Parlamentti hyväksyi Ukrainassa maalain, joka mahdollistaa maan myynnin – laista on väännetty lähes 20 vuotta ja kriitikot pelkäävät, että oligarkit korjaavat potin - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Ukraina

Parlamentti hyväksyi Ukrainassa maalain, joka mahdollistaa maan myynnin – laista on väännetty lähes 20 vuotta ja kriitikot pelkäävät, että oligarkit korjaavat potin

Maalaki on yksi vaatimus IMF:n isolle lainalle, jota Ukraina tarvitsee.

Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal puhui maanantaina parlamentin hätäistunnossa, jossa maalaki hyväksyttiin. Kuva: Reuters

Julkaistu: 31.3. 18:42, Päivitetty 31.3. 22:08

Ukrainan parlamentti hyväksyi maanantain ja tiistain välisenä yönä pitkään kiistellyn lain, joka sallii viljelymaan myynnin ensi vuoden kesäkuusta alkaen.

Päätös on merkittävä, sillä viljelymaan myyntikielto on ollut voimassa vuodesta 2001. Laista alettiin vääntää silloin ensimmäistä kertaa, eikä riitely ole vieläkään laantunut.

Nyt presidentti Volodymyr Zelenskyi ajoi lakia läpi voimakkaasti. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on pitänyt maalain uudistamista yhtenä ehtona noin viiden miljardin euron lainapaketille, joka on Zelenskyin mukaan Ukrainalle välttämätön. Sen mukana tulee muitakin apupaketteja.

Maalaki on monessa mielessä historiallinen.

Se on merkittävä myös siksi, että Euroopan peltomaiden multavarastosta kolmannes on Ukrainassa. Ukraina onkin kuuluisa mustasta mullastaan ja on yksi maailman suurimpia viljanviejiä.

Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 Ukrainan kolhoosien ja sovhoosien maat jaettiin niiden työntekijöille. Noin seitsemästä miljoonasta ihmisestä tuli parin kolmen hehtaarin tilojen omistajia.

Mies pellollaan Peremohassa. Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 Ukrainan kolhoosien ja sovhoosien maat jaettiin niiden työntekijöille. Noin seitsemästä miljoonasta ihmisestä tuli parin kolmen hehtaarin tilojen omistajia. Kuva: Gleb Garanich / REUTERS

Virallisesti myyntikielto asetettiin suojelemaan heitä, mutta sen vuoksi maata ei ole voinut esimerkiksi pantata velkojen vakuudeksi. Monet ovat siksi joutuneet vuokraamaan maataan alihintaan isoille yhtiöille ja ottamaan korkeakorkoisia lainoja.

Myöskään valtio, jonka haltuun jäi noin neljännes maatalousmaasta, ei ole voinut myydä maata.

Myyntikiellon poistosta on kuitenkin kiistelty.

Sen kannattajat ovat sanoneet, että maan myynnin salliminen lisää investointeja ja nopeuttaa talouskasvua 2–4 prosenttiyksikköä. He ovat myös arvioineet, että maareformi voisi kasvattaa satoja jopa 30–40 prosenttia.

Heidän mukaansa maalle tulee myös arvo, kun sitä voi myydä tai pantata, eikä vain vuokrata suuryrityksille.

Kriitikot ovat kuitenkin pelänneet, että maa keskittyy lain myötä oligarkeille ja ulkomaisille suuryrityksille. Monet maanviljelijätkin ovat vastustaneet lakia, johon mielipidemittausten mukaan enemmistö on suhtautunut epäillen.

Laki muuttuikin paljon alkuvuodesta alkaneessa parlamenttikäsittelyssä. Alkuun maata voivat ostaa vain ukrainalaiset, ja kerralla korkeintaan 100 hehtaaria. Lisäksi ulkomaalaisten oikeudesta ostaa maata päätetään erikseen kansanäänestyksessä, jonka ajankohtaa ei ole päätetty.

Samassa hätäistunnossaan parlamentilla oli ensimmäisessä käsittelyssään myös laki, joka estää maksukyvyttömiksi ja sen vuoksi valtion syliin kaatuneiden pankkien palauttamisen entisille omistajilleen.

Myös tämä laki on IMF:n vaatimuslistalla. Sen kohteena on yleisesti ajateltu olevan oligarkki Ihor Kolomoiskyi, joka oli Ukrainan suurimman pankin Privatbankin toinen omistaja ennen sen päätymistä valtiolle.

Pankista on käynnissä useita oikeudenkäyntejä, joissa sen entisiä omistaja Kolomoiskyitä ja Hennadi Boholjubovia syytetään petoksista. Kolomoiskyi taas syyttää valtiota omaisuuden kaappaamisesta.

Ennen nousuaan presidentiksi Zelenskyi oli koomikko, jonka show näkyi Kolomoiskyin kanavalla. Zelenskyi onkin saanut toistuvasti kiistää olevansa tälle missään kiitollisuuden velassa.

IMF:n pitkään neuvoteltu laina on Ukrainalle tärkeä, sillä maan muutenkin heikko talous on kärsinyt koronaviruksen vaikutuksista.

Ukrainan hallitus arvelee, että maan alijäämä kolminkertaistuu ja inflaatio kiihtyy 8,7 prosenttiin. Hallitus arvelee talouden supistuvan tänä vuonna 3,9 prosenttia.

Ukrainan korruptoitunut presidentti Viktor Janukovytšin pakeni alkuvuodesta 2014 Euromaidan-mielenosoitusaallon seurauksena. Pian sen jälkeen Venäjä valtasi Krimin ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa.

Seuraukset Ukrainalle ovat olleet kalliita. Sen talous romahti, se menetti tärkeän teollisuusalueen ja sota on ollut kallis. Se on myös vaatinut pitkälti yli 10 000 uhria. IMF onkin ollut Ukrainalle monta kertaa tärkeä.

Korruptoituneen Janukovytšin seuraajat ovat tehneet useita merkittäviä reformeja, mutta Ukraina on edelleen hyvin korruptoitunut. Tuorein skandaali puhkesi viikonloppuna, kun Zelenskyin kabinettipäällikön veljeä epäiltiin yrityksestä myydä korkeita virkoja ja valtionyritysten johtopaikkoja.

Myös Ukrainan koronavirustilanne on huolestuttanut monia. Virallisesti maassa on havaittu 500 tartuntaa, mutta luvun uskotaan yleisesti olevan paljon isompi. Tähän mennessä 11 ihmistä on kuollut.

Maan terveydenhoito on heikossa tilassa. Kukaan ei myöskään tiedä, millaisia vaikutuksia epidemian leviämisellä rintamalle olisi.

Tällä menolla maailmasta loppuu multa 60 vuoden päästä, ja silloin loppuu myös ruoantuotanto

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat