Tukholman kenttäsairaala otetaan nyt käyttöön, kuolleita 333 – Miksi Ruotsi suhtautuu kuolinlukujen jyrkkään kasvuun niin rauhallisesti? - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Tukholman kenttäsairaala otetaan nyt käyttöön, kuolleita 333 – Miksi Ruotsi suhtautuu kuolinlukujen jyrkkään kasvuun niin rauhallisesti?

Ruotsi pysyy sairaaloiden täyttyessä linjallaan, johon puolueet ja kansa luottavat.

Markus Larsson kokosi laitteistoa kenttäsairaalassa Stockholmsmässan-messukeskuksessa keskiviikkona. Kuva: Magnus Laupa

Julkaistu: 3.4. 15:06, Päivitetty 3.4. 16:56

Happitankit ovat valmiina ja sairaalasängyt pedattuina Tukholman messukeskuksen suuressa hallissa. Sotilasasuinen mies virittelee petien viereen näyttöjä, piuhoja ja letkuja.

Kahdella sängyistä makaa ruhjotun näköinen mallinukke. Tilaa on.

Nukke makasi sairaalasängyllä Tukholman messukeskuksen kenttäsairaalassa keskiviikkona. Kuva: Magnus Laupa

Helsingin Sanomille vuosia kuvanneen tukholmalaisen valokuvaajan Magnus Laupan kuvat näyttävät todellisuuden Tukholman kriisivalmistelujen ytimessä, kun koronatilanne pahenee ja Ruotsin kuolinluvut kasvavat jyrkästi.

Tältä näyttää koronaviruksen vuoksi rakennettu kenttäsairaala Pohjoismaassa. Kuvat ovat torstai-illalta.

Markus Larsson valmisteli kenttäsairaalaa käyttökuntoon keskiviikkona Tukholman messukeskuksessa. Kuva: Magnus Laupa

Jo tänä viikonloppuna nukkejen tilalla tulee makaamaan oikeita potilaita, jotka sairastavat uuden koronaviruksen aiheuttamaa covid-19-tautia. Uusi virustauti aiheuttaa kuumetta, hengenahdistusta ja pahimmillaan kehon immuunijärjestelmän suhteettoman vastareaktion, joka voi johtaa kuolemaan.

Rokotetta tai täsmähoitoa ei ole. Pääsy tehohoitoon on usein elämän ja kuoleman kysymys.

Tukholman messukeskuksen kenttäsairaalan paikkamäärä aiotaan kasvattaa nopeasti kuuteensataan. Myös tehohoitopaikkoja tullaan tarvitsemaan. Kuva: Magnus Laupa

Ruotsi reagoi tilanteeseen kokoamalla Göteborgiin ja Tukholmaan armeijan suuret kenttäsairaalat. Stockholmsmässanin tiloissa hoitopaikkoja on nyt valmiina 140, ja niiden määrä kasvatetaan pian kuuteensataan.

”Tutkimme parhaillaan mahdollisuuksia kasvattaa paikkamäärää vielä siitäkin”, kerrotaan Tukholman läänin tiedotuksesta perjantaina HS:lle.

Messukeskukseen on pitänyt saada järjestettyä myös happitankkeja. Kuva: Magnus Laupa

Messukeskus on tarkoitettu etenkin potilaille, jotka eivät kaipaa tehohoitoa. Messuhalliin tulee kuitenkin myös hengityskoneita.

Joidenkin tila voi heiketä nopeasti.

Ruotsissa koronaviruksen vuoksi kuolleiden määrät kasvoivat aluksi samalla tavalla hitaasti kuin Suomessa nyt.

Suomessa ensimmäisestä kuolintapauksesta on kulunut vajaat kaksi viikkoa ja kuolleita on 20.

Ruotsissa kuolleita oli vajaat kaksi viikkoa ensimmäisen tapauksen jälkeen 36, mikä on väkilukuun suhteutettuna vähemmän kuin Suomessa.

Kuolintapausten määrän kasvu on noudattanut Euroopan maissa eksponentiaalisen eli kiihtyvän kasvun logiikkaa. Joissakin maissa nopeammin, toisissa hitaammin. Nyt seurataan, onko kasvua saatu talttumaan.

Messukeskukseen on rakennettu sairaalakäytävä. Kuva: Magnus Laupa

Nopeampi kasvu alkoi Ruotsissa viime viikonloppuna, noin kaksi viikkoa ensimmäisestä kuolintapauksesta. Perjantain tietojen mukaan kuolleita oli 333. Lisäystä oli tullut vuorokaudessa 51 kuoleman verran.

Tukholman sairaalat ovat suuren paineen alla. Tehohoitopaikkojen määrää on jo nyt kasvatettu yli 60 prosenttia. Kiireettömiä leikkauksia on siirretty.

Sairaalahoidossa oli Dagens Nyheter -lehden laskelman mukaan keskiviikkona Tukholmassa lähes 600 koronaviruspotilasta.

Määrä on kahdessa viikossa kuusinkertaistunut. Se on nyt puolet siitä määrästä, jonka Tukholman lääni katsoi kaksi viikkoa sitten mahdolliseksi pahimmassa mahdollisessa suunnitteluvaihtoehdossaan.

Tukholman messukeskuksen kenttäsairaalassa on oma osasto hoitohenkilökunnan suojavarusteille. Ruotsilla on ollut suuria vaikeuksia saada ostettua maailmalta riittävästi hoitohenkilökunnan kipeästi kaipaamia varusteita. Ruotsilla ei ole 1990-luvun jälkeen ollut Suomen kaltaista huoltovarmuusvarastojärjestelmää. Kuva: Magnus Laupa

Sairaalahoitoon päätyvät koronapotilaat tarvitsevat sairaalahoitoa tyypillisesti pitkään, kahdesta kolmeen viikkoa.

Tukholman läänin tiedotuksesta kerrotaan HS:lle perjantaina, että suunnitelmiin kuuluu myös potilaiden siirtäminen jossain määrin läänistä toiseen, jos yksi lääni pääsee ylikuormittumaan.

Ruotsi on koronatoimissaan poikkeus. Ruotsi pitää koulut ja ravintolat auki, kun Suomi, Norja ja Tanska ovat ne sulkeneet.

Ruotsi rajoittaa kokoontumiset 50 henkeen, kun Suomi rajoittaa ne kymmeneen henkeen. Suomi sulki Uudenmaan rajat, Ruotsi pitää Tukholman auki.

Ruotsin verraten väljää linjaa on ihmetelty kaikkialla Euroopassa. Ihmettely yltyy nyt, kun kuolemien määrä Ruotsissa kasvaa.

Miksi ruotsalaiset eivät nyt vaadi toteutettavaksi kaikkia niitä rajoituksia, jotka muissa Pohjoismaissa on tehty? Kaikki puolueet seisovat yhä hallituksen takana, eikä kansa juuri kapinoi.

Ruotsi on kiristänyt toimiaan asteittain suunnitelmansa mukaisesti, mutta äkkikäännöstä ei ole nähty.

Valtio-opin dosentti Dan Hansén Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta on tutkinut Ruotsin reaktioita erilaisiin kriiseihin. Hän antaa Ruotsin yhteiskunnan koronareaktioille kolme selitystä.

1. Ruotsalaiset luottavat viranomaisiin ja uskovat olevansa oikeassa.

2. Vertailu muihin maihin rauhoittaa.

3. Ruotsalaisessa ajattelussa on mukana myös talous ja pitkä aikaperspektiivi.

Hansénin mukaan Ruotsin hallitus ja terveysviranomaiset ovat onnistuneet selittämään Ruotsin linjaa hyvin ja rivien rakoilematta.

”Tämä suhteellinen rauhallisuus, jolla Ruotsissa on reagoitu, johtuu hallituksen tavasta viestiä. Se on ollut opettavainen”, hän toteaa. Myös Ruotsissa kokoonnutaan Hansénin mukaan kriisin oloissa ”lipun ympärille”, eikä haluta liikaa keikuttaa venettä. ”Kovaakin kritiikkiä voidaan nähdä, mutta sen aika voi olla myöhemmin.”

Stockholmsmässan eteläisessä Tukholmassa on Ruotsin suurin kongressi- ja messukeskus. Tilaa on kaikkiaan 114 000 neliömetriä. Nyt tilat on valjastettu nopeasti kootun koronasairaalan käyttöön. Kuva: Magnus Laupa

Myös Hansén uskoo valtionepidemiologi Anders Tegnelliä. Tegnell totesi torstaina, että Ruotsin suuret kuolinluvut eivät kerro siitä, että Ruotsin linja olisi ollut Suomea huonompi vaan siitä, että Suomi tulee Ruotsia ajallisesti jäljessä.

Norjan osalta Tegnell tunnusti, että Norja on onnistunut Ruotsia paremmin riskiryhmien suojelussa. Sveriges Radion selvitys osoitti koronaviruksen levinneen Tukholmassa jopa joka kolmanteen vanhainkotiin ja palvelutaloon, minkä vuoksi Ruotsi kielsikin tällä viikolla vierailut.

Stockholmsmässanin kenttäsairaalan kaikkiin osiin ei ollut keskiviikkona enää pääsyä. Ensimmäiset potilaat on määrä ottaa vastaan nyt viikonloppuna. Kuva: Magnus Laupa

Ruotsalaiset eivät Hansénin mukaan itse ajattele edustavansa koronakriisissä mitenkään radikaalia linjaa. Pikemmin vallalla on käsitys, että Ruotsin linja on lagom, siis sopiva.

”Lopputulos voi hyvinkin olla, että Ruotsi löysi keskitien yli- ja alireagoinnin väliltä”, arvioi myös Hansén. ”Se nähdään vasta myöhemmin.”

Ruotsi esimerkiksi pitää ravintolat auki, mutta tiukoin ohjeistuksin. Vain pöytiin tarjoilu sallitaan ja turvavälien pysyminen ja käsidesien saatavuus on varmistettava.

Vertailulla muihin maihin Hansén tarkoittaa vertailua Keski-Eurooppaan – siihen suuntaanhan Ruotsi itseään mielellään muutenkin vertaa.

”Esimerkiksi Belgiassa kuolleita on jo yli tuhat.”

Belgiassa ulkonaliikkumiskielto on ollut voimassa yli kaksi viikkoa.

Pitkällä aikavälillä Hansén viittaa ajatukseen epidemian toisesta aallosta, jota odotetaan syksyksi. Sen ajatellaan iskevän sitä pahempana, mitä harvempi on jo ehtinyt sairastaa taudin.

Ruotsin luetuimmassa verkkolehdessä Aftonbladetissa julkaistiin torstaina artikkeli, jossa kerrottiin Harvardin yliopiston toista aaltoa koskevasta mallinnuksesta: ”Harvard-raportti voi todistaa Ruotsin olevan oikeassa”, kuului otsikko.

 ”Voihan sitä maallikkona olla kaikenlaista mieltä. Mutta luotan mieluummin asiantuntijoihin.”

Pitkän aikavälin ajatteluun kuuluu myös valtiontaloudesta huolehtiminen. Mitä täydellisemmin yhteiskunta suljetaan, sitä enemmän nähdään konkursseja. Toisaalta kalliiksi tulisi myös epidemian vapaa leviäminen. Ruotsissa talouskeskustelu on koko ajan käynyt vilkkaana epidemiakeskustelun rinnalla.

”Kansanterveysaspekti on tärkeä, mutta kaikki ymmärtävät, että veropohjaakin täytyy olla, että voi olla varaa hoitoon. Työttömiä ei saa olla liikaa”, Hansen toteaa. ”Siitä tasapainosta huolehtiminen on hallituksen vastuu.”

Neljänneksi syyksi voisi mainita ruotsalaisen optimismin: on parempi uskoa hyvään lopputulokseen ja toimia, kuin ajatella kaiken menevän pieleen ja lamaantua.

Tästä käy esimerkiksi yksi Tukholman kenttäsairaalan rakentajista.

Mikael Sörman on esimies tukholmalaisessa mittausteknologian yrityksessä. Hän kuuluu myös Ruotsin kodinturvajoukkoihin. Hän sai maaliskuussa yhteydentoton Ruotsin puolustusvoimilta: kenttäsairaalan rakentamiseen tarvitaan vapaaehtoisia.

Kodinturvajoukkoihin kuuluva Mikael Sörman oli yksi vapaaehtoisista, jotka osallistuivat Tukholman kenttäsairaalan kokoamiseen. Kuva: Mikael Sörmanin kotialbumi

Sörman otti palkatonta vapaata ja lähti mukaan.

”Minusta tuntui henkilökohtaisesti todella tärkeältä auttaa tässä kansallisessa kriisissä”, hän kertoo puhelimitse Tukholmasta.

Myös hän luottaa hallituksen valitsemaan linjaan.

”Voihan sitä maallikkona olla kaikenlaista mieltä. Mutta luotan mieluummin asiantuntijoihin.”

Sörmanin mielestä on hyvä, että Ruotsin hallitus on jatkuvasti painottanut yksilönvastuuta: peskää käsiänne, jääkää kotiin, älkää vierailko vanhojen ihmisten luona.

”Jos itse kantaa oman vastuunsa, on jo tehnyt paljon”, hän sanoo.

”Ei pidä ajatella, että kaikki menee päin seiniä. Optimismi on tärkeää. On muistettava, että joskus tämä epidemia loppuu. Elämän pitää myös jatkua.”

Oikaisu klo 19.55: Kuvat kenttäsairaalasta on otettu torstaina eikä keskiviikkona, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Ruotsin koronatoimet

Yliopistot ja lukiot ovat siirtyneet etäopetukseen ja iso osa työpaikoista etätöihin. Peruskoulut pysyvät auki.

Flunssaoireisia on ohjeistettu jäämään päiväkodista, koulusta ja töistä kotiin matalalla kynnyksellä.

Yli 50 hengen kokoontumiset on kielletty.

Vierailut vanhainkoteihin ja palvelutaloihin on kielletty.

Riskiryhmäläisiä kehotetaan pysyvän kotona.

Ravintoloissa sallitaan vain pöytiintarjoilu ja turvavälien pitämisestä on huolehdittava.

Rajoitukset|Ruotsi pitää ravintolat ja hiihtokeskukset auki ja suhtautuu tilanteeseensa optimistisesti – Näin Suomen ja Ruotsin toimet eroavat toisistaan

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat