Mustan kesän jälkeen - Ulkomaat | HS.fi

Palojen jälkeen menee kolmesta neljään kuukautta ennen kuin maa alkaa taas kunnolla vihertyä. Kuva: Neal Herbert / Planet Pix

Mustan kesän jälkeen

Australian maastopalokausi päättyi virallisesti 31. maaliskuuta. Maastopalojen tuhot olivat valtavat: tuli tappoi jopa miljardi eläintä ja tuhosi arviolta noin 13 miljoonaa hehtaaria metsää ja maata. Nyt Australia yrittää toipua paloista, taistella koronavirusta vastaan ja varautua siihen, että pian voi palaa taas.

Julkaistu: 1.4. 10:37

Australian maastopalokausi on nyt virallisesti päättynyt, vaikka liekit sammuivat – tai saatiin hallintaan – jo viikkoja sitten. Pahimmilla paloalueilla Itä- ja Etelä-Australiassa palokausi päättyi maaliskuun loppuun.

Kulunut talvi, joka Australiassa oli kesä, jää aikakirjoihin kaikkien aikojen pahimpana maastopalokautena.

Black summer, musta kesä, sitä kutsutaan.

Tuhot olivat valtavat: tuli tappoi ainakin 34 ihmistä ja jopa miljardi eläintä. 5 900 rakennusta paloi. Tuli nieli arviolta noin 13 miljoonaa hehtaaria metsää ja maata.

 

Kansainvälinen tutkijajoukko on arvioinut, että Australian metsistä paloi yli viidennes. Se on poikkeuksellisen paljon.

Kun tutkijat analysoivat palokausia ja keskimääräistä palaneen metsän määrää eri mantereilla, useimmiten osuus oli neljän tai viiden prosentin luokkaa, ja korkeimmillaankin 8–9 prosenttia. Nyt Australiassa metsää paloi 21 prosenttia yhden palokauden aikana.

Australian palot olivat pahimmillaan marras-, joulu- ja tammikuussa. Tulta kuvailtiin arvaamattomaksi. Korkeat tulitornadot nostivat autoja ilmaan ja kekäleet lensivät kymmeniä kilometrejä.

Paloista johtunut savusumu, joka leijui maan kaakkoisosan yllä kuukausia, tappoi yli 400 ihmistä, lääketieteellinen Medical Journal of Australia -julkaisu kertoi viime viikolla.

Raportin johtava kirjoittaja, Tasmanian yliopiston epidemiologi Fay Johnston arvioi The Guardianin haastattelussa, etta 80 prosenttia australialaisista kärsi savusta palojen aikana.

Maastopalot polttivat talon ja autot Wytalibassa Uudessa Etelä-Walesissa. Kuva on otettu 29. tammikuuta. Kuva: JORGE SILVA / Reuters

Yksi pahimmista paloalueista oli Uusi Etelä-Wales, jossa palot alkoivat hiljalleen jo viime heinäkuussa. Tilanne paheni vuoden loppua kohti mennessä.

Kun osavaltion paloviranomaiset kertoivat muutama viikko sitten, että kaikki palot on nyt sammutettu, oli kulunut yli 240 päivää niiden syttymisestä.

Uudessa Etelä-Walesissa paloi yli 5,4 miljoonaa hehtaaria maata, kun tavallisesti palokautena palaa noin 0,3 miljonaa hehtaaria, alueen palotarkastajiin kuuluva Ben Shepperd sanoi Australian yleisradioyhtiö ABC:lle.

Uuden Etelä-Walesin maaseudun palopalvelun komissaari Shane Fitzsimmonsin mukaan kausi oli alueella ennennäkemätön, käytettiin mittarina sitten olosuhteita, ihmishenkiä, tuhoutunutta omaisuutta tai kansallista uhkaa.

Maastopalot saatiin hallintaan ja sammumaan lopulta rankkasateiden avustuksella. Ne tosin toivat mukanaan tulvia ja tuulia, joiden takia joitakin kaupunkeja ja kouluja piti evakuoida niidenkin tähden.

Maastopalot olivat tuhoisia Australian monille eläimille, ja niiden kurjuus jatkuu yhä. Kestää kuukausia ennen kuin metsät ovat palautuneet niin, että eläimet saavat tarpeeksi ravintoa.

Asiantuntijat arvioivat, että jopa miljardi eläintä kuoli paloissa, ja nyt siis niitäkin eläimiä, jotka säästyivät liekeiltä, uhkaa nälkä.

Yhdysvalloista auttamaan tullut palomies raivasi raunioita Itä-Gippslandissa Victoriassa. Kuva: Neal Herbert / Planet Pix

Tilannetta on yritetty helpottaa tiputtamalla ruokaa eläimille helikoptereista.

The New York Times kertoo, että helikopterit, joita tyypillisesti käytetään sammutustöissä ja myrkytyksissä, ovat nyt kylväneet maastoon porkkanoita ja bataatteja esimerkiksi Wollemin kansallispuistossa. Uudessa Etelä-Walesissa sijaitsevassa kansallispuistossa porkkanalentoja tehdään kahdessa laaksossa 10 tai 14 päivän välein. Koptereista tiputetaan myös vettä.

Samaa on tehty eri puolilla Australiaa tammikuusta lähtien.

Koaloista tuli Australian palojen symboli. Vieläkään ei tiedetä tarkasti, kuinka moni selvisi, mutta kansainvälisen eläinsuojelurahaston IFAW:n raportin mukaan arviolta ainakin 5 000 koalaa kuoli.

Aiemmin ympäristöministeri Sussan Ley arvioi aiemmin, että jopa 8 400 koalan kuolleen paloissa. Se olisi kolmasosa koko populaatiosta.

Australia on listannut kaikkiaan 113 eläinlajia, jotka tarvitsevat hätäapua, koska ovat menettäneet asuinalueensa. Hyvä uutinen on, että tiettävästi yksikään laji ei kuollut suoraan sukupuuttoon palojen takia.

Maaliskuun alussa julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos nosti maastopalojen todennäköisyyttä ainakin 30 prosentilla.

Maastopaloihin vaikutti myös osaltaan Intian valtameren dipoli-ilmiö. Dipolin vaikutuksesta meren länsiosien veden lämpötila kohoaa itäosia useita asteita lämpimämmäksi. Vuoden 2019 dipoli oli voimakkain vuosikymmeniin.

Ennen paloja Australia oli kärsinyt pitkään ennätyksellisestä kuumuudesta ja kuivuudesta.

Metsät alkavat vihertää palojen jälkeen hiljalleen. Kuva: Neal Herbert / Planet Pix

Ympäristömielessä vuosi 2019 oli Australialle ylipäätään huono, kertoo tuore Australian ympäristöraportti 2019. Raportin mukaan viime vuosi oli ympäristön kannalta huonoin koko 2000-luvulla. Australian ympäristöolojen indeksi vuonna 2019 oli 0,8, kun maksimi on kymmenen.

Kuivuuden, kuumuuden ja maastopalojen lisäksi Australia kärsi erittäin alhaisesta maaperän kosteudesta ja kasvillisuuden heikosta kasvusta. Uhanalaisten lajien luetteloon tuli 40 uutta lajia.

Kasvihuonekaasut kansalaista kohden vähenivät 11 prosenttia verrattuna vuosien 2000–2018 keskiarvoon, mutta lukeutuvat silti yhä maailman suurimpiin.

The Guardian kertoo, että raportin pääkirjoittajan, Australian kansallisen yliopiston professori Albert van Dijkin mukaan Australian ennätyshuonoon ympäristövuoteen vaikuttivat sekä ilmaston lämpeneminen että normaali vaihtelu.

Sotilaat katselivat merta Mallacootassa paikalla, jossa tuli riehui runsasta viikkoa aiemmin. Kuva on otettu 10. tammikuuta. Kuva: Tracey Nearmy / Reuters

Paraikaa Australia yrittää toipua paloista, taistella koronavirusta vastaan ja varautua siihen, että pian voi palaa taas.

Koronaviruksen ja maastopalojen yhteisvaikutus on esimerkiksi se, että vihannekset ovat tällä hetkellä kalliita. Kuivuus vei satoa, ja kun viruksen säikäyttämät ihmiset alkoivat hamstrata, kysyntä nosti hintaa.

Esimerkiksi parsakaalin hinta on lähes kaksinkertaistunut, ihan niin kuin viljelijät jo tammikuussa varoittivat. Maanviljelijöitä on syytetty ahneudesta mutta syy on yhtä lailla paloissa.

Asiantuntijat ovat kehottaneet ihmisiä varautumaan siihen, että vaikka palot saatiin viimein sammumaan, tämä ei välttämättä ollut täysin tässä: maastopalot voivat olla kovia jälleen puolen vuoden kuluttua.

Viljelijä Jeff McColelta palot veivät talon Victorian osavaltiossa. Kuva: ANDREW KELLY / Reuters

Australialaisen palomiehen vaimolla on 10 asiaa, jotka hän haluaa suomalaisten ymmärtävän maastopaloista: ”Näissä paloissa sankaritarinat eivät ole olennaisia”

Tulitornado käänsi paloauton ympäri ja kekäleet lentävät kymmeniä kilometrejä – Tämän vuoksi Australian maastopaloja on niin vaikea pysäyttää

Australian historiallisen pahat maasto­palot ovat roihauttaneet myös ilmaston­muutos­keskustelun: ”Toivottavasti puihin palaneet koalat saavat ihmiset havahtumaan”

HS Australiassa|Paloista pelastuneita hoitavassa villieläinkeskuksessa on pulaa kosteuspyyhkeistä, haavateipeistä ja bataateista — Australian eläimillä on hirveä hätä, ja ihmiset yrittävät auttaa

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat