Islanti testaa valtavasti ja jäljittää altistuneita ”aggressiivisesti”, eikä maan terveysjohtaja ihan ymmärrä Suomen ja Ruotsin linjaa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Islanti testaa valtavasti ja jäljittää altistuneita ”aggressiivisesti”, eikä maan terveysjohtaja ihan ymmärrä Suomen ja Ruotsin linjaa

”Ne, jotka teiltä jäävät huomaamatta, menevät tuolla ja levittävät virusta”, sanoo Islannin kansanterveysviranomaisen johtaja Alma Möller HS:n haastattelussa.

Víkin kylä sijaitsee Islannin etelärannikolla Katla-tulivuoren varjossa. Toistaiseksi Islannin koronatestaaminen on keskittynyt pääkaupunkiin, mutta sitä aiotaan laajentaa myös maaseudulle. Kuva: Linda Manner / HS

Julkaistu: 1.4. 2:00, Päivitetty 1.4. 6:52

Koronavirusta kannattaa testata myös niillä, joiden oireet ovat lievät. Altistuneiden jäljittämistä kannattaa jatkaa myös sen jälkeen, kun virus on alkanut levitä.

Näin sanoo Islannin kansanterveysviranomaisen Landlæknirin terveysjohtaja Alma Möller HS:n haastattelussa.

”Tiedän, että Ruotsissa ja Suomessa enimmäkseen testataan ihmisiä, jotka tarvitsevat hoitoa. Meidän näkemyksemme mukaan teiltä jää huomaamatta hyvin monia tapauksia”, Möller toteaa.

”Ja ne, jotka teiltä jäävät huomaamatta, menevät tuolla ja levittävät virusta.”

Kaikista maailman maista juuri 364 000 asukkaan Islanti on tehnyt väestöön suhteutettuna eniten koronavirustestejä. Tiistaina testien kokonaismäärä oli ylittänyt 16 000. Suomessa näytteenottokriteerit täyttäviä näytteitä on otettu 21 000.

Suomessa on 15 kertaa enemmän asukkaita kuin Islannissa.

Norja on Pohjoismaiden testimäärissä toisena, selvällä etumatkalla muihin. Sitten tulevat Suomi ja Tanska, ja niiden perässä Ruotsi.

Norja ilmoitti viikonloppuna alkavansa testata myös oireettomia ihmisiä.

Myös Suomi on lisännyt testaamista paljon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi HS:lle tiistaina, että THL haluaa kaksin- tai kolminkertaistaa Suomen testauskyvyn.

Islanti on Pohjoismaista se, joka on kuuliaisimmin noudattanut Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjetta. WHO:n mukaan testaamista ja taudille altistuneiden jäljittämistä pitää jatkaa, vaikka virus leviäisikin jo maan sisällä.

Juuri näin Islanti on tehnyt. Möllerin mukaan edut ovat kiistattomia: leviämistä saadaan rajattua, karanteenit paremmin kohdennettua ja viruksesta saadaan uutta tietoa. Lisäksi poliittisten toimien tehokkuutta saadaan mitattua niin hyvin kuin on mahdollista.

”Totta kai kaikki on turvallisempaa ja varmempaa, jos testataan”, Möller sanoo.

Islannissa testejä tehdään pääkaupunki Reykjavíkissä kahdessa paikassa: yliopistollisessa sairaalassa ja geeniteknologiayritys Decode geneticsin tiloissa.

 Kyse voi olla vaikka vain vähän kipeästä kurkusta. Jäisitkö silloin itse kokonaan kotiin?

Sairaalassa testataan niitä, joilla on jo oireita. Näissä testeissä tartunta on löytynyt 16 prosentilta. Geeniyrityksen tiloihin ilmaiseen pikatestiin voi puolestaan mennä kuka tahansa, myös oireettomat. Näissä testeissä tartunta on löytynyt alle prosentilta ihmisistä.

Tämä on Möllerin mukaan antanut Islannille tarmoa: virus ei ole yhteiskunnassa vielä niin laajalle levinnyt, etteikö altistuneiden jäljittämisessä olisi järkeä.

Möllerin mukaan aina uuden tartunnan löydyttyä alkaa ”aggressiivinen” jäljitystyö, jossa etsitään ihmisiä, joihin varmistettu tapaus on voinut viruksen siirtää.

”Meillä on tiimejä, jotka jäljittävät niitä, jotka ovat voineet altistua. Siihen tiimiin kuuluu poliiseja ja terveydenhuollon henkilökuntaa.”

Islannin koronatoimia johtaa Islannin Vihreän vasemmiston puheenjohtaja, pääministeri Katrín Jakobsdóttir. Kuva: Linda Manner / HS

Tiistaina tai keskiviikkona käyttöön on tarkoitus ottaa myös jäljittämisessä auttava kännykkäsovellus. Sen ideana on verrata varmistettujen koronatapausten älypuhelimien viime päivien sijaintitietoja muihin sovelluksen käyttäjiin.

Näin saadaan tietää, ketkä ovat olleet lähellä mahdollista tartuttajaa. Jos altistumisriski arvioidaan suureksi, määrätään altistunut karanteeniin.

Karanteeneja toki määrätään jo nyt. Jäljitysmenetelmät vain ovat perinteisempiä. Tällä hetkellä Islannissa on karanteenissa yli 9 000 ihmistä. Joukossa on sekä ulkomailta palanneita että niitä, jotka ovat olleet tekemisissä varmistettujen tapausten kanssa.

Jos karanteeniin määrätylle altistuneelle tulee lieviäkin oireita, hänet testataan.

Möllerin mukaan strategia näyttää toimivan. ”Nyt olemme jo tilanteessa, jossa 50–60 prosenttia uusista koronatapauksista varmistetaan ihmisistä, jotka ovat valmiiksi karanteenissa.”

Turisti otti kuvaa Hallgrímurin kirkosta Reykjavíkissa elokuussa. Islannin vahvasti turismiin nojaava talous elää nyt kovia aikoja koronaviruksen vuoksi. Kuva: Linda Manner / HS

Suomessa ja Ruotsissa on luotettu siihen, että ihmiset osaavat ilman testiäkin jäädä kotiin, jos saavat mitä tahansa flunssaoireita.

Möller kuitenkin muistuttaa, että koronan oireet voivat olla hyvin lieviä. Nykytiedon mukaan myös oireettomat viruksen kantajat voivat sitä tartuttaa eteenpäin.

”Kyse voi olla vaikka vain vähän kipeästä kurkusta. Jäisitkö silloin itse kokonaan kotiin?” hän kysyy.

Islantikin on tehnyt yleisiä rajoituksia. Yli 20 hengen kokoontumiset on kielletty. Alakoulut ovat kuitenkin yhä auki.

Möllerin mukaan kouluratkaisun takana on laajasta testaamisesta saatu data. Suomessa on oletettu, että lapset levittäisivät virusta nopeasti. Islannin kokemus puolestaan on toistaiseksi se, että virus on lapsilla erittäin harvinainen.

”Sairaalassa testatuista eli oireellisista lapsista virus on löytynyt vain kolmelta prosentilta. Decode geneticsillä testatuista oireettomista lapsista ei toistaiseksi ole löytynyt vielä yhtäkään koronatapausta”, Möller sanoo.

Islanti on erittäin harvaan asuttu maa, mikä hidastaa viruksen leviämistä. Saaren ympäri kiertää rantoja myöten Islannin ainoa valtatie, yli 1300 kilometriä pitkä valtatie 1. Kuva: Linda Manner / HS

Vain tapausmääriä katsomalla Islanti ei vaikuta mallimaalta verrattuna Suomeen. Todettuja tapauksia on Islannissa lähes yhtä paljon kuin väestöltään moninkertaisessa Suomessa, ja tapausten määrä on Islannissa kasvanut samaa käyrää kuin Suomessa.

Toisaalta on syytä uskoa, että Islannilla on tiedossaan huomattavasti Suomea suurempi osuus maan kaikista koronatapauksista. Testejä on tehty niin paljon.

Tästä antaa viitteitä sairaalaan joutuneiden määrä suhteessa kaikkiin tapauksiin. Suomessa tämä suhdeluku on kymmenen prosenttia, Islannissa alle kolme prosenttia.

Möller korostaa, ettei hän halua neuvoa ketään pahassa hengessä. Kaikki voivat oppia toisiltaan, ja asia on yhteinen.

”Annan tämän haastattelun yhdellä ehdolla: että sanot terveisiä kollegoilleni Suomessa! Voitko luvata sen? Minä rakastan Suomea.”

Testaaminen|Suomi miettii nyt, kumpaa tietä pitkin edetä pois rajoitustoimista: Lisätäänkö koronaviruksen vai vasta-aineiden testaamista?

Kolumni|Esimerkkejä laajasta koronavirustestauksesta on nyt lähempänäkin kuin Etelä-Koreassa

Rajoitukset|Norja vaihtoi epidemian torjunnan strategiaa: Enää virusta ei haluta jarruttaa vaan tukahduttaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat