Norja vaihtoi epidemian torjunnan strategiaa: Enää virusta ei haluta jarruttaa vaan tukahduttaa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Rajoitukset

Norja vaihtoi epidemian torjunnan strategiaa: Enää virusta ei haluta jarruttaa vaan tukahduttaa

HS kysyi päätöksen perusteita Norjan terveysviranomaiselta.

Norjan pääministeri Erna Solberg linjasi, että koronaviruksen leviämisen rajoittaminen ei riitä tavoitteeksi. Kuva: Michele Tantussi / Reuters

Julkaistu: 26.3. 18:07

Kestävyysurheilun suurmaa Norja on päättänyt, että se aikoo voittaa myös pitkässä taistelussaan koronavirusta vastaan.

Norjan hallitus ilmoitti tiistaina, että se vaihtaa epidemian torjunnan strategiaa. Kuukausia kestävässä urakassa ei ole enää tavoitteena pelkästään viruksen leviämisen jarruttaminen.

Nyt epidemia halutaan tukahduttaa.

Norjan terveysministeri Bent Høie ilmaisi asian Norjan yleisradioyhtiön NRK:n tiistai-iltaisessa lähetyksessä urheilutermein.

”Strategiasta ei ole mitään epäilystä: se on viruksen tyrmääminen”, Høie sanoi.

”En silti voi terveysministerinä laskea sen varaan, että onnistumme siinä.”

Käytännössä tukahduttaminen tai ”tyrmääminen” tarkoittaa, että tartunnan saanut tartuttaa viruksen keskimäärin alle yhteen uuteen ihmiseen.

Silloin virus häviää yhteiskunnasta vähitellen, kun sen jo saaneet paranevat. Näin kävi Kiinassa.

Tämäkään ei kuitenkaan ole lopullinen voitto, sillä pandemiaksi levinnyt virus ei katoa maailmasta. Se voi palata takaisin uutena aaltona.

Norjan terveysministeri Høie myönsi, että ”tyrmäystaktiikassa” on lopulta kyse ajan voittamisesta.

”Käytämme sen ajan muun muassa terveydenhuollon vahvistamiseen, uuden tiedon keräämiseen ja uusien hoitokeinojen löytämiseen”, hän totesi.

Oslossa tehtiin majoitustiloja Uranienborgin kouluun, jotta kodittomat voisivat yöpyä turvavälit säilyttäen. Kuva: Heiko Junge / NTB SCANPIX

Suurin toive on, että koronavirusta vastaan keksitään ajan mittaan rokote. Siinä voi mennä kauan.

Norja ei strategian vaihdon yhteydessä ilmoittanut uusista rajoituksista. Ostoskeskukset pysyvät auki, eikä ulkonaliikkumiskiellosta ole puhetta.

Norja on jo tehnyt melko lailla samat rajoitukset kuin Suomikin. Koulujen lisäksi myös päiväkodit on suljettu ja maan rajat pantu kiinni.

Lisäksi Norja sääti lain, joka kieltää ihmisiä yöpymästä kesämökillä, joka ei sijaitse omassa kotikunnassa.

HS kysyi torstaina Norjan kansanterveysviranomaiselta FHI:ltä, mitä Norjan strategianvaihto tarkoittaa ja missä tilanteessa Norja nyt katsoo olevansa epidemian kanssa.

Kysymyksiin vastasi sähköpostitse professori ja FHI:n infektiotorjunnan osaston pääjohtaja Geir Bukholm.

”Nykyisessä epidemian vaiheessa Norjan terveysviranomaiset ajattelevat, että epidemian tukahduttaminen on tärkeää, jotta saamme aikaa kapasiteetin rakentamiselle, erityisesti terveydenhuoltojärjestelmässä”, Bukholm kirjoittaa.

Hänen mukaansa strategianvaihto ei johdu siitä, että FHI:n riskiarvio olisi äkisti muuttunut.

Nordbergin palvelutalon asukkaat osallistuivat ulkoaktiviteetteihin Oslossa viime viikonloppuna. Kuva: Hakon Mosvold Larsen / AFP

Bukholmin mukaan Norjan täytyy edelleen ajan kuluessa arvioida strategiaansa uudelleen. Jos tukahduttaminen vaatii erittäin rajuja rajoitustoimia, niiden hinta taloudelle ja ihmisten muulle hyvinvoinnille voi käydä liian raskaaksi.

”Pidemmän ajan strategia tulee olemaan monen asian summa. Siihen vaikuttavat rokotteiden ja virusten vastaisten lääkkeiden saatavuuden aikataulu, mutta siinä täytyy pohtia myös yleisiä kansanterveydellisiä vaikutuksia.”

Norjassa on nyt noin 3 500 todennettua koronavirustapausta. FHI arvioi, että todellinen tapausmäärä on luultavasti noin 13 000.

Professori Bukholmin mukaan on edelleen liian aikaista sanoa, mikä vaikutus Norjan jo tekemillä rajoituksilla on. Norja otti tärkeimmät rajoituksensa käyttöön samoihin aikoihin kuin Suomi.

Norja seuraa tilannetta sekä todettujen tartuntojen että matemaattisen mallinsa perusteella. Malli arvioi todellista tapausmäärää, ja sen laskentaperusteena ovat sairaalahoitoon saapuneet koronaviruspotilaat.

”Suurin osa sairaalaan tähän mennessä saapuneista potilaista sai tartuntansa ennen maaliskuun 12. päivää, jolloin suurimmasta osasta toimia päätettiin.”

Norjalaiset ovat retkeilykansaa. Siksi eniten närää ja kapinaa on herättänyt kielto yöpyä mökillä.

Monella norjalaisella on mökki tai kakkoskoti syrjäisessä paikassa, mikä on saanut Norjan terveysviranomaiset huolestumaan hoidon saatavuudesta. Tanssija Maya Mi Samuelsen kunnostaa itselleen kotia Karlsøyn saarella Tromssan pohjoispuolella. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Norjan hallitus perustelee kieltoa samoilla syillä, joilla Suomen hallitus perustelee Uudenmaan eristämisen: mökeille menevät ihmiset levittävät virusta koko maahan ja jäävät sitten pikkupaikkakuntien herkästi ylikuormittuvan terveydenhuollon varaan.

Norjan kansanterveysviranomainen FHI on alusta asti kyseenalaistanut mökkikiellon tehokkuuden epidemiantorjuntatoimena. Professori Bukholm on työnantajansa kanssa samoilla linjoilla.

”Tämä ei ole tartuntojen rajaamisen keino. Tämä on poliittinen päätös, jonka taustalla on huoli kuntien kyvystä käsitellä suurta määrää ylimääräisiä potilaita.”

Koronavirus|Norjassa kiellettiin mökeille pakeneminen – myös Suomi ja Ruotsi kehottavat välttämään kotimaanmatkoja

Tartunnat|Korona­virus­tapausten määrä kasvaa nyt eksponentiaalisesti – Grafiikat näyttävät, mitä se tarkoittaa

Rajoitukset|Ruotsi pitää ravintolat ja hiihtokeskukset auki ja suhtautuu tilanteeseensa optimistisesti – Näin Suomen ja Ruotsin toimet eroavat toisistaan

Seuraa uutisia tästä aiheesta