tuli joka päivä lisää – toisina päivinä yksi, toisina viisi. Joulukuun puolivälissä tapauksia oli 27. Meni viisi päivää lisää, ja potilaita oli 60. Siitä viikko, ja sairaalahoidossa oli 180 ihmistä.

Jo joulukuun puolen välin jälkeen lääkärit alkoivat varoitella toisiaan sarsin kaltaisesta viruksesta. Wuhanin terveysviranomaisille raportoitiin 27. joulukuuta. Mutta virallisesti Kiina sanoi, että ongelmaa ei ole.

Juuri nyt maailma on pisteessä, jossa pitää miettiä Kiinaa, sen valtaapitäviä ja vaikenemista.

Kun Suomessa koulut on suljettu, Uusimaa eristetään ja koko maa on poikkeustilassa. Kun Belgiassa mietitään, pelastetaanko vanhus vai lapsi, jos molempia ei voida. Tai kun Pohjois-Italiassa ruumisarkkuja säilytetään kirkoissa, koska hautausmaat ovat jo täynnä.

Matti Nojonen Kuva: Hanna Matikainen / Lehtikuva

”Koronakriisin myötä maailma on tullut kohtaan, jossa Kiinan sananvapaustilanne heijastuu radikaalilla tavalla suomalaisiinkin”, sanoo Lapin yliopiston professori Matti Nojonen.

Washington Postin kolumnisti Marc Thiessen on sanavalinnoissaan jyrkempi: Kiina on brutaali diktatuuri, ja sen takia moni eri pörssi on vapaassa pudotuksessa, miljoonat vailla töitä ja amerikkalaisilla suuri riski menettää säästönsä.

Molempien viesti on sama: koronavirus on osoitus siitä, että meillekin on väliä sillä, mitä Kiinassa tapahtuu.

Pandemian jäljiltä jatkaa uudenlainen Kiina. Millainen, sitä ei kukaan voi sanoa tarkasti, mutta Suomen johtaviin Kiina-asiantuntijoihin lukeutuvat professori Matti Nojonen, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kertovat valistuneet näkemyksensä.

Koronaviruskriisi on Kiinan lähihistorian pahin talousisku. Alkuvuosi on osoittanut Kiinan ja sitä johtavan puolueen systeemisen heikkouden.

Tauti levisi, sulki maan ja aiheutti valtavat ansionmenetykset miljoonille ihmisille. Kiinan tilanne ei ole vielä lähimainkaan normaali. Vaikka monet tehtaat toimivat jo, työläiset eivät edelleenkään saa matkustaa vapaasti maakunnasta toiseen. Suurissa kaupungeissa koulut ovat yhä kiinni.

Talouskasvu on Kiinan kommunistisen puolueen peruskivi. Sen taustalla on ajatus, että kiinalaiset eivät nouse johtoaan vastaan niin kauan, kun jokainen tuleva vuosi tarjoaa mahdollisuuden parempaan elintasoon.

Jyrki Kallio Kuva: Hanna Matikainen / Lehtikuva

Nyt periaate on vaakalaudalla ja puolue elää epävarmuuden aikaa, sanoo Jyrki Kallio. Ja tämä kaikki tapahtuu kommunistisen puolueen näkökulmasta pahimmalla mahdollisella hetkellä: ensi vuosi on sen satavuotisjuhlavuosi, jonka tarkoitus on alleviivata puolueen elinvoimaa.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Kiina oli maailmantalouden vetojuhta valtavilla elvytystoimillaan. Nyt merkkejä vastaavasta ei ole. Se pitkittää globaalia kriisistä toipumista, sanoo Tuuli Koivu.

Tuuli Koivu Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Aluksi yritysten huolenaihe oli, etteivät Kiinan tehtaat pyöri, eikä ole tavaraa. Se oli tarjontaongelma. Nykyisin on ostajaongelma: ihmiset eivät osta. Koivunkin analyysi on, että se on merkki luottamuspulasta.

Koronaviruskriisi paljasti maailman riippuvuuden Kiinasta. Koivu ei usko, että asia välttämättä muuttuu jatkossakaan.

”En ole valmis ennustamaan valtavaa käännettä tuotantoketjuihin koronan takia. Raha ratkaisee, mistä tilataan ja missä tehdään.”

Koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin jäljiltä Kiinassa nähdään todennäköisesti enemmän mielenilmauksia kuin aiemmin.

Niiden määrä on viime vuosina ollut muutenkin kasvussa. Luotettavaa tilastointia on vaikea saada, mutta joka tapauksessa niitä on satoja päivittäin.

Mielenosoitukset liittyvät usein ympäristöongelmiin ja talouteen.

Kommunistisella puolueella ei ole nyt varaa näyttää piiruakaan heikkoutta, sanoo Jyrki Kallio. Siksi on todennäköistä, että Kiinassa kuri kovenee: puolue­uskollisuutta vaaditaan entistä enemmän, kansalaismielipiteisiin puututaan aiempaa ankarammin ja kansainvälisetkin otteet kovenevat.

”Se tulee näkymään arvaamattomuutena myös kansainvälisessä politiikassa. Epävarmuuden aika puolueessa on vaarallista aikaa”, Kallio sanoo.

Viime vuosina Kiina on pyrkinyt kasvattamaan pehmeää valtaansa maailmalla. Kiina haluaisi, että ihmiset ajattelevat siitä hyvää.

Kiinan presidentti Xi Jinping on todennut, että Kiina haluaa ”ihmiskunnan kohtalonyhteyteen perustuvan maailman­yhteisön”.

Presidentti Xi Jinping vieraili Wuhanissa 10. maaliskuuta ja heilutteli parvekkeilla oleville ihmisille. Kuva: Ju Peng / Xinhua

Kiinalla olisi nyt oiva paikka näyttää, mitä se oikein käytännössä tarkoittaa, sanoo Kallio. Mutta vaikuttaa siltä, että vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee.

”Puolueen sisällä on ilmeisiä ristiriitoja siitä, miten nyt pitäisi käyttäytyä. Puoluejohto on antanut valtioelimille käskyn käyttäytyä kuin johtava suurvalta, mutta se tarkoittaa eri tahoille eri asioita.”

Viruskriisi on Kiinan maineelle valtava lommo, jota se pyrkii korjaamaan hyvällä ja pahalla.

”Kiina yrittää ilman muuta kasvattaa vaikutusvaltaansa nyt, ja Euroopan sisäisen solidaarisuuden puute on auttanut pyrkimyksessä. Kiina oli se, joka auttoi Espanjaa ja Italiaa, kun muut EU-maat eivät”, Kallio sanoo.

Toisaalta jopa Kiinan ulkoministeriö on ruokkinut huhua, että virus on lähtöisin Yhdysvalloista.

Maailmalla yksi tunnetuimmista koronavirukseen sairastuneista on yhdysvaltalainen näyttelijä Tom Hanks.

Myös Britannian prinssi Charlesilla ja Monacon prinssi Albertilla on koronavirus, samoin Euroopan unionin brexit-pääneuvottelijalla Michel Barnierilla. Myös neljällä NBA-joukkue Brooklyn Netsin koripalloilijalla on virus.

Matti Nojonen sanoo, että Kiinan kannalta on erityisen huono juttu, jos koronavirus saa läntiset kasvot. Jos vaikkapa joku kuuluisuus kuolee tautiin.

”Sen jälkeen Pekingin on enää vaikea väistää kriittistä keskustelua. Tunnetut kasvot muistuttaisivat, että globaalissa maailmassa ihmisten vaientaminen ei ole enää vain Kiinan sisäinen asia, vaikka Kiina itse niin määrittäi­sikin.”

Pandemiat ruokkivat usein nationalismia. Maat kääntyvät sisäänpäin ja alkavat suojata omiaan ulkoa tulevilta uhilta.

Kiinakin on kuin eläin, joka on haavoittunut luodista ja paennut metsään.

Kiinassa puolue on näkynyt tavallisten ihmisten elämässä normaalia enemmän koronavirus­kevään aikana. Suomalaisasiantuntijat pitävät todennäköisenä, että valvonta jatkuu tiukkana sittenkin, kun ihmiset ovat parantuneet.

Sekin on mahdollista, että koronaviruskriisi lopulta nostaa Kiinan asemia kansainvälisesti – ainakin joidenkin maiden silmissä. Onhan esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO kehunut Kiinan toimia useaan otteeseen.

Kiinalla on kiire saada talous taas käyntiin. Kuva kaiutintehtaasta Shaanxin maakunnasta maaliskuulta. Kuva: Liu Xiao / Xinhua

Iltalehti kertoi tällä viikolla, että Viron hallitus oli ollut yhteydessä Suomen hallitukseen ja kysynyt Suomen halukkuutta ostaa yhteishankinnalla suojamateriaaleja Kiinasta. Kiinan Helsingin-suurlähetystö vahvisti Verkkouutisille, että Kiina tarjoaa Suomelle apua koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

Matti Nojonen uskoo, että Suomen saattaa olla jopa pakko tarttua avuntarjoukseen.

Jyrki Kallio huomauttaa, että Kiinassa kovan linjan kansallismielisyyttä edustava sanomalehti Global Times on syyttänyt Ruotsia kovin sanoin koronaviruskriisin huonosta hoidosta. Moitteiden taustalla vaikuttavat maiden jo aiemmin hyiset välit.

”Voi olla, että Kiina ei ole halukas myymään tarvikkeita esimerkiksi Ruotsille, ja tämä tekee asiasta poliittisen. Miten suuressa määrin poliittisuus lyö korville pragmaattisuutta, riippuu kuitenkin ennen kaikkea meistä itsestämme. Jos meillä ajatellaan suomettuneesti, että joudumme kiitollisuudenvelkaan emmekä sen jälkeen uskalla kritisoida Kiinaa, se on oma vikamme.”

Kiina jakoi myös nopeasti viruksen geeniperimän kansainvälisen tiedeyhteisön käyttöön ja lähetti apua epidemian runtelemiin maihin. Valmistamiaan koronavirustestejä Kiina on tosin ensisijaisesti toimittanut maille, jotka suhtautuvat suopeasti Kiinan tie ja vyö -hankkeeseen.

”On paljon Afrikan ja Kaakkois-Aasian maita, joissa Kiinaa katsotaan myönteisesti. Että on ihan oikein, että joku muu kuin valkoihoisten ihmisten länsimaa ottaa johtavaa roolia maailman politiikassa”, Jyrki Kallio sanoo.

Matti Nojonen on samoilla linjoilla. Jos virus riepottaa jotain maata hallitsemattomasti, voi hyvin olla, että Kiinaa katsotaan ihaillen ja ajatellaan, että autoritaarisessa suurvallassa tauti saatiin kontrolliin tehokkaammin kuin läntisissä demokratioissa.

”Silloin Kiinan tapa toimia voi alkaa näyttää houkuttelevalta. Kun tarpeeksi ihmisiä kaatuu vasemmalta ja oikealta, ajatukset ihmisten perusoikeuksien puolustamisesta voivat tuntua toissijaisilta.”

Senkin vuoksi on oleellista muistuttaa ihmisiä vaientamisesta ja menetetyistä päivistä taudin alkumetreillä.

Lääkäri Ai Fen. Kuva: Renwu / Weibo

Joulukuun lopulla Wuhanin keskussairaalan ensiapua johtava lääkäri Ai Fen sai käsiinsä hengenahdistuksesta kärsivän potilaan testitulokset.

Sars koronavirus, pseudomonas aeruginosa, paperissa luki.

Ai ympyröi sanan sars, raportoi välittömästi sairaalan johdolle ja laittoi kuvan myös vanhalle opiskelukaverilleen. Kuva alkoi kiertää sosiaalisessa mediassa ensin lääkäreiden keskuudessa, sitten muidenkin.

Ai Fen joutui puhutteluun. Sairaala ohjeisti, että viruksesta ei saa puhua, koska se aiheuttaisi paniikkia. Hänet kutsuttiin myös kurinpitotoimikunnan kuultavaksi huhujen levittämisestä ja yhteiskunnan tasapainon järkyttämisestä.

Sairaala ja viranomaiset vakuuttivat, ettei viruksesta tarvitse olla huolissaan. Se ei tartu ihmisestä ihmiseen, sanottiin, vaikka Ai Fen tiesi hoitajan, joka oli jo sairastunut.

Potilaita tuli jatkuvasti lisää. Ai pyysi ensiavun henkilökuntaa pitämään suojavarusteita työvaatteiden alla. Niitä piti pukea salaa, koska johto oli todennut, ettei suojautumista tarvita.

Näyttäisi siltä, että Kiina hukkasi ainakin kolme viikkoa ennen kuin kävi toden teolla torjumaan virusta.

Viime ajat Suomessa ovat osoittaneet, kuinka pitkä aika se on. Kolme viikkoa sitten Suomessa oli yksi vahvistettu tartunta. Nyt niitä on yli kahdeksansataa, vaikkei kaikkia epäilyjä enää edes testata.

Tämäkin kuvaa viruksen vauhtia: epidemian alussa kesti kolme kuukautta, ennen kuin 100 000 vahvistetun tartunnan raja meni rikki. Seuraavat 100 000 tapausta todettiin 11 päivässä. Kolmas 100 000 tuli täyteen neljässä päivässä, neljäs kahdessa.

Kun Kiina viimein 20. tammikuuta ilmoitti, että uudenlainen virus on tarttunut ihmisestä toiseen, Wuhanin keskussairaalan ensiapuun tuli jo yli 1 500 potilasta päivässä, kolme kertaa enemmän kuin normaalisti.

Voisinpa kääntää kelloa, Ai Fen totesi kiinalaisen Wuren-lehden haastattelussa muutama viikko sitten. Pitäisin kovempaa ääntä, hän sanoi ja kirosi. Haastattelu sensuroitiin ja poistettiin jakelusta pian julkaisun jälkeen.