Putinin toiminta ”muistuttaa Stalinin käytöstä sodan ensimmäisinä päivinä” – HS kokosi, mitä venäläiset analyytikot sanovat koronaviruksesta ja sen vaikutuksista - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Putinin toiminta ”muistuttaa Stalinin käytöstä sodan ensimmäisinä päivinä” – HS kokosi, mitä venäläiset analyytikot sanovat koronaviruksesta ja sen vaikutuksista

Poikkeustilanne on saanut monet analyytikot pohtimaan Putinin pientä julkista roolia kriisin johtamisessa sekä kriisin vaikutuksia Venäjään ja maailmaan.

Presidentti Vladimir Putin johti alkuviikolla videokokousta, johon osallistui edustajia Venäjän alueilta.

Julkaistu: 3.4. 18:39

Venäjällä koronavirustilanne on pahentunut tällä viikolla selvästi, kun virallinen tartuntamäärä on yli kaksinkertaistunut 4 149:ään ja kuolleiden määrä kasvanut 34:ään.

Vallanpitäjät sanovat itsekin, että oikeat luvut ovat virallisia isompia. Rajoituksia on kiristetty ja torstaina presidentti Vladimir Putin sanoi jo täksi viikoksi julistamansa ”ei-työviikon” jatkuvan huhtikuun loppuun. Monin paikoin on jo tiukkoja rajoituksia.

Perjantaina pääministeri Mihail Mišustin sanoi että epidemian suhteen pahin vaihtoehto voi toteutua.

Venäjän pääministeri Mihail Mišustin (vas.) ja Moskovan pormestari Sergei Sobjanin (oik.) esittelivät koronavirusta varten perustettua johtakeskusta presidentti Vladimir Putinille maaliskuun puolivälissä.

Poikkeustilanne on saanut monet analyytikot pohtimaan Putinin pientä julkista roolia kriisin johtamisessa sekä kriisin vaikutuksia Venäjään ja maailmaan. Mistä analyytikot Venäjällä nyt siis keskustelevat?

Mikä Putinin rooli on?

Putin ei ole ottanut julkisuudessa ykkösroolia taistelussa koronavirusta vastaan, vaan näkyvimmin esillä ovat olleet Moskovan pormestari Sergei Sobjanin ja Mišustin. Myös torstain televisiopuheessaan Putin siirsi varsinaiset päätökset tiukemmista toimista aluetasolle.

Tutkija Vladimir Paštuhov arvioi radioasema Eho Moskvyin julkaisemassa blogissaan, että Putinin järjestelmä on personoitunut pitkälle Putiniin itseensä ja järjestelmän akilleen kantapääksi on muodostunut Putinin haluttomuus kertoa huonoja uutisia kansalle.

”Kaikki tämä muistuttaa erittäin vahvasti Stalinin käytöstä sodan ensimmäisinä päivinä, kun hän sulkeutui kaukaisemmalle datšalleen seuraamaan, mihin tuuli kääntyy”, Paštuhov kirjoitti.

Ajatushautomo R. Politikin johtaja Tatjana Stanovaja taas totesi suositulla Telegram-kanavallaan, että Putin ei näytä ulospäin päätöksentekijältä vaan koordinaattorilta.

Stanovajan mukaan päätöksiä ei silti tehdä Putinin selän takana, Sobjanin on hänen nimittämänsä koordinaatioryhmän johtaja. Hänen mukaansa kyse on siitä, että Putin on jo kauan ollut enemmän lähetyssaarnaaja kuin poliitikko.

”Lähetyssaarnaajan ei tarvitse tehdä kenellekään tiliä, eikä hän ole kellekään velkaa.”

Perjantaina hän arvioi, ettei Putin ”yksinkertaisesti näytä pitävän epidemiauhkaa presidentin tehtäviin kuuluvana asiana”.

Presidentti Vladimir Putin (keltaisessa asussa) vieraili koronaviruspotilaita hoitavassa sairaalassa 24. maaliskuuta. Samana päivänä valtiollisen median viesti muuttui sävyltään huolestuneemmaksi.

Uutissivusto Meduza kertoi lähteisiinsä vedoten, että Putin ei halua tehdä viruksen suhteen kovia päätöksiä, koska pelkää niiden vaikuttavan suosioonsa. Stanovaja puolestaan sanoo koko viruksen olleen viime viikkoon asti Kremlin asialistalla sivuroolissa.

Isona syynä on pidetty Putinin päätöstä järjestää perustuslain muutoksista yleinen äänestys huhtikuussa. Hän ilmoitti sen siirtämisestä vasta viime viikolla. Talouskorkeakoulun professori Aleksei Makarkin totesi RBK:lle, että äänestyksen valmistelut etenivät viime tiistaihin asti. Silloin linjaa oli pakko muuttaa.

Muitakin analyysejä on, jopa puheita tarkoituksella synnytetystä eliitin sisäisestä kriisistä.

”Mutta vain pitkään Kremlin mutkikkuuksia tutkivat voivat ymmärtää tämän logiikan. Tavallinen ihminen näkee jotain ihan muuta. Georgian sotaa vuonna 2008 lukuun ottamatta tämä on ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun Putin ei henkilökohtaisesti johda kansallista kriisiä. Nyt hän vieläpä ottaa siihen tietoisesti etäisyyttä”, toimittaja Ilja Klišin kirjoitti The Moscow Times -lehdessä.

Snobin kolumnisti Konstantin Eggert on samoilla linjoilla.

”Jotkut ajattelevat: Putin piilottelee nyt, mutta myöhemmin epidemian hiipuessa, ottaa voittajan laakeriseppeleen, palkitsee toimillaan erottautuneet ja rankaisee syyllisiä. Mutta kuten teinit sanovat, ei se niin mene. Ei tässä voi istua vain sivussa. Uuden haasteen laajuus ei ole verrattavissa mihinkään aikaisempaan.”

Putinin rooli on tosin jo muuttunut muutenkin, toimittaja Andrei Pertsev kirjoitti Moskovan Carnegie-keskuksen sivuilla.

”Hiljaisen enemmistön hyvinvoinnin suojelija Putin muuttuu anti-Putiniksi, joka on valmis tuhoamaan perustukset omaksi hyödykseen, toimii tunteellisesti ja menettää käsityksensä todellisuudesta”, Pertsev kirjoitti.

Pertsev huomautti, että useimmat huomasivat jo kauan sitten tämän vakauden hyödyttävän lähinnä Putinin sisäpiiriä, mutta pitivät sitä silti pienempänä pahana.

Pertsev listaa näitä Putinin muutoksia. Hän ilmoitti vuoden alussa yllättäen perustuslain muuttamisesta. Sen jälkeen nollautti omat kautensa. Hän irrotti Venäjän öljysopimuksesta, mikä aloitti hintasodan ja syöksi hinnan laskuun.

Ihmiset pitivät etäisyyttä toisiinsa Moskovan metrossa torstaina.

Millainen haaste koronavirus on Venäjän taloudelle ja politiikalle?

Kriisin talousvaikutukset ovat Venäjälle valtavia.

Taloussivusto RBK kertoi tällä viikolla, että öljyn myynti muuttui tappiolliseksi. Sanomalehti Kommersantin mukaan kolmannes ravintoloista kaatuu yli kuukauden karanteeniin. Osa ekonomisteista puhuu jo sukupolven syvimmästä lamasta ja miljoonien työpaikkojen menetyksestä. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Venäjä muuttaa budjettiaan niin, että öljyn hinnaksi oletetaan 20 dollaria barrelilta eikä yli 40.

Eikä kukaan näytä tietävän, kuka maksaa Putinin ”ei-työviikosta” lupaamat palkat. Tosin osa työnantajista ei niitä aio maksaakaan.

Tutkija Jevgeni Gontmaher kirjoitti perjantain Vedomostissa, ettei sulje pois mellakoiden mahdollisuutta maakunnissa tilanteen kärjistyessä. Hänen mukaansa maakunnissa ei ole riittävästi rahaa yllättävään hätäapuun eivätkä paikallisjohtajat ole kovin kyvykkäitä.

”Pitää lopettaa ajattelemasta, että venäläiset ovat tottuneet olemaan kärsivällisiä tilanteessa kuin tilanteessa ja lojaaleja vallanpitäjille, tekevät nämä sitten mitä tahansa”, Gontmaher kirjoitti.

Moskovan Punaisella torilla oli keskiviikkona hiljaista. Kaupunki määräsi moskovalaiset pysymään kotona tämän viikon maanantaiaamusta alkaen.

Joka tapauksessa tilannetta pidetään täysin uudenlaisena.

”Ensimmäistä kertaa valtakautensa aikana Putin on kohdannut kokonaisen joukon ongelmia, joista yhtäkään ei voi ratkaista pr:llä, väkivallalla, rahalla tai vain odottamalla. Maa ei ole epidemian jälkeen entisensä”, politologi Fjodor Krašeninnikov kirjoitti The New Times -lehdessä.

Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin arvioi sanomalehti Kommersantissa vaikutusten voivan olla jopa merkittäviä.

”Venäjälle, jossa vallan legitimiteetti ei perinteisesti ole perustunut kansanäänestyksille, vaaleille ja perustuslaille vaan väestön enemmistön arviolle johtajan ja hänen alaistensa toiminnasta, covid-19 voi osoittautua ratkaisevaksi tekijäksi päätettäessä valtakysymyksistä – vallan henkilökoostumuksesta ja politiikan sisällöstä.”

Sitäkin on ihmetelty, että aluetasolta lähes kaiken vallan poistanut Putin on siirtänyt vastuun nyt alueille. Tulikin federalismi, tutkija Jekaterina Šulman kirjoitti torstaina Facebookissa.

Tutkija Andrei Rjabov tosin selitti tätä Vedomostissa osin sillä, että poikkeustilan julistaminen ja sen valvonnan antaminen jollekin voimaviranomaiselle heiluttaisi näiden ”orgaanien” herkkää tasapainoa. Makarkin sanoi samassa artikkelissa, että Kreml pelkää voimaviranomaisten käyttävän mahdollisessa poikkeustilassa liian kovia otteita, mikä lisäisi tyytymättömyyttä.

Harva uskoo useimpien kuvernöörien selviytyvän kriisijohtamisesta. Hallintoa ei ole muutenkaan rakennettu toimimaan tehokkaana koneena, vaan niin sanotusti ”käsiohjauksessa” eli lopulta Putinin käskyillä.

”Siitä seuraa jatkuva vallan ja vastuun jako, yhtenäisen suunnitelman ja strategian puute. Jokainen ja ei kukaan on vastuussa lopputuloksesta”, Stanovaja kirjoitti.

Myös eliitin skismat lisääntyvät, kun esimerkiksi Sobjaninin laajentaa horisontaalista valtaansa. Stanovajan mukaan Sobjaninin uran jatko kytkeytyy nyt viruksen taltuttamiseen hinnalla millä hyvänsä, mutta hänen ei tarvitse miettiä muita. Pääministerin on taas pohdittava myös taloutta, mikä tuo miesten välille jännitteen.

Miltä Eurooppa näyttää pandemian jälkeen?

Viruksen levitessä Länsi-Euroopassa jotkut näkivät käynnissä olevan myös yhteiskuntajärjestelmien taistelun, varsinkin kun liberaalit demokratiat näyttivät toimivan autoritaarisia maita huonommin.

Venäjän televisiossa tämä sanottiin suoraan, kun Venäjän Italiaan lähettämästä avusta keskusteltiin. Italiasta on sittemmin kuulunut arvioita avun vähäisestä hyödystä, mutta Venäjä oli siinä vaiheessa propagandapisteensä jo kerännyt.

Viruksen vaikutuksista läntiseen Eurooppaan on keskusteltu paljon.

Sanomalehti Nezavisimaja Gazeta kirjoitti pääkirjoituksessaan, että läntisissä liberaaleissa demokratioissa on kasvanut kokonaisia sukupolvia ilman kokemuksia sodasta tai muista tilanteista, joissa vapauksia on rajoitettava.

”Nyt he saivat kokemusta siitä”, lehti kirjoitti ja arveli ihmisten suostuvan turvallisuuden nimissä vastakin helpommin oikeuksiensa rajoituksiin.

Trenin totesi Kommersantissa valtion ”palaavan päätoimijaksi kansainvälisellä areenalla”. Hän myös arveli, että demokratian ja autoritaarisuuden vertailu vähenee.

Treninin mukaan pandemia antoi uuden iskun EU:n yhtenäisyydelle. Hän arvioi EU:n kyllä kestävän, mutta olevan vastaisuudessa ”enemmän valtioiden liitto”, jossa Brysselin rooli pienenee ja isojen jäsenmaiden valta kasvaa.

”Eurooppa ja Yhdysvallat etääntyvät, kun Yhdysvallat keskittyy aiempaa enemmän omiin ongelmiinsa”, Trenin jatkoi.

Kaikki tämä kuulostaa hyvältä Kremlin korviin. Konstantin Eggert kuitenkin kehottaa Snobin kolumnissaan olemaan vielä tuulettamatta.

”Virallinen Venäjä kohtaa pandemian avoimen epäsuotuisassa kansainvälisessä tilanteessa vailla edellytyksiä sen pikaiseen paranemiseen.”

Virus ei myöskään ole parantanut Venäjän ja Kiinan suhteita, Carnegien tutkija Aleksandr Gabujev sanoi. Venäjä on tyytymätön ja ärtynyt Kiinalle salailusta ja yhteistyön puutteesta.

”Luottamuksen taso on todellakin kaukana siitä, mitä molempien puolien propaganda esittää”, Gabujev sanoi Carnegien videolla.

Koronavirus|Venäjän tartuntatilanne pahenee nyt nopeasti – HS:n haastattelemat moskovalaiset kertovat tunnelmista hiljentyvässä suurkaupungissa

Koronavirus|Venäläislääkäri HS:lle: ”En usko virallisiin lukuihin” – Venäjän terveydenhoito on valmiiksi huonossa kunnossa

Venäjä|Venäjä kohtasi kaksoiskriisin, kun öljy halpenee ja koronavirus etenee

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat