Saksa ottaa koronavirus­potilaita tehohoitoon Italiasta ja Ranskasta, maan ulko­ministerin mukaan Euroopan maiden pitää auttaa toisiaan - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Saksa ottaa koronavirus­potilaita tehohoitoon Italiasta ja Ranskasta, maan ulko­ministerin mukaan Euroopan maiden pitää auttaa toisiaan

Saksan ulkoministerin Heiko Maasin mukaan pitäisi olla itsestään selvää, että Euroopan maat auttavat toisiaan koronaviruskriisissä.

Saksan ilmavoimien Airbus A-310 ”Medivac” -lentokone juuri ennen lähtöä Bergamoon noutamaan italialaisia koronaviruspotilaita hoitoon Saksaan lauantaina.

Julkaistu: 30.3. 9:55, Päivitetty 30.3. 10:04

Saksan ilmavoimien koneet ovat tuoneet viikonlopun ja viime viikon aikana useita covid-19-tautia sairastavia potilaita tehohoitoon Saksaan Italiasta ja Ranskasta.

Sairaalapaikkoja tarjotaan eri puolilta Saksaa tehohoitoa tarvitseville potilaille niistä maista, joissa terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky ei enää riitä huolehtimaan kaikista hoitoa tarvitsevista.

Tähän mennessä Saksa on antanut sitoumuksia hoitoon yli 70 potilaalle Italiasta ja yli 50 potilaalle Ranskasta.

Saksan ulkoministerin Heiko Maasin mielestä pitäisi olla itsestään selvää, että Euroopan maat auttavat toisiaan koronaviruskriisissä.

Bergamolaista koronaviruspotilasta kuljettiin paareilla kohti sairaalaa Helmut-Schmidt-lentoasemalla Hampurissa sunnuntaina.

Medivac-sotilaslentokoneen sisätilat valmiudessa koronaviruspotilaiden hoitoa varten.

Viikonloppuna Saksan ilmavoimien koneet toivat potilaita eri puolille Saksaa, ja ambulanssilentoja on tarkoitus jatkaa. Ilmavoimien Twitter-tilillä potilaskuljetuksista kerrotaan sitä mukaa kuin niitä hoidetaan.

Saksan ilmavoimien Airbus A-310 lähti Bergamosta kohti Saksaa myöhään lauantai-iltana.

Ambulanssilentojen lisäksi Saksa on toimittanut jo 19. maaliskuuta seitsemän tonnia hengityskoneita, hengityssuojia ja muita avustustarvikkeita Italiaan, Saksan ulkoministeriö kertoo.

Lisäksi Saksa on toimittanut Sveitsiin ja Itävaltaan kahdeksan miljoonaa paria suojakäsineitä, Romaniaan 100 000 ja Ruotsiin 60 000 hengityssuojaa.

Saksan ulkoministeriön mukaan sairaalatarvikkeiden toimituksista eri maihin käydään jatkuvia keskusteluja myös muiden Euroopan maiden kanssa.

Saksan mahdollisuudet auttaa muita perustuvat siihen, että Saksassa on eniten tehohoidon kapasiteettia asukasta kohden Euroopassa.

Avunanto on mahdollista myös siksi, että saksalaisten suuresta tartuntamäärästä huolimatta vakavasti sairastuneita on suhteellisesti vähemmän kuin monissa muissa maissa.

Lue lisää: Tilastojen mukaan Saksassa on parhaat mahdollisuudet selvitä koronaviruksesta hengissä – miksi virus aiheuttaa enemmän kuolemia kaikissa muissa maissa?

Tartunnan saaneita on Saksassa tähän mennessä yli 62 000, parantuneita 9 211 ja vakavassa tai kriittisessä tilassa vajaat parituhatta potilasta.

Saksassa epidemian pahimman vaiheen ennakoidaan olevan edessä.

Saksan Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta vastaavan Robert Koch -instituutin johtaja Lothar Wieler sanoi sunnuntaina ilmestyneessä Frankfurter Allgemeine -lehden haastattelussa, että myös Saksan täytyy varautua siihen, että sairaalakapasiteetti ei riitä.

Wielerin mukaan Saksassa voidaan vasta pääsiäisenä arvioida, miten kansalaisten liikkumisen vapautta rajoittavat toimet tehoavat.

Saksan mittava avustusoperaatio on Euroopassa poikkeus.

Tähän asti julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, miten jokainen maa on pikemminkin kääntynyt sisäänpäin ja yrittänyt huolehtia vain omien kansalaistensa terveydestä ja edusta.

On selvää, että Saksa haluaa estää EU:n poliittisen rakoilun konkreettisilla avustustoimillaan. Potilasmääriin suhteutettuna avustuslennot auttavat vain murto-osaa avun tarvitsijoista, mutta lennoilla on myös symbolinen merkitys.

Maasin mukaan Euroopan on nyt todistettava, että se kantaa velvollisuutensa yhteisestä solidaarisuudesta.

Myös esimerkiksi Kiina ja Venäjä ovat toimittaneet Italiaan avustustarvikkeita. Näyttäviä avustusoperaatioita on pidetty kansainvälispoliittisena kilpajuoksuna. Torstaina ilmestyneessä italialaislehden Corriere della Seran Maas kiisti tulkinnan.

”Tämä pandemia on maailmanlaajuinen haaste. Sellaisia ei voi käsitellä niin, että jokainen toimii vain itselleen. Nyt pitäisi olla kyse siitä, että yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Niin voimme tästä selvitä”, Maas sanoi.

Maas haluaisi viedä käytännön avunantoa laajemmalle ja syvällisemmälle tasolle Euroopan sisällä.

”Keskinäisesti solidaarisessa Euroopassa pitäisi huolehtia siitä, että EU:n sisällä tarvittavat välineet saadaan nopeasti sinne, missä niitä tarvitaan eniten”, Maas sanoo Corriere della Serassa.

Hänen mukaansa Saksassa on luotu nopeassa ajassa tietokanta, johon sairaalat voivat vapaaehtoisesti kirjata vapaana olevan tehohoidon kapasiteettinsa. Maasin mukaan 60–70 prosenttia Saksan sairaaloista on liittynyt tietokantaan.

”Miksi emme tekisi tätä koko Euroopan laajuisesti”, Maas kysyy.

Samalla EU:n sisällä kytee kiista siitä, pitäisikö euroalueella ryhtyä kriisin vuoksi kantamaan taloudesta vastuuta yhdessä. Italia on kritisoinut pohjoisen Euroopan maita rajusti taloudellisen solidaarisuuden puutteesta.

Lue lisää: EU-johtajat väänsivät tunteja koronaviruskriisistä: maat eripuraisia taloustoimista

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta tulkitsee, että vanha pohjoinen–etelä-jako on auennut EU:ssa uudestaan.

”Puheet Välimeren maissa ovat olleet todella kovia, eikä ainoastaan populistien taholta”, hän huomauttaa.

Ronkainen uskoo, että Saksan tarve auttaa koronakriisistä kärsiviä maita liittyy Kiinan aktiivisuuteen ja Välimeren maiden kritiikkiin taloussolidaarisuuden puutteesta.

”Itse olen huolissani kansanterveyden lisäksi kansantaloudesta, lockdownien jatkuessa ongelmavelat voivat kasvaa ja tilanne eskaloitua uudeksi eurokriisiksi”, Ronkainen sanoo.

”Tällä hetkellä mielentila tuntuu olevan sama kuin eurokriisissä eli luotetaan viime kädessä siihen, että EKP [Euroopan keskuspankki] voi hoitaa tilanteen ilman että pohjoisten maiden tarvitsee hyväksyä yhteisvastuuta.”

Luottamus EKP:n kykyyn hoitaa kriisi nopeasti on Ronkaisen mielestä hämmentävää. Euroalueen nopeat toimet edellyttäisivät hänen mukaansa joko solidaarisuutta tai jaettua tilannekuvaa tilanteen vakavuudesta. ”Nyt ei näytä olevan kumpaakaan.”

Koronavirus|Britanniaa uhkaa kaksoiskriisi: koronavirus vie voimat, mutta hallitus ei halua pidentää brexitin siirtymäaikaa

Koronavirus|Terveysasiantuntija varoittaa jopa 200 000 kuolemasta Yhdysvalloissa – sama lääkäri oikoi aiemmin Trumpin väitteitä ja joutui äärioikeiston vihan kohteeksi

Koronavirus|Kanadan pääministeri kohtasi perhearjen kotona eristyksissä: pitää siivota, kokata, hoitaa lapset ja johtaa maata kriisin keskellä

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat