Euroopan unioni aloittaa laajentumisneuvottelut Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. EU-johtajat sinetöivät laajentumispäätöksen torstain videokokouksessaan.
Pohjois-Makedonia pääsee neuvottelupöytään suoraan, mutta Albanialta vaaditaan vielä lisäehtoja. Niihin kuuluvat muun muassa tuomioistuinten itsenäisyyden takaaminen, vaalijärjestelmäreformi sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen aiempaa paremmin. Vaalien osalta korjattavaa on esimerkiksi vaalirahoituksen läpinäkyvyydessä.
Ranska on ollut äänekkäin laajentumisneuvotteluiden vastustaja. Ranska kuitenkin myöntyi neuvotteluiden käynnistämiseen sen jälkeen kun komissio esitteli uuden neuvottelumetodologian ja julkaisi uudet, päivitetyt raportit maiden edistymisessä EU-vaatimusten osalta. Myös neuvottelujen avaamista vastustaneet Tanska ja Hollanti myöntyivät päätökseen.
Neuvotteluiden käynnistäminen oli yksi Suomen viime syksyn EU-puheenjohtajuuden merkittävistä tavoitteista. Silloin neuvottelut päättyivät kuitenkin pettymykseen. EU-päättäjät olivat lopulta tyytyväisiä siihen, että koronaviruskriisin keskellä kamppaileva Euroopan unioni pystyi edistämään laajentumispolitiikkaansa.
”Laajentumispolitiikka on strateginen sijoitus rauhaan, vakauteen ja kehitykseen Euroopassa. Länsi-Balkanin alue on osa Euroopan sydäntä, jonka paikka on yhteisessä eurooppalaisessa arvounionissa. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on olennainen osa niitä kriteerejä, jotka valtion on täytettävä ennen kuin se voi tulla EU:n jäseneksi”, Suomen Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd) kirjoitti tiistain Eurooppa-ministerien kokouksen päätteeksi.
Uusi neuvottelumalli jakaa neuvottelut kuuteen osaan ja painottaa oikeusvaltiokehitystä, josta avataan oma neuvotteluteemansa. Samalla neuvotteluita on mahdollista käydä nopeammin. Aiemmin yhden neuvotteluteeman sulkemiseen saattoi mennä vuosia, mutta nyt sama lopputulos on mahdollista jo vuodessa.
Euroopan unioni neuvottelee jäsenyydestä tällä hetkellä Serbian, Montenegron ja Turkin kanssa. Turkin kanssa keskustelut ovat jäissä poliittisen tilanteen vuoksi. Komission mukaan Euroopan unioni tähtää edelleen kuuden Balkanin maan, Serbian, Kosovon, Montenegron, Albanian, Bosnian ja Pohjois-Makedonian, jäsenyyteen.
Uutta neuvotteluissa on myös se, että neuvottelut voidaan keskeyttää entistä selkeämmin ja tehokkaammin. Mikäli riittävää edistystä ei tapahdu, voidaan neuvottelut keskeyttää joko kokonaan tai tietyn teeman osalta. Myös EU-rahoitus voidaan perua.
Pohjois-Makedonia on pyrkinyt EU:hun jo vuodesta 2005 lähtien, mutta Kreikka ei hyväksynyt Makedonian tasavallan nimeä, vaan piti omaa Makedonian aluettaan ainoana oikeana. Nimimuutos avasi Pohjois-Makedonian jäsenyystien viime vuoden helmikuussa.
Albania jätti EU-jäsenyyshakemuksensa vuonna 2009. Euroopan komissio arvioi silloin, että työtä jäsenyysehtojen täyttämiseksi on vielä tehtävänä. Huolet koskivat oikeuslaitoksen toimintaa, korruptiota sekä järjestäytynyttä rikollisuutta. Albania on edelleen yksi Euroopan huumereittien ja siihen liittyvän rikollisuuden keskipisteistä.
