Pakkopaikannusta ja vankeutta vääristä kirjoituksista: Monet valtiot lisäävät kansalaisten valvontaa taudin leviämisen pelossa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Pakkopaikannusta ja vankeutta vääristä kirjoituksista: Monet valtiot lisäävät kansalaisten valvontaa taudin leviämisen pelossa

Koronavirus on pakottanut hallinnot ympäri maailmaa ennennäkemättömiin toimiin, joista osa on demokratian kannalta kyseenalaisia. Esimerkiksi Unkarin hallinto haluaisi oikeuden jatkaa poikkeustilaa ilman takarajaa.

Työntekijät tarkistavat epidemia-alueelta saapunutta matkustajaa lentokentällä Moskovassa 10. maaliskuuta. Kuva: Moscow Healthcare Department

Julkaistu: 26.3. 12:11

Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia.

Erilaisten hätätilalakien turvin ihmisiä on eristetty koteihinsa ympäri maailman. Lisäksi sananvapautta ja yksityisyyttä on rajoitettu useissa maailman maissa koronaviruspandemian torjumiseksi. Monet valtiot ovat myös ryhtyneet keräämään kansalaistensa dataa uusilla tavoilla.

Venäjällä pääministeri Mihail Mišustin määräsi maanantaina viranomaiset hyödyntämään matkapuhelinten dataa koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Viranomaiset aikovat nyt haarukoida mobiililaitteiden paikannusdatasta ne ihmiset, jotka ovat olleet kontaktissa koronavirukseen sairastuneiden kanssa ja näin altistuneet sille. Asiasta kertoneen yksityisen Moscow Times -lehden mukaan aikaa operaatiolle on viisi päivää, ja selvitys tehdään matkapuhelinoperaattoreiden hallussa olevasta datasta.

Tarkoituksena on, että mikäli altistuneita havaitaan, heille itselleen lähetetään tieto altistumisesta.

Hoitajat ohjasivat miestä koronasairaalaan Moskovassa torstaina. Kuva: Tatyana Makeyeva / Reuters

Venäjällä on ollut jo pitkään kattavat mahdollisuudet seurata kansalaistensa verkkoliikennettä.

Virustartunnalle altistuneiden kartoittaminen matkapuhelinten paikannus- tai tukiasematiedoista ei ole vain Venäjän idea.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu määräsi maaliskuun puolessavälissä, että altistuneet kartoitettaisiin datasta, jonka Israelin matkapuhelinoperaattorit luovuttavat kotimaantiedustelu Shin Betille.

Matkapuhelinoperaattorit ovat itse asiassa luovuttaneet tämän datan tiedustelulle jo vuodesta 2002 alkaen. Alkuperäisenä tarkoituksena lakia säädettäessä on ollut terrorismin torjunta, kertoo The New York Times.

Israelissa asiasta nousi kohu yksityisyyden vuoksi, ja ensi vaiheessa uutta hätätilalakia rajattiin siten, että liikkeiden kartoittaminen sallittaisiin vain varmistetuista tartunnan saaneista eikä koskisi virusepäilyjä. Samalla poliisille annettiin oikeudet saada haltuunsa virustoimien takia karanteeniin määrättyjen ihmisten vastaavaa paikannustietoa karanteenitoimien valvomiseksi.

Uusilla oikeuksilla on tarkoitus siirtää tarvittava data terveysministeriölle, joka varoittaisi altistuneita kuten Venäjäkin suunnittelee tekevänsä.

Kansalliseen turvallisuuteen erikoistuneeseen Lawfare-blogiin asiasta kirjoittaneen kyberlainsäädännön tutkija Amir Cahanen mukaan poikkeustoimen tekee positiiviseksi se, että poikkeuksellisia oikeuksia voidaan antaa vain kahden viikon määräajaksi kerrallaan. Ainakaan oikeus tutkia ihmisten liikkeitä ei ole pysyvä.

Paikkatietojen keräämistä on tehnyt myös Kiina, kertoi The Wall Street Journal helmikuussa. Valtio-omisteiset matkapuhelinoperaattorit seurasivat karanteenista lipsuvien liikkeitä ja ainakin kaksi eri teknologiayhtiötä kehitti sovelluksia, joilla ihmiset jaettiin erivärisillä QR-koodeilla altistumisen ja sairastumisen mukaan vihreiden, keltaisten ja punaisten koodien kantajiin. Keltaisen saajat määrättiin viikon, punaisen saajat kahden viikon kotikaranteeniin. Koodit on esitetty viranomaisten tarkastuspisteillä.

Ruokaostoksia supermarketissa Taiyuanissa Pohjois-Kiinassa perjantaina. Kuva: Chai Ting / ZUMA

Verkkojätti Alibaban omistaman Ant Finacial -yhtiön sovellus on ollut käytössä ainakin Hangzoussa.

Eri sovellusten kehittäjäyhtiöt vakuuttivat, ettei heillä ole pääsyä ihmisten tietoihin. Kiinan hallinnolla sen sijaan on.

Myös Singapore keräsi viranomaisten käyttöön tartuntaepäiltyjen datat, kertoo Washington Post. Hongkongissa karanteeniin joutuville on annettu määräys siitä, että paikkatiedot on pakko kytkeä mobiililaitteessa päälle tai hyväksyä käyttöönsä GPS-paikannusta käyttävä ranneke. Valvonta ei ole juurikaan herättänyt paikallisissa vastarintaa, lehti kertoo. Syynä on se, on Washington Postin mukaan se, että ainakin Hongkongissa on melko tuoreita kokemuksia epidemian torjunnasta: uutta koronavirusta muistuttavan sars-viruksen leviämisestä ja torjunnasta on alle 20 vuotta.

Myös Yhdysvalloissa on otettu askelia datan hyödyntämisen suuntaan. Washington Postin mukaan Google ja Facebook ovat kertoneet, että viranomaiset ovat olleet heihin yhteydessä ja osoittaneet kiinnostuksensa ihmisten liikkumiseen liittyvän datan suhteen.

Yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on Bloombergin mukaan myös Israelissa: Whatsappin vakoilusta oikeuteen haastama pahamaineinen israelilaisyritys NSO Group markkinoi maailman muille valtioille työkaluaan, jolla voisi tehdä samaa kuin mitä Israelin kotimaantiedustelun on tarkoitus tehdä, eli etsiä tartuttajien lähellä olleita paikannusdatasta.

Monesti demokratian toimivuudessa kysymys onkin juuri siitä, voiko hallintoon luottaa.

Yksi epämiellyttävimmistä esimerkeistä on Iranista. Siitä kertoneen verkkojulkaisu Vicen mukaan maaliskuun alussa kaikki iranilaiset saivat yhtä aikaa tekstiviestin. Siinä Iranin terveysministeriö kannusti asentamaan sovelluksen, jonka avulla kävisi ilmi, onko puhelimen käyttäjä sairastunut koronavirukseen. Mukana oli linkki iranilaiseen sovelluskauppaan.

Tietenkään matkapuhelinsovellus ei voi toimia todellisena koronavirustestinä, Vice kirjoittaa. Eikä se toimikaan, mutta laitteen ja laitteen käyttäjän se paikantaa.

”Hallinnon asenne tämän kriisin aikana on tullut selväksi”, sanoi Vicelle Shahin Gobadi, joka johtaa iranilaista oppositiojärjestöä.

”Sen sijaan että hallinto harjoittaisi läpinäkyvyyttä kriisin todellisesta laajuudesta, sillä on käynnissä sumutuksen ja hämäyksen kampanja, jossa se pimittää koronavirustartuntoihin ja -kuolemiin liittyviä lukuja.”

Lue myös: Yli tuhannen kuolleen Iranissa ”basaarit kuhisevat” ja ihmiset ajelevat autoillaan, koska hallitus ei määrää karanteenia

Liikkumiseen ja yksityisyyteen liittyvät rajoitukset eivät ole ainoita, jotka uhkaavat tai saattavat uhata demokratioita. Koronaviruspandemia on osoittautunut perusteluksi rajoittaa sanavapautta useassa maassa.

Esimerkiksi Etelä-Afrikka määräsi viime viikolla koronavirukseen liittyvien valeuutisten tai muuten harhaan johtavien tietojen levittämisen rangaistavaksi. Levittäjää voi odottaa vähintään sakko tai maksimissaan puoli vuotta vankeutta.

Samoihin aikoihin Etelä-Afrikan kanssa valeuutiset kieltävän lain määräsi voimaan myös Marokko. Uutistoimisto Reutersin mukaan pidätyksiä seurasi saman päivän aikana ainakin tusinan ihmisen verran.

Venäjällä ilmaisunvapautta rajoittava laki astui voimaan jo viime vuonna. Sen mukaan hengelle ja terveydelle vaarallisen tai yleistä järjestystä uhkaavien viestien julkaisu on kielletty sakon uhalla. Laista kertoi tuoreeltaan esimerkiksi Ria Novosti.

Pandemian aiheuttamaa sekamelskaa on hyödynnetty myös lakipykälien läpiajamisessa. HS kertoi sunnuntaina Unkarista, jossa hallitus jätti perjantaina parlamentille lakiehdotuksen, joka antaisi maan hallitukselle oikeuden jatkaa Unkarin poikkeustilaa takarajattomasti, ilman parlamentin hyväksyntää.

Samalla Unkarin hallitus saisi luvan kumota tiettyjä lakeja ja ajaa läpi uusia määräyksiä ohi parlamentin.

Lisäksi ehdotuksen mukaan viruksen leviämistä estävien toimenpiteiden häiritsemisestä tai väärän koronavirustiedon levittämisestä voisi saada jopa viisi vuotta vankeutta.

Maan pääministeriä Viktor Orbánia on kritisoitu yrityksestä pönkittää omaa valtaansa lakiehdotuksen avulla.

Lue lisää: Unkarin hallitus jätti parlamentille lakiehdotuksen, joka antaisi hallitukselle oikeuden jatkaa poikkeustilaa rajattomasti

Unkarin perässä tulee Slovenia.

Slovenian edellinen pääministeri Marjan Sarec irtisanoutui tammikuun lopussa. Uudeksi pääministeriksi nousi oikealle kallistuneen nationalistisen Slovenian demokraattisen puoleen (SDS) johtohahmo Janez Janša, joka on tunnettu myös Unkarin pääministerin Orbánin liittolaisena.

Janšan hallituksen koronatoimia on kritisoitu muun muassa ministerien ja valtiosihteerien palkan nostamisesta, toimittajien työn rajoittamisesta ja läpinäkyvyyden poistamisesta valtion rahankäytöstä.

Pääministeri perusteli palkankorotusta Twitterissä vetoamalla siihen, että koronaviruksen aiheuttama työmäärä on kuormittava virkamiehiä kohtaan.

Janša ei ole uusi kasvo slovenialaisessa politiikassa: hän on aikaisemmin ollut maan pääministeri vuosina 2004–2008 sekä 2012–2013. SDS-puoleen johdossa Jansa on ollut vuodesta 1993. Hänet tuomittiin korruptiosta vuonna 2013, mutta Slovenian perustuslakioikeus kaatoi syytteet vuonna 2015.

Myös Janšaa on kritisoitu erityisesti toimittajien puolelta yrityksestä laajentaa omaa valtaansa. Kritiikin jälkeen Slovenian hallitus vähensi omia palkankorotuksiaan ja salli toimittajien kysymykset lehdistötilaisuuksissa.

Entä mitä tapahtuu, kun jonain päivänä koko maailmaa koskettava koronakriisi on ohi?

Ainakin osa ihmisten vapauksia valvovista ratkaisuista mahdollisine rajoituksineen jää pysyviksi, ennustaa Minnesotan yliopiston apulaisprofessori ja Yhdysvaltojen oikeusministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön entinen juristi Alan Z. Rozhenstein kirjoituksessaan kansalliseen turvallisuuteen erikoistuneessa Lawfare-blogissa.

Syitä on kaksi: ensinnä kriisin kustannuksista tulee erittäin kovat sekä taloudellisesti että ihmishenkien muodossa. Näillä rajoitukset oikeutetaan vähän samaan tapaan kuin tiedustelun saamat poikkeukselliset oikeudet oikeutettiin 2000-luvun alussa World Trade Centeriin tehtyjen iskujen jälkeen sillä, ettei moinen katastrofi saa toistua.

Toiseksi poikkeustilan aikana tehtyjen toimien purkaminen kestää poikkeustilan poistuttua pitkään ja kerätyille tiedoille löydetään myös muuta käyttöä.

Koronavirus|Indonesia tunnusti pimittäneensä tietoa, Valko-Venäjä ohjeisti suojautumaan votkalla ja löylyillä: Itsevaltaiset johtajat ympäri maailman salaavat ja vähättelevät yhä korona­viruksen uhkaa

Tartunnat|Korona­virus­tapausten määrä kasvaa nyt eksponentiaalisesti – Grafiikat näyttävät, mitä se tarkoittaa

Koronavirus|Trumpin epidemia­politiikka on aaltoillut vähättelystä vakavoitumiseen ja nyt jo haluun purkaa rajoitukset – HS kokosi keskeiset käänteet

Päivittyvä seuranta|TT: Ruotsissa koronavirus­kuolemia luultavasti paljon kerrottua enemmän, asiantuntijan mukaan syynä tilastoinnin viiveet