EU-maiden ulkoministerit puhuivat mahdollisesta yhteistyöstä suojavarusteiden hankinnassa ja EU:n omien toimien korostamisesta koronavirustaistelussa - Ulkomaat | HS.fi

EU-maiden ulkoministerit puhuivat mahdollisesta yhteistyöstä suojavarusteiden hankinnassa ja EU:n omien toimien korostamisesta koronavirustaistelussa

EU-maiden ulkoministerit puhuivat perjantaina videokokouksessa koronavirustilanteesta. EU:n sisäisen tilanteen lisäksi katseita käännettiin laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön pandemian nujertamiseksi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 26. maaliskuuta.­

3.4.2020 18:17

EU-maiden ulkoministerit kokoontuivat perjantaina videokokoukseen keskustelemaan kansainvälisistä toimista koronavirustilanteeseen vastaamiseksi.

Ulkoministerit keskustelivat muun muassa EU-kansalaisten kotiutuksista, Unkarin huolestuttavasta tilanteesta, koronaviruksen hillitsemisestä globaalisti sekä EU:n omasta viestinnästä ja disinformaation uhkasta pandemian aikana.

Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan ainakin noin 370 000 ihmistä on palannut Eurooppaan pandemian takia, Suomeenkin palanneita on ollut tuhansia.

Monia palaajia on auttanut valtioiden suora tuki palautuslennoille. Maat ovat myös tehneet yhteistyötä, esimerkiksi Pohjoismaat ja Baltian maat ovat yhteistuumin tuoneet naapurimaidensa kansalaisia kotiin yhteisillä lennoilla.

Ministerit puhuivat myös siitä, kuinka kotimatkalaisten läpikulku maiden poikki voidaan varmistaa. Haavisto kertoi toistaneensa kokouksessa, että esimerkiksi Venäjän kautta palaavat EU-kansalaiset saavat kulkea Suomen läpi matkatessaan kotimaahansa.

Yksittäisiä henkilöitä on vielä jumissa hankalissa paikoissa, kuten Filippiinien tai Indonesian saaristoissa, missä lentokentille pääsy voi olla vaikeaa erilaisten rajoitusten ja sulkujen takia.

”Itse nostin kokouksessa esille, että joissakin maissa eurooppalaisiin on kohdistunut vihanpitoa koronaviruksen levittäjinä. Ihmisillä voi siis olla muitakin huolia, jos he joutuvat syrjinnän ja uhkailun kohteeksi eurooppalaisuutensa takia”, Haavisto sanoo.

Koronavirusepidemian vaikutukset demokratian ja kansalaisvapauksien tilaan Euroopassa nousivat myös keskusteluun. Viime viikkoina monissa EU-jäsenmaissa on huolestuttu Unkarin kehityksestä, sillä Unkarissa pääministeri Viktor Orbán on koronaviruksen varjolla laajentanut valtaoikeuksiaan.

Viktor Orbán­

”Unkarin ulkoministeri sanoi kokouksessa, että jotkut huolista ovat vääriä tai liioiteltuja, mutta valitettavasti lainsäädäntö, jolla ei ole näkyvissä päättymispäivää, on hyvin poikkeavaa ja herättää syvemmän huolen siitä, mitä Unkarissa seuraavaksi tapahtuu”, Haavisto sanoo.

Koronavirusepidemian voittamiseksi monet maat tekevät ihmisoikeuksien kannalta todella rajoittavia toimenpiteitä, kuten sulkevat rajoja, kouluja, ravintoloita ja estävät yksityistä yritystoimintaa. Rajoitusten täytyy olla kirkkaasti perusteltuja, jotta kukaan ei pääsisi käyttämään tilannetta hyödykseen, Haavisto sanoo.

”Nämä toimenpiteet ovat todella dramaattisia, ja niitä tehdään vain lyhyeksi määräajaksi ihmishenkien suojelemiseksi. Huoli on olemassa, että tilannetta väärinkäytetään”, Haavisto sanoo.

Kansainvälisen yhteistyön osalta ulkoministerit puhuivat erityisesti Afrikan ja Etelä-Amerikan maiden auttamisesta koronaviruksen nujertamiseksi.

”Jos tautia ei saada voitettua kaikkein haavoittuvimmissa maissa, se tulee takaisin aina uudestaan ja uudestaan”, Haavisto sanoo.

Myös EU:n itänaapureiden, kuten Länsi-Balkanin maiden, Ukrainan ja Valko-Venäjän koronavirustilanteesta keskusteltiin, Haavisto sanoo.

Koronavirusepidemia on tuonut esiin Euroopan unionin heikkouksia, kun maat ovatkin käpertyneet itseensä ja tehneet omia ratkaisuja yhteistyön sijaan.

EU-maiden ulkoministerit totesivat, että maat ovat kilpailleet keskenään Kiinan markkinoilla suojavarusteista, joita pandemian aikana tarvitaan.

Suojavarusteita voisi hankkia myös koordinoidusti yhdessä, ja kokouksessa pohdittiin myös oman tuotannon aloittamista.

Suojavarusteiden ja muiden tärkeiden tuotteiden valmistamisesta voisi olla hyötyä myös myöhemmin, jos tauti leviää muilla mantereilla.

Ulkoministerit olivat huolissaan siitä, että EU:n omat laajat toimet koronaviruksen taltuttamiseksi Euroopassa jäävät esimerkiksi Kiinan ja Venäjän avustustempausten varjoon.

”EU:sta tuleva apu esimerkiksi Espanjaan ja Italiaan on tällä hetkellä paljon suurempaa kuin EU:n ulkopuolelta tuleva apu, mutta se ei näy lippujen liehumisena eikä avustuksissa ole tarraa päällä. Oltiin huolissaan, että EU:lle käy taas kerran niin, että saadaan apua liikkeelle ja ollaan solidaarisia naapurimaillekin, mutta sitä ei huomata”, Haavisto sanoo.

Ulkoministerit toivoivat selkeämpää viestintää siitä, mitä EU kriisissä tekee, ja missä toimet konkreettisesti näkyvät.

Haavisto mainitsee, että EU-ministereiden väliset videokokoukset ovat alkaneet sujua hyvin. Etäkokousten tuomat ilmasto- ja matkakuluhyödyt tulivat keskustelussa esille.

Koronavirustilanteen aiheuttamat poikkeukselliset viestintäolosuhteet voisivat tuoda pysyviä muutoksia EU:n toimintatapoihin. Tällä hetkellä videokokouksissa ei voi vielä suoraan tehdä päätöksiä, mutta Haaviston mukaan muutoksia asiaan on esitetty.

”Tämä digiloikka, jota Suomi tekee, alkaa olla totta myös EU:ssa. Uskon, että tästä jää pysyviä käytänteitä, miten pitää yhteyksiä yllä virtuaalisesti”, Haavisto sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat