Koronaviruspandemia on aiheuttanut kilpajuoksun sairaalatarvikkeiden kysynnästä ja tarjonnasta. Useissa maissa kuten Yhdysvalloissa tarvikkeista on huutava pula, mutta avun tarjoajien apu ei ole niin pyyteetöntä, kuin miltä saattaa näyttää.
Pelin ovat avanneet näkyvimmin Kiina ja Venäjä, jotka ovat molemmat vieneet tonneittain tarvikkeita useisiin maailman maihin. Kiina on laskuttanut ainakin osasta apua, ja myös Venäjä on sekä lahjoittanut välineitä että myynyt niitä. Viikonloppuna Yhdysvaltojen kerrottiin ryhtyneen haalimaan itselleen alunperin muihin maihin sovittuja lääkintävälinetoimituksia.
Näkyvästi avustamaan ennätti Venäjä toimittaessaan avustuslentoja Italiaan maaliskuun loppupuolella. Sotilaskoneiden kylkiin oli teipattu tarroja, joissa luki From Russia With Love, rakkaudella Venäjältä. Tarttuva fraasi on myös James Bond -elokuvan nimi. Siinä agentti päätyy lemmenlomalle Venetsiaan.
Venäjä on saanut tempulla huomattavasti näkyvyyttä. Mihin muuhun tarroja edes olisi tarvittu?
Kiina taas on toimittanut monenlaisia lääkintätarvikkeita ainakin Espanjaan, Ranskaan, Serbiaan ja Tšekkiin.
Serbiaan lähtevää avustuslentokonetta lastattiin Moskovan lähistöllä 3. huhtikuuta.
Esimerkiksi Espanja osti Kiinasta 640 000 koronavirustestiä ja myöhemmin Espanjan hallitus myönsi 475 miljoonaa dollaria muiden lääkintätarvikkeiden ostamiseksi.
Ainakin Espanjan ostamat virustestit osoittautuivat sekundaksi eli odotettua heikkolaatuisemmiksi. Ne ovat El País -lehden mukaan käytännössä hyödyttömiä, koska niiden antamat tulokset ovat vain 30 prosentin todennäköisyydellä luotettavia. Espanjalaisten lääkärien mukaan testien pitäisi tunnistaa tauti 80-prosenttisella herkkyydellä, jotta niistä olisi jotain hyötyä.
Testien valmistaja, kiinalainen Bioeasy, syytti espanjalaisia lääkintäviranomaisia sosiaalisessa mediassa siitä, etteivät nämä olleet osanneet käyttää testejä ”oikein”, kertoi The New York Times.
Shanghaista saapuneen, lääkintätarvikkeita kuljettaneen koneen pilotit heiluttivat Espanjan lippua koneen laskeuduttua Madridin Barajas Adolfo Suarez -lentokentälle sunnuntaina.
Kiinaa on nyt syytetty siitä, että tammi-helmikuussa se otti maailman muilta mailta vastaan miljoonia avustustarvikkeita: muun muassa suojamaskeja ja -pukuja. Nyt, kun Kiinalla menee jo paremmin, se myy saamaansa vastikkeetonta tukea muualle. Amerikkalaisen Spectator-lehden mukaan Kiina jopa pakotti Italian ostamaan takaisin samat lääkintätarvikkeet, jotka Italia lahjoitti maahan aikaisemmin, kun virusepidemia riehui Kiinassa, mutta ei vielä Italiassa.
Kiina on myynyt oman ilmoituksensa mukaan lähes neljä miljardia hengityssuojainta maaliskuusta alkaen, lähes 38 miljoonaa suojapukua tai puvun osaa, 16 000 hengityskonetta ja 2,8 miljoonaa koronavirustestiä. Luvut ilmoitti sunnuntaina Kiinan tullin edustaja, kertoi uutistoimisto Reuters.
Myös Suomen Huoltovarmuuskeskus on tilannut Kiinasta suojavarusteita. Finnairin lennolla Kiinan Guangzhousta saapui Suomeen kaksi miljoonaa kappaletta kirurgisia maskeja ja 230 000 hengityksensuojainta tiistaina. Huoltovarmuuskeskus on tilannut yhteensä 12 lentokoneellista suojavarusteita Kiinasta ja muualta.
Kiinan Punaisen ristin lääkäreitä lehdistötilaisuudessa Roomassa 13. maaliskuuta, jolloin Kiinasta saapui lääkäriryhmä Italiaan tukemaan koronaviruksen vastaisia ponnisteluja.
Kiinan tarvikkeiden laadusta ovat valittaneet Espanjan lisäksi myös Hollanti, Filippiinit, Kroatia ja Turkki. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja on syyttänyt laatua kritisoineita maita asian politisoimisesta.
Kiinan asema on erikoinen. Koko koronaviruspandemia levisi maailmalle juuri sieltä. Aluksi Kiina peitteli asiaa, ja sinä aikana virus ehti levitä. Samalla Kiinassa sekä hallinnon korkeat edustajat että paikallinen kommunistipuolueen omistama media on syytellyt koronaviruspandemiasta milloin Yhdysvaltojen armeijaa ja milloin Italiaa.
Silti Kiinaa ja sen toimia kiitellään. Esimerkiksi teknologiajätti Huawei on ollut jo pitkään varsinkin Yhdysvaltojen viranomaisten hampaissa läheisistä väleistään Kiinan hallintoon, jota kiinnostaa niin teollisuus- kuin poliittinen vakoilu. Maaliskuun lopulla New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo kiitti Huaweita muun muassa hengityssuojaimista ja kumihansikkaista.
Venäjän tilanne auttajana vaikuttaa vähintään yhtä oudolta kuin Kiinan. Venäjän toimintaa kun ei voi perustella edes sillä, että omat asiat olisivat kunnossa, vaan Venäjällä koronavirusepidemian pahimmat vaiheet ovat todennäköisesti vasta edessäpäin.
Venäläinen Antonov An-124 Ruslan -rahtikone toi Kiinasta sairaalatarvikkeita Valencian lentokentälle 6. huhtikuuta.
Silti Venäjä on ehtinyt tehdä paikallisten uutistoimistojen mukaan jo vähintään 15 avustustarvikekuljetusta pelkästään Italiaan. Italiaan on kuljetettu suojavarusteiden lisäksi myös liikkuvia laboratorioita, desinfiointivälineistöä ja yli sata Venäjän asevoimien virustutkijaa, epidemia-asiantuntijaa ja korkea-arvoista lääkintäupseeria.
Venäjän mediassa Italian auttamisesta on muotoiltu sankariteko. Venäjällä EU:n on annettu ymmärtää kääntäneen selkänsä Italialle. Italialaisten on väitetty korvaavan EU:n lippuja Venäjän lipuilla.
Todellisuudessa Saksa, Ranska ja Itävalta ovat Euroopan komission mukaan lähettäneet Italiaan miljoonia hengityssuojaimia. Saksa on kuljetuttanut italialaisia ja ranskalaisia potilaita saksalaisiin sairaaloihin ja Puolakin on lähettänyt Italiaan yli kymmenen lääkäriä. Jopa pieni ja vähäväkinen Albania on lähettänyt Italiaan 30 hoitajaa ja lääkäriä.
Italialainen La Stampa-lehti kertoi, että noin 80 prosenttia Venäjän lähettämistä avustustarvikkeista on osoittautunut Italialle hyödyttömiksi. Esimerkiksi vastaanotettu desinfiointivälineistö on ollut tarkoitettu bakteeriperäisten uhkien poistamiseen, ei virusten. Lääkintäväki on Venäjän armeijan väkeä, eivätkä he ole erikoistuneet potilastyöhön jossa tarvetta on edelleen kipeimmin.
Itse asiassa Venäjän armeijan asiantuntijat ovat kemiallisten ja biologisten aseiden yksiköstä. La Stampan lähteet huomauttivat, että yksikkö toimii läheisessä yhteistyössä Venäjän sotilastiedustelu GRU:n kanssa.
Virallinen Venäjä ärtyi. Venäjän ulkoministeriö kommentoi lehden juttua toteamalla, että se, joka kaivaa hautaa, putoaa sinne yleensä itse. Venäjän puolustusministeriö lähetti La Stampalle lausunnon, jossa syytti lehteä propagandasta ja russofobiasta eli Venäjän ja venäläisten kammosta – siis käytännössä rasismista.
Avustamisesta on tullut varsinainen laupiaiden samarialaisten huutokauppa.
Kuinka pyyteetöntä apu lopulta on, on eri asia.
Venäjän puolustusministeriön välittämä kuva Yhdysvaltoihin lennätetystä avustuslastista 1. huhtikuuta.
Kuljetuksia on tehty myös Yhdysvaltoihin ja torstaina Venäjän ulkoministeriön tiedottaja sanoi, että Yhdysvallat sai Venäjältä puolet tarvikkeista lahjoituksina. Perjantaina Yhdysvaltojen ulkoministeriö kuitenkin vakuutti, että kaikista tarvikkeista maksettiin.
Joukossa olleet hengityskoneet oli valmistanut Yhdysvaltojen pakotelistalla olevan venäläisyhtiö Rostecin tytäryritys.
Charly Salonius-Pasternak
”Se kuljetus oli Kremliltä suora keskisormen näyttö”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden tutkimusohjelmassa työskentelevä vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
”Mikä sen herkullisempaa Kremlille kuin esittää Yhdysvallat niin heikkona, että Kreml voi jopa auttaa. Venäjä sai kuljetuksesta rahaa, Yhdysvallat joutui nöyrtymään. Kreml ei edes joudu maksamaan kuljetuksesta mitään sisäpoliittista hintaa, kun kukaan tuskin suuttuu.”
Kiinan ja Venäjän avustustoimia ei voi Salonius-Pasternakin mukaan kuitenkaan verrata suoraan toisiinsa, sillä ne avustavat eri syistä.
Kiina peittää, Venäjä hämmentää.
Kiina haluaa tulla muistetuksi koronapandemiassa pelastajana, arvioi turvallisuuspoliittisen tutkimuslaitos Rusin vanhempi tutkija Raffaello Pantucci kirjoituksessaan South China Morning Postissa. Se yrittää saada maailman muistamaan mieluummin avun kuin sen, että koronaviruspandemia levisi maailmalle nimenomaan Kiinasta.
Se tuskin tulee toimimaan, Pantucci arvioi. Kiinasta puhuvat ystävällisesti nyt lähinnä ne, jotka ovat tehneet sitä jo aiemminkin. Kiinan ulkoministeriön levittämää salaliittoteoriaa siitä, että koronavirus olisi Yhdysvaltojen liikkeelle laskema bioase ovat toistelleet lähinnä Venäjä ja Iran.
Ulkopoliittisen instituutin Salonius-Pasternak on samoilla linjoilla.
”Kiina haluaisi ottaa koronaviruksen torjunnassa globaalin johtajuuden, mutta sen pehmeä valta on jo nyt kyseenalaistettu. Ei tarvitse kuin katsoa näitä avustustarvikkeista annettuja reklamaatioita ja tietoa siitä, että tarvikkeita myydään jopa kiskurihintaan”, Salonius-Pasternak sanoo.
”Kiinan hidastelu ja peittely alussa on tehnyt koko globaalin toiminnan vaikeammaksi, muun muassa koska testien luominen ja rokotteiden kehittäminen viivästyi. Tämä alleviivaa sitä että Kiina olisi tavallaan velkaa muulle maailmalle tässä, mikä tekee vielä absurdimmaksi sen, että Kiina veloittaa avusta.”
Kiina peittää, Venäjä hämmentää.
Venäjän hallinto puolestaan pyrkii sekoittamaan peliä. Sille sopii hyvin, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat heikoilla.
”On arvioitu, että Kreml etsii keinoa päästä eroon sille määrätyistä pakotteista. Italiasta sen uskotaan nyt etsivän auttamalla kumppania tähän. Että kun me autoimme teitä, niin myöhemmin tekin voitte auttaa meitä.”
Venäjä on yrittänyt taivutella Italiaa tuekseen pakotteiden purkamiseksi myös aiemmin, viimeksi kesällä.
Kremlille ei ole ongelma lähettää avustustarvikkeita muualle, vaikka koronavirusepidemia ei ole vielä edes saavuttanut huippuaan Venäjällä. Suomessa näin ei voisi toimia, Salonius-Pasternak muistuttaa.
”Autoritaarisissa hallinnoissa on helpompaa valjastaa humanitaarinen apu, kuten hengityskoneiden myyminen, ulkopolitiikan välineeksi ilman, että siitä syntyy sisäpoliittisia ongelmia.”
Juuri tästä syystä koronaviruksen torjunnassa auttaminen on nyt kuin kurkistusikkuna maailmanpolitiikan näyttämölle. Pääroolien esittäjät näyttävät muuttuneen.
”Yleensä Yhdysvallat ja EU ovat ne suurimmat humanitaarisen avun antajat”, Salonius-Pasternak sanoo. Esimerkiksi Aasian tsunamikatastrofissa vuonna 2004 Yhdysvallat käynnisti valtavan avustusoperaation ja oli vahvasti läsnä, ja Afrikan ebolaviruksen torjunnassa kymmenen vuotta myöhemmin Yhdysvallat otti myös johtajuuden.
”Ne kaksi, jotka ovat yleensä näkyvimpiä, loistavat nyt poissaolollaan. Venäjän ja Kiinan toiminnalle on prologinsa ja ne toimivat aika odotetusti, mutta Yhdysvallat ja EU taas eivät.”
Viikonloppuna Yhdysvaltojen kerrottiin estäneen hengityssuojalastin lähtemisen Saksaan. Reutersin mukaan nämä hengityssuojaimet oli tilattu amerikkalaiselta 3M-yritykseltä, mutta valmistettu Kiinassa. Hengityssuojaimet ovat jumittuneet Bangkokiin ja Berliinin osavaltion sisäministeri Andreas Geisel kommentoi vielä perjantaina Reutersin mukaan, että tapaus on ”modernia merirosvousta”.
The Washington Postin mukaan lauantaina saksalainen viranomainen kuitenkin perui arvion, että nimenomaan Yhdysvallat olisi estänyt kuljetuksen. Maanantaina oli vielä epäselvää, mitä lastin liikkeissä todellisuudessa oli tapahtumassa.
”Mutta yhdysvaltalaiseen kulttuuriin ei enää tässä vaiheessa sovi, että ei tehtäisi kaikkea mikä on tehtävissä”, sanoo tutkija Salonius-Pasternak.
Hän kertoo esimerkin. Yhdysvaltalaisia sotilaita on toisinaan jäänyt sotavangeiksi. Siitä huolimatta, että tällaisia ikävyyksiä sattuu, Yhdysvallat panostaa niiden korjaamiseen hartiavoimin sitten, kun siihen ryhtyy.
”Tällainen toiminta avustuskuljetusten suhteen voisi indikoida, että melko korkealla tasolla on painettu paniikkinappia.”
Kun perinteiset pelurit ovat poissa kentältä, jalansijaa jää toisille toimijoille. Kuinka pysyvästi koronaviruspandemia muuttaa maailmanpoliittisia valta-asetelmia?
Charly Salonius-Pasternakin mielestä tätä on liian aikaista arvioida.
Kiinaa ei varmasti haittaisi, jos sen globaali valta kasvaisi entisestään. Se haluaa nyt näyttäytyä johtajana. Venäjä viihtyy haastajan asemassa, jossa sille riittää että vastapelurit heikkenevät.
”Eihän toisen maailmansodan jälkeenkään Eurooppa näyttänyt millään tapaa vahvalta. Mutta täällä päätettiin oppia tehdyistä virheistä”, Salonius-Pasternak muistuttaa.
”Paljon riippuu tahdosta. Tilanteeseen voi vaikuttaa. Siihen tosin vaikuttaa sekin, uskooko Yhdysvaltojen seuraava presidentti kansainväliseen yhteistyöhön.”
