Yhdysvallat on noussut maailman kärkimaaksi kisassa, jota kukaan ei haluaisi voittaa. Maassa oli perjantaina iltapäivällä Suomen aikaa todettu Johns Hopkins -yliopiston seurannan mukaan 86 012 vahvistettua koronavirustartuntaa. Myöhään torstai-iltana USA:n varmennetut tartuntamäärät ylittivät taulukon kärjessä alusta asti olleen Kiinan tartunnat.
Yhdysvalloissa yli 1 300 ihmistä on kuollut covid-19-tautiin. Kiinassa kuolleiden määrä on vielä moninkertainen. Perjantaiaamuun mennessä Kiina oli raportoinut yli 3 290 kuolemantapausta.
Kuolemantapausten määrä kasvaa kuitenkin tällä hetkellä Yhdysvalloissa huomattavasti enemmän kuin Kiinassa. Perjantaina tilanne oli se, että viimeisen vuorokauden aikana Yhdysvallat oli kertonut 268 ihmisen kuolleen. Kiinassa kuolleita oli ollut viimeisimmän vuorokausivälin aikana viisi.
Jos tahti pysyy ennallaan, ensi viikolla USA:ssa on jo 3 000 kuollutta ja tahti vain kiihtyy. Jos mitään ei tehtäisi, yli kaksi miljoonaa yhdysvaltalaista voisi kuolla virukseen tämän vuoden aikana. Niin arvioi Imperial College of London. The Washington Post -lehden siteeraaman pahimman mahdollisen arvion mukaan Yhdysvallat oli viime viikolla matkalla kohti 1,1 miljoonaa kuollutta.
Miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty?
Erehdykset ja menetetyt mahdollisuudet ovat seuranneet Yhdysvaltain toimenpiteitä alusta saakka.
Kansallisen epidemian alkuviikkoja vaivasi kalvava epätietous tartuntojen todellisesta määrästä. Ihmisiä ei saatu testattua ja tartuntaketjut jäivät pimentoon. Kun pääkaupungissa Washingtonissa varmistettiin ensimmäinen tartunta, kukaan ei tiennyt sen lähdettä.
”Mutta toistetaan: kukaan ei tiedä, paljonko tapauksia oikeasti on. Yhdysvallat on kompuroinut potilaiden testaamisessa viikkojen ajan”, kirjoitti HS:n Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner jutussaan kaksi viikkoa sitten.
Viranomaiset myönsivät epäonnistuneensa.
Ongelmia riitti myös niissä testeissä, joita oli saatavilla. Ensin kaikki testit eivät toimineet. Alkuun kaikki näytteet lähetettiin koko maasta yhteen paikkaan ja tulosten saaminen kesti päiviä. Testit olivat myös kalliita – jopa yli 1 000 dollaria niille, joiden vakuutus ei sitä korvannut.
Presidentti Donald Trumpia on kritisoitu siitä, ettei hän ottanut koronavirustilannetta vakavasti pandemian ollessa vasta aluillaan.
Helmikuun loppupuolella Trump kertoi ”koronaviruksen olevan hallinnassa”. Maaliskuun alussa hän vertasi koronavirusta kausi-influenssaan ja vakuutti maan elinkeinoelämän pysyvän normaalina.
Siinä vaiheessa, kun Yhdysvalloissa todettujen tartuntojen määrät liikkuivat vasta kymmenissä, valtion johtajan suhtautuminen vaikutti kepeältä. Trumpin lausunnon mukaan koronavirusepidemia on ohi nopeasti.
”Näyttää siltä, että huhtikuuhun mennessä, tiedättehän, että teoriassa, kun tulee vähän lämpimämpää, se katoaa ihmeellisellä tavalla”, Trump totesi Fox-kanavan haastattelussa 10. helmikuuta.
Keveällä suhtautumisella oli seurauksensa. Kun maan olisi pitänyt valmistautua pandemian iskemiseen, se keskittyi muualle, kirjoittaa The New York Times. Maan julkinen terveydenhuolto ei ollut valmis tällaista tautia varten. Pentagonissa puolustusministeriö ei ollut valmistelemassa poikkeustilalakia. Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta vastaava Yhdysvaltain terveysviranomainen vajosi hiljaisuuteen epäonnistuttuaan tarjoamaan edes perustavanlaatuisia diagnostisia valmiuksia taudin havaitsemiseksi.
”Tämä kaikki olisi voitu estää aikaisemmalla testaamisella ja valvonnalla, esimerkiksi silloin, kun ensimmäiset ulkomailta tulleet tartunnat todettiin”, sanoo Columbian yliopiston virologi Angela Rasmussen The New York Timesin haastattelussa.
Maaliskuun puolivälin aikaan jokin kuitenkin muuttui.
11.maaliskuuta Trump antoi yllätysilmoituksen, jossa hän kielsi matkustamisen Euroopasta Yhdysvaltoihin, lukuun ottamatta Britanniaa.
Hallinnossa oli nyt herätty siihen, ettei Yhdysvallat ole turvassa koko maailmaa mylläävältä pandemialta. Monet osavaltiot julistivat hätätiloja ja ilmoittivat karanteenitoimista, etunenässä muun muassa Kalifornia.
Kaksi päivää myöhemmin, 13. maaliskuuta Trump julisti kansallisen hätätilan. Epidemian torjuntaan varattiin noin 50 miljardia dollaria liittovaltion rahaa. Kongressi alkoi valmistelemaan 2 000 miljardin dollarin talouden elvytyspakettia, josta on äänestetty tällä viikolla.
Trump on sittemmin sulkenut maan rajoja, ja osavaltioita johtavat kuvernöörit ovat panneet kiinni kouluja, työpaikkoja ja ravintoloita. Kokoontumiset on kielletty, tapahtumat peruutettu. Risteilijät jäävät satamiin. Suuri osa lentokoneista pysyy maassa. Hollywoodissa ei kuvata elokuvia. Vähintäänkin 160 miljoonaa ihmistä on käsketty pysymään kotonaan.
Tällä hetkellä Yhdysvallat pidättää henkeään nähdäkseen, purevatko toimenpiteet tulevina viikkoina.
Presidentti Donald Trump kertoi Yhdysvaltojen koronavirustilanteesta Valkoisessa talossa torstaina.
Samaan aikaan presidentti Trumpin linja on jälleen kerran muuttunut. Tämän viikon alussa Trump on kommentoinut rajoitusten purkamisen puolesta.
”Emme voi sallia sitä, että hoito on pahempi kuin itse ongelma”, hän totesi Twitterissä maanantaina viitaten koronaviruspandemian talousvaikutuksiin.
Tiistaina Trump sanoi, että hän haluaa maan talouden palaavaan normaaliin pääsiäiseksi 12. huhtikuuta mennessä. Hän sanoi myös, että talouden sakkaaminen tulee viemään ihmisten henkiä.
Tutkimukset niin 1930-luvun lamasta kuin vuoden 2008 finanssikriisistä osoittavat kuitenkin kuolleisuuden laskeneen kummankin aikana. Jos ihmishengistä välitetään, koronavirus on joka tapauksessa suurempi uhka. Matalimmat ennusteet on jo pitänyt unohtaa, kun tartunnat kasvavat eksponentiaalisesti.
Vastakkain ovat nyt ihmishenget ja työpaikat.
Tulevat päivät ja viikot näyttävät miten valmistautunut Yhdysvaltain sairaanhoitojärjestelmä on, kun sadat ja tuhannet koronaviruspotilaat tarvitsevat hoitoa.
Maailmanpankin raportin mukaan Yhdysvalloissa on 2,9 sairaalapaikkaa tuhatta ihmistä kohden. Suomessa niitä oli vuonna 2017 kolme eli lähes yhtä vähän. Euroopan unionin keskiarvo on viisi.
Terveydenhoitaja Phuong Tran sai suojavarusteet ennen työvuoron alkua koronatestauksessa Seattlessa torstaina.
Sairaalapaikkojen lisäksi huoli kasvaa myös hengityskoneiden, hoitohenkilökunnan suojavarusteiden ja muiden välineiden riittävyydestä.
”Emme ole valmistautuneet selviytymään potilaiden määrän äkillisestä ja suuresta kasvusta, emme vain ole”, Columbia-yliopiston apulaisprofessori ja pitkän linjan ensiapulääkäri Christopher Tedeschi sanoi The New York Timesissa.
Maan terveydenhuolto odottaa, milloin epidemiapiikki saavutetaan. Vasta sen jälkeen on mahdollista arvioida, milloin virus todella alkaa rauhoittumaan.
”Kun uusien potilaiden määrä alkaa laskemaan, voimme hymyillä”, kommentoi ehkäisevän lääkinnän spesialisti William Scaffner Vanderbiltin yliopillisesta sairaalasta. NYT:in mukaan tämä hetki saattaa saapua tänä kesänä.
Samalla tulee kuitenkin muistaa, että kun maa selättää nyt alkamaisillaan olevan kriisipiikin, on valmistelut toisen aallon varalla jo aloitettava. Ja tällä kertaa valmistelut tulisi hoitaa hyvissä ajoin.
