Saksa aikoo selvitä ulos epidemiasta kännykkä­sovelluksen avulla – Suomessa viranomaisilla ei vastaavaa suunnitelmaa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Saksa aikoo selvitä ulos epidemiasta kännykkä­sovelluksen avulla – Suomessa viranomaisilla ei vastaavaa suunnitelmaa

Koronavirusepidemiaa hillitsemään on kehitteillä Saksassa mobiilisovellus, joka ei käytä henkilö- eikä paikannustietoja. Suomessa huolettavat seuraukset ja se, saako vapaaehtoisesti jaettavasta tiedosta kattavaa.

Berliiniläisnainen tutki puhelintaan suojakäsineihin pukeutuneena 18. maaliskuuta. Kuva: FABRIZIO BENSCH / Reuters

Julkaistu: 31.3. 23:04

Saksa valmistautuu nyt täydellä teholla koronavirusepidemian vaiheeseen, jossa kansalaisten liikkumista voidaan alkaa taas vapauttaa.

Terveys- ja telekommunikaatioalan toimijat kehittävät Saksassa nyt mobiilisovellusta, joka otetaan käyttöön koronavirustartunnan saaneiden eristämistä varten, kun liikkumisrajoituksia aletaan purkaa.

Saksan hallitus pitää tavoitteena, että kun tartuntojen kaksinkertaistumisaika hidastuu 10 päivän vauhtiin, voidaan kansalaisten liikkumisrajoituksia alkaa höllentämään.

Tällä hetkellä tartuntaluvut nousevat edelleen nopeasti. Tartuntojen kaksinkertaistumisvauhti on 5-6 päivää.

Rajoitusten purkamista harkitaan aikaisintaan 20. huhtikuuta, Saksan hallitus linjasi maanantaina.

Turhia toiveita elämän normalisoitumisesta ei haluta antaa kansalaisille liian aikaisin, mutta valmistautuminen rajoitusten jälkeiseen aikaan ja tartuntoja seuraavan mobiilisovelluksen kehittely on silti täydessä vauhdissa. Se julkistetaan lähipäivinä, Süddeutsche Zeitung kertoi tiistaina.

Esikuvaa epidemian hallintaan on haettu Etelä-Koreasta, missä laajamittainen testaaminen ja kansalaisten seuraaminen johtivat tehokkaasti tartuntojen laskuun.

Saksa tekee jo nyt paljon koronavirustestejä. Viikossa peräti 500 000 testin kapasiteettia aiotaan nostaa huhtikuun loppuun mennessä 200 000 testiin päivässä.

Testausmenetelmät muuttuvat ketterämmiksi. Ihmiset voivat esimerkiksi itse ottaa näytepuikolla testin nielusta. Lisäksi saksalaisyritys Bosch on kehittämässä pikatestiä, jolla saadaan jopa alle 2,5 tunnissa tulos nykyisen kahden vuorokauden sijaan.

Etelä-Koreassa otettiin helmikuussa epidemian rajoittamiseksi käyttöön matkapuhelinten sijaintitietojen seurannan lisäksi luottokorttitietojen seuranta sekä valvontakamerakuvien analysointi.

Kiinasta, Hongkongista ja Macaosta saapuvien oli annettava maahan päästäkseen matkapuhelinnumeronsa viranomaisille ja asennettava puhelimeensa sovellus, johon omat terveystiedot oli syötettävä päivittäin.

Lähimainkaan sellaisenaan Etelä-Korean mallia ei voida tuoda Saksaan, sillä eurooppalainen tietosuojakulttuuri ei sitä sallisi, ja Euroopan mittapuulla saksalaiset suhtautuvat tietosuojaan erityisen tarkasti.

Saksan lähihistoriasta löytyy kokemus niin natsidiktatuurista kuin sosialismista, ja niiden seurauksena suhtautuminen kaikenlaiseen valvontaan on hyvin epäilevää.

Niinpä sosiaali- ja terveysministeri Jens Spahnin alkuperäistä suunnitelmaa kansalaisten seurannasta on pitänyt muokata tietosuojaystävällisemmäksi.

Mitä siis on luvassa? Ratkaisu perustuu matkapuhelimeen, jollainen yli kahdella kolmasosalla saksalaisista on mukanaan. Viikonloppuna julkaistun mielipidekyselyn mukaan yllättäen peräti puolet kansalaisista hyväksyy mobiilivalvonnan jo tässä vaiheessa.

Ratkaisua kehittelevät yhdessä Saksan Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta vastaava Robert Koch -instituutti sekä telekommunikaation tutkimuslaitos Heinrich Hertz -instituutti.

Ennakkotietoja sovelluksesta saanut Süddeutsche Zeitung kertoo, että Saksa ei aio seurata tartunnan saaneita matkapuhelimen sijaintitietojen perusteella, vaan mobiliisovelluksen avulla, jonka ihmiset lataavat puhelimeensa. Sovelluksen lataamisesta tulee vapaaehtoista.

Sovelluksen ei pitäisi rekisteröidä ollenkaan käyttäjän henkilöllisyyttä. Bluetoothin avulla matkapuhelin toimisi yhtä aikaa sekä lähettimenä että vastaanottimena. Siten sovellus voi tarkistaa lähellä olevia muita matkapuhelimia.

Jos matkapuhelimen omistaja saa tartunnan, hänen aiemmin kohtaamiaan muita mobiililaitteita varoitetaan push-notifikaatiolla.

Sovellus tuottaa satunnaisen numerosarjan, joka yksilöi sovelluksen, mutta ei salli tietojen keräämistä puhelimen käyttäjästä. Numerosarja muuttuu säännöllisin väliajoin. Kun kaksi matkapuhelinta osuu lähekkäin, numerosarjat tallentuvat vain paikallisesti älypuhelimeen.

Jos sovelluksen käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, hän siirtää tiedon asiasta suojatulle palvelimelle. Tietoon pääsevät käsiksi sovelluksen kehityksestä vastaavat viranomaiset.

Palvelimelle ei tulisi matkapuhelimen käyttäjän henkilötietoja, vaan tunnus, jonka avulla sovelluksen kanssa kommunikoitaisiin. Myös tartunnan saaneen tapaamiin henkilöihin tapahtuisi anonyymi yhteydenotto, jossa heitä pyydettäisiin käymään testissä ja pysymään karanteenissa, kunnes he olisivat saaneet diagnoosin.

Mobiilijäljittämiseen perustuvan epidemian hallinnan onnistumisen edellytys on, että mahdollisimman moni ottaa sovelluksen käyttöönsä.

Toinen ehto onnistumiselle on testauskapasiteetin nostaminen, jotta mobiilisovelluksen hälyttämisen jälkeen testiin pääsisi mahdollisimman nopeasti ennen kuin mahdollinen tartunta ehtii levitä lisää.

Suomessa edes valmiuslaki ei anna kajota tietosuojaan

Suomessa paikannus- ja terveystietoja voidaan koronaviruksen torjumiseksi kerätä, jos ihminen antaa itse siihen suostumuksensa.

Suomen lainsäädäntö pohjaa vahvasti EU:n säännöksiin, ja lainsäädäntö mahdollistaa kattavan paikannustiedon jakamisen vain siten ettei datasta voida yksilöidä yksittäisiä ihmisiä. Myös Euroopan komissio on keskusteluissaan kansainvälisen operaattorien kattojärjestö GSMA:n kanssa pitänyt selvänä, että sinänsä tarpeellisissa suunnitelmissa ja toimissa jaetaan tietoja nimenomaan anonymisoidusti. Anonymisointi tarkoittaa, ettei tietomassaa pystytä käyttämään siten, että kukaan olisi siitä erikseen tunnistettavissa.

”Edes valmiuslakiin ei ole kirjattu mahdollisuutta puuttua ihmisten tietosuojaan”, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston osastopäällikkö Laura Vilkkonen.

”Anonymisoidustakin datasta on tietysti hyötyä. Siitä voidaan nähdä esimerkiksi liikennevirtoja ja sitä voidaan käyttää poliittisen päätöksenteon suuntaamisessa”, Vilkkonen sanoo ja kertoo esimerkin: ”Sen avulla olisi voitu vaikka arvioida, paljonko ihmisiä oli Helsingin keskustan auki olevissa ravintoloissa silloin kun suositus oli, että ravintolat tulisi sulkea ja ihmisten pysyä kotona.”

Liikennevirroista jakaa anonymisoitua tietoa jo ainakin Telia. Muun muassa Helsingin Sanomat käyttää Telian dataa Uudenmaan liikennevirtojen muutoksista uutisoidessaan. Telian jakama data ei kuitenkaan ole sama asia kuin sovellukset, jotka keräävät terveys- ja tartuntatietoa ja lupaavat varoittaa käyttäjiä mikäli nämä ovat altistuneet koronavirukselle sairastuneeksi paljastuvan lähistöllä ollessaan.

”Yksityiset palveluntarjoajat kehittävät näitä nyt mielellään. Viranomaispuolella tällaisia ratkaisuja ei ole tekeillä.”

Asiasta on käyty keskusteluja ministeriöiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kesken. Paikka- ja terveystiedon kerääminen pitää kuitenkin suhteuttaa siihen onko se epidemian tautihuipun ja muiden toimien suhteen tarpeellista, Vilkkonen huomauttaa.

”Ja kun tietojen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, kuinka kattavaa kokonaiskuvaa sillä voidaan muodostaa?”

Paikantamisella voisi pahimmillaan olla jopa yhteiskuntarauhan kannalta heikentäviä vaikutuksia. Vilkkonen muistuttaa julkisesta keskustelusta ja tunteista, joita ovat herättäneet esimerkiksi ihmiset jotka lähtivät Lappiin lomalle vaikka hallitus ohjeisti pysymään kotona.

”Tai ne ihmiset, jotka lähtivät mökeilleen. Uusimaa vastaan muu Suomi.”

Vilkkonen on huolissaan siitä, mitä tartunnan saaneen paikannustiedoilla voisi tehdä.

”Tuskin kukaan tartunnan saanut nauttii siitä ajatuksesta, mitä voisi seurata jos oma puhelinnumero yhdistettäisiin tartuntatietoon ja aina kun liikkuu, kartalla syttyy punainen piste, että tuolla liikkuu spitaalinen.”

Koronavirus|Potilas 31 asetti tuhannet ihmiset alttiiksi tartunnalle Etelä-Koreassa – Nyt maa näyttää saaneen taudin hallintaan aggressiivisella testaamisella

Koronavirus|Tilastojen mukaan Saksassa on parhaat mahdollisuudet selvitä koronaviruksesta hengissä – miksi virus aiheuttaa enemmän kuolemia kaikissa muissa maissa?

Koronavirus|Toiset hamstraavat herne­keittoa, toiset tilaavat itselleen luksus­bunkkereita ja hengitys­koneita – Näin superrikkaat varautuvat pandemiaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat