EU-johtajat väänsivät tunteja koronaviruskriisistä: maat eripuraisia taloustoimista - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

EU-johtajat väänsivät tunteja koronaviruskriisistä: maat eripuraisia taloustoimista

Euroopan unionin johtajien videokokous venyi torstaina kun maat eivät päässeet yksimielisyyteen koronaviruskriisin liittyvistä taloustoimista. Kysymys yhteisestä velasta hiertää.

Hollannin pääministeri Mark Rutte tervehtii Portugalin pääministeriä Antonio Costaa EU-huippukokouksessa helmikuussa, Suomen ja Kreikan pääministerit Sanna Marin (vas.) ja Kyriakos Mitsotaki seuraavat vierestä. Kokous jäi viimeiseksi ennen koronaviruspandemian puhkeamista Euroopassa. Kuva: Reinhard Krause / Reuters

Julkaistu: 26.3. 23:29

Euroopan unionin johtajien videokokous venyi torstaina myöhään iltaan kun maat yrittivät pohtia vaihtoehtoja koronaviruskriisin talousratkaisuiksi.

Kokousta edelsi yhdeksän maan kirje Eurooppa-neuvoston johtajalle Charles Michelille, jossa vaadittiin euromaiden yhteisiä joukkolainoja koronaviruskriisin taloudellisten vaikutusten hillitsemiseen. Maaryhmässä oli Financial Timesin mukaan ainakin Ranska, Italia, Espanja, Irlanti, Slovenia ja Luxembourg.

Torstain kokouksen tarkoitus oli ohjeistaa valtiovarainministereitä tulevissa toimissa. Keskustelusta tuli kuitenkin isompi periaatteellinen vääntö siitä, lisätäänkö esimerkiksi euroalueen yhteisvastuuta. Suomi vastustaa velkojen yhteisvastuullisuuden kasvattamista kuten eurobondeja tai ehdotettuja ”koronabondeja”. Italia kieltäytyi kokouslähteiden mukaan hyväksymästä yhteistä päätöslauselmaa, mikä johti keskustelun venymiseen.

Valtiovarainministerit ovat jo aiemmin viikolla yrittäneet löytää kokouksissaan yhteisymmärrystä siihen, miten koronaviruskriisin merkittäviä talousvaikutuksia voitaisiin hidastaa. Työpöydällä on eurokriisin jälkimeiningeissä luodun Euroopan vakausmekanismin EVM:n käyttö kriisiapuna hätälainoituksessa. Rahastossa on 500 miljardia euroa, josta käytössä on valtaosa.

EU-johtajat antoivat valtiovarainministereille kaksi viikkoa aikaa löytää ratkaisu taloustoimiin.

”Osassa olemme samalla sivulla, osassa täytyy keskustelua jatkaa”, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel summasi keskustelun taloustoimista tiedotustilaisuudessa.

Euroopan unionin johtajat pohtivat torstain videokokouksessaan myös, minkälaisia yhteistoimia tarvitaan koronaepidemian hellittäessä. Johtajat toivovat Euroopan komissiolta suuntaviivoja siitä, miten eri rajoituksia voitaisiin purkaa koordinoidusti.

Esimerkiksi rajojen avaaminen on jokaisen EU-maan oma päätös, mutta jos päätöksiä ei koordinoida, voi koronavirusepidemia jatkaa leviämistä. Myös karanteeni- ja eristämispäätösten purkua olisi hyvä koordinoida.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käytti torstaina pitkän puheenvuoron Euroopan parlamentissa, jossa hän kuvasi viime viikkojen sekavuutta. Moni maa päätti esimerkiksi rajojen sulkemisesta nopeasti toisia informoimatta. Von der Leyen kuvasi viime viikkojen tapahtumia ”tuskallisiksi”.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen helmikuisessa huippukokouksessa Brysselissä. Kuva: Ludovic Marin / REUTERS

”Kun Euroopassa todella tarvittiin yhteisöllisyyttä, liian moni huolehti aluksi vain itsestään. Kun Euroopassa todella tarvittiin kaikki yhden puolesta -henkeä, liian moni tuijotti vain omaan napaansa”, von der Leyen sanoi.

Moni EU-maa asetti myös vientikieltoja lääkkeille ja suojavarusteille. Nyt vientikieltoja on purettu, ja lääke- ja suojatarvikkeiden saantia koordinoitu.

Alun perin EU-johtajien piti kokoontua torstaina huippukokoukseen, mutta kokous siirrettiin. Tilalle tuli videokokous, jonka epävirallista keskustelua täydennetään kirjallisella päätöksenteolla.

Portugalin ja Ranskan pääministerit Antonio Costa (vas.) ja Emmanuel Macron keskustelivat EU-komission presidentin Charles Michelin kanssa Brysselissä EU-huippukokouksessa helmikuussa. Taustalla esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel. Kuva: Reinhard Krause / Reuters

Torstain kokouksessa koordinaatio tiin myös nykyisiä ja tulevia toimia koronaviruskriisissä. Johtajat jakoivat näkemyksensä siitä, miten virusta on mahdollista rajoittaa, ja miten lääke- ja suojavarusteita on mahdollista saada EU-maiden käyttöön. Suomi on lähdössä lopulta mukaan lääke- ja suojatarvikkeiden yhteishankintamenettelyyn, vaikka aluksi se oli jättäytymässä hankkeesta pois. Yhteishankintamenettelyitä on meneillään neljä, ja tarvikkeet jaetaan jäsenmaiden kesken tehdyn tarvekartoituksen perusteella.

EU-johtajat keskustelevat myös koronavirusrokotteen kehittämisestä ja tutkimuksen rahoittamisesta.

HS-analyysi|Päätyykö Suomi jakamaan muiden euromaiden taakkaa? Koronakriisi toi pöydälle kysymyksen yhteisvastuusta, eikä se miellytä kaikkia

HS-analyysi|Koronavirus on Euroopalle pahin mahdollinen kriisi: maat huolehtivat vain omistaan ja omastaan